- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1177-1178

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Niitti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

1177 Niitti–Niittokone 1178

illustration placeholder

v

ak

t



päissä on niittikannan muotoinen kolo. Kun
hehkuva niitti on asetettu reikäänsä, painetaan
v sen alkukantaa vasten ja niittauskoneesta
liikkeensä saava t
muodostaa silloin päätekannan.
Samaan tapaan tehdään kaksipuolinenkin
niittaus. Käyttövoimana n:issa on painevesi,
paineilma, sähkö tai höyry. Muutamat n:t ovat
paikallaanolevia. toiset siirrettäviä. Nopean ja
hyvän työnsä takia n:ita käytetään aivan yleisesti,
varsinkin höyrykattiloita, siltoja ja laivoja
rakennettaessa. V. V-la.

illustration placeholder

Kuva 1.



illustration placeholder

Kuva 2.



illustration placeholder

Kuva 3.



illustration placeholder

Kuva 4.



illustration placeholder

Kuva 5.



Niitti, tavallisesti kannallinen liereä pultti
(kuvat 1, 2 ja 3), jolla kaksi tai useampia
kappaleita liitetään kiinteästi yhteen (kuvat 4 ja 5).
Yhdistettäviin kappaleisiin tehdään tarkkaan
vastakkain sopivat reiät (ks. Niittireikä).
Reikiin pistetään tarkkaan reiäntäytteiset n:t ja
käsin vasaroimalla (n. s. käsinniittaus) tai
niittauskoneissa (ks. t.) (n. s. koneniittaus)
muodostetaan n:ssä ennestään olleen n. s. alkukannan
a (kuvat 1-5) lisäksi n. s.
päätekanta p (kuvat 4 ja 5); työtapaa sanotaan
niittaamiseksi. Joskus ei n:ssä ole
alkukantaa, vaan molemmat muodostetaan n.-naulan
reiässään ollessa. Niittausta varten n.
kuumennetaan hehkuvaksi (kuumaniittaus).
8 mm:iä ohkaisemmat n:t voidaan kylminäkin
niitata (kylmäniittaus). Tavallisesti n.-kanta
on pyöreä, joko paksureunainen (kuvat 2 ja 4), joka
on luja. mutta vaikea tiivistää, tai ohutreunainen
(kuvat 1 ja 5), joka on verraten luja sekä helppo
tiivistää. Uppokantaisia n:ejä (kuvat 3
ja 5 p) käytetään silloin, kun niitatun pinnan
pitää tulla tasainen. V. V-la.

illustration placeholder

Kuva 1.



illustration placeholder

Kuva 2.



Niittiliitos, niiteillä aikaansaatu kahden tai
useamman kappaleen yhdistys. N:ta on kahta
päälajia: limiliitos,
jossa
kappaleiden liitoskohdat
ovat päällekkäin
(kuva 1), ja
palstaliitos, jossa
kappaleiden reunat ovat
vastakkain ja
sauman toisella tai
molemmilla puolin on
niitatut levyt, n. s.
palstalevyt
kuva 2 pl). Sen
mukaan kuinka monessa
rivissä levyn kumpaakin päätä kiinnipitävät niitit
ovat, erotetaan yksirivisiä (esim. kuva 1),
kaksirivisiä (esim. kuva 2) j. n. e. n:ia. —
Niiden vaatimusten mukaan, joita n:lle asetetaan,
erotetaan kolme n.-lajia: a) n:t, joiden tulee olla
sekä lujat että tiiviit, kuten höyrykattiloiden n:t.
— b) n:t, joiden ei tarvitse olla erittäin lujat,
mutta kyllä tiiviit, kuten neste- ja kaasusäiliöiden,
rautaisten savutorvien y. m. — c) n:t, joiden
pitää olla vain lujat, kuten silloissa, kattotuoleissa
y. m. Näissä eri tapauksissa niittikannan muoto
(ks. Niitti), niittivarren paksuus ja
niittien keskinäinen etäisyys, n. s. niittijako
otetaan erilaiset. Niittisauma tiivistetään
tilkitsemällä. Kuumana paikalleenpantu niitti
kutistuu jäähtyessään ja pusertaa levyt kovasti
toisiinsa. N:t lasketaan nykyään niin, että
puserruksesta syntyvä hankaus pitää levyt
määräpaikoilla. Vasta sittenkuin levyt mahdollisesti
ovat liukuneet toisiinsa nähden, syntyy
leikkausta niitin varteen, joko yhteen kohtaan,
kuten kuvassa 1 (n. s. yksileikkaiminen
sauma), tai kahteen kohtaan, kuten kuvassa 2
(kaksileikkaiminen sauma). V. V-la.

Niittireikä, aukko, johon niitti asetetaan. N:t
valmistetaan joko lävistämällä (ks.
Lävistyskone) tai poraamalla (ks. Porakone).
Lävistäminen on nopeaa ja halpaa, mutta se
turmelee hieman reikien reunoja ja siten vähentää
liitoksen lujuutta; reikiä on sitäpaitsi vaikea
saada tarkkaan vastatusten. Tärkeisiin
niittiliitoksiin, kuten höyrykattiloihin ja siltoihin, n:t
aina porataan. Liitoksen lujuutta lisätään
myöskin siten, että reiän molemmat suut levitetään
kartiomaisiksi (ks. Niitti, kuvat 4 ja 5).
V. V-la.

Niittokone l. leikkuukone, heinän tai
viljan korjaamiseen käytetty kone. N. kaataa
heinän heti terän taakse tai kokoo viljan
kimppuihin luovuttaen kimput joko avonaisina
sopivan suuruisina kokoina pellolle (itseluovuttava
leikkuukone, ks. t., tai yhdistetty niitto- ja
leikkuukone) taikka valmiiksi sidottuina
lyhteinä (itsesitova leikkuukone, ks. t.). — N:n
pääosat ovat runko, välityslaitteet ja terälaite.
Runkoa, joka tavallisesti on valuraudasta,
kannattaa kaksi pyörää ja sen varaan ovat
vetolaitos, istuin ynnä edellämainitut muut osat
sovitetut. Välityslaitteet, joitten avulla pyörän
liike välitetään käyttämään terää, ovat joko
yksinomaan hammasratasvälityksiä tai
yhdistettyjä hammasratas- ja ketjuvälityksiä. Välityksen
suuruus on tavallisesti 26, joten leikkuuterä
tekee pyörän korkeuden ollessa 80 cm yhdellä
ajometrillä 20-22 leikkausta. Väliakselin pyörivä
liike välitetään terän edestakasinliikkeeksi
kiertokangen avulla, joka useimmiten tehdään
(saarni- tai hickory-) puusta. Veivin säde on tavallisesti
38 mm ja terän iskun pituus siis 76 mm, mikä
vastaa terähampaan leveyttä ja sormiväliä.
Terälaitokseen, joka tavallisesti on sijoitettu
koneen oikealle puolelle ja pyörien eteen, kuuluu
sormivarsi sormineen ja terä sekä säätölaitteet
ja puhdistuslauta. Terä, jossa on useita
sahantapaisia hampaita, kulkee sormivarren sormiin
sovitetussa urassa. Sormien, joitten lukumäärä
on sama kuin terähampaiden, tehtävänä on
jakaa heinä ryhmiin leikkausta varten sekä
muodostaa leikkausalusta terälle. Sitä varten on
sormen reuna terävä, tavallisesti varustettu eri
teräslevyllä, jonka reuna on joko sileä tai
rihlattu. Leikkauksessa heinä katkeaa kolmella
tavalla, nimittäin osa leikkautuu pystyssä, osa
sormien taivuttamana ja loput katkeaa ilman
leikkausta. Nämä osat vastaavat noin 27, 68
ja 5 % leikkausalasta. Jälki on ensimäisen leikkaustavan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0617.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free