- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1179-1180

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Niitti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1181

kaustavan kohdalla lyhintä, toisissa pitempää ja
siten aina vähän epätasaista. — Säätölaitteilla
voidaan järjestää terän työasentoa ja sängen
pi-tuutta, nostaa terälaitos koholle kuljettamista

varten j. n. e. —
Nykyaikaiset n :t
ovat yleensä kaikki
edelläselitetyn
mukaisia. Työlevey-teen nähden on
seuraavia eroja
olemassa: l,o m =
3 ’/a’, 1,8 m = 4 %’,
1,5 m = 5’ ja 1,8 m
= 6’, ja
erikoistapauksia varten on
rakennettu aina 2,4
m :n työleveydellä
varustettuja n:eita.
Pienin työleveys on
tavallisesti
sovitettu yhden
hevosen koneeksi. —
N :n voimatarve on
hyvin hoidetuissa
koneissa, Suomessa
tehtyjen
mittausten mukaan, 3 ’/2’
koneissa 70-80 kg,
5’ koneissa
105-115 kg ja 6’
koneissa 125-130 kg,
työmäärä l.o m:n
niittoleveyttä kohti
2 à 3 ha päivässä
(=10 tuntia).

N :t voidaan
järjestää leikkuuko-neiksi liittämällä
terään erilaisia
laitteita sitä
varten, kuten
käsin-luovuttava laite,
täydellinen
itseluo-vutuslaite j. n. e.
—- Varsinaiset
leik-kuukoneet eroavat
n:ista
rakenteeltaan pääasiassa
siinä, että runko
lepää vain yhden
suuremman
ajopyö-rän varassa, minkä
ohella leikkuuosan
toista päätä
kannattaa vähäisempi
kannatuspyörä.
Ve-tolaitos on
sijoitettu terän ja ajopyörän väliin ja ajajan istuin
pyörän vasemmalle puolelle vastapainoksi
terä-laitteelle. Voimatarve on itseluovuttavissa
koneissa noin 130-140 kg ja itsesitovissa noin
200-250 kg. — N. ovat nykyaikaisen
kehittyneemmän maanviljelyksen koneita. Keksintö 011
kotoisin Ameriikasta. jossa MrCormick (1832) ja
Rugg (1840) ensimäisinä sovittivat nykyaikaiset
sahanterän muotoiset leikkuulaitteet näihin
koneisiin. Kuitenkaan ei ajatus ole uusi. vaan on
tunnettua, että jo gallialaiset, noin 2000 v. sit-

1179

teu, käyttivät viljansa leikkaamiseen erityisiä
vaunuja, joissa, sopivasti järjestetyt veitset
leikkasivat tähkät ja nämä sitten koottiin vaunun
laatikkoon. [A. Sjöström, ,,Handbok i
redskaps-lära" (1907) ; A. Naclitweh, „Beiträge zur
Kenntniss, Theorie und Beurteilung der
Mäh-r.iasehinen" (1904).] 1. A. S-H.

Niitty on villejä, itsekylvön tai juuriversojen
avulla jatkuvasti säilyviä ruohoja kasvava
maa-ala, josta sato korjataan osaksi niittämällä ja
heinäksi kuivattamalla, osaksi laiduntamalla. N:t
ovat maan laadusta, asemasta ja kasvullisuudesta
riippuen hyvin erilaisia. Toiset ovat n. s.
luontaisia, joilla puu- ja pensaskasvullisuus syystä
tai toisesta ei voi menestyä, joten maa jää
ruohottumaan. Vesien rantamilla useimmiten jäät
keväällä lähtiessään ruhjovat puut ja pensaat,
tai estää niiden kehitystä liian korkealla oleva
pohjavesi. Pohjoisissa tunturiseuduissa on
laajoja ruohotasankoja ja samoin korkeissa
vuori-seuduissa puurajan yläpuolella reheviä n :jä
siitä syystä, että kylmät, kuivaavat tuulet
estävät puiden kasvua. Aroseutujen puuttomuuteen
taas on syynä liiallinen kuivuus syvemmissä
maakerroksissa, joihin puiden juuret
tunkeutuvat. Toiset n :t taas ovat metsästä raivattuja
tai aivan kuiville hietanummille vesityksen avulla
järjestettyjä.

Meikäläiset n :t voidaan ryhmittää kovanmaan-,
tulva- ja suo-u:iliin.

K o v a n m a a n-n :t ovat useimmiten
keinotekoisia, syntyneitä joko siten, että metsästä on
suorastaan raivattu n :yä tai on vanha pelto
tai kaski jäänyt ruohottumaan. Näitä n:yjä on
senvuoksi sekä tasaisilla että rinnemailla,
hike-villä ja kuivahkoilla kivennäismaalaaduilla.
Nuorempina kovanmaan-n :t ovat verraten
reheväkasvuisia. Kasvullisuuden muodostavat etupäässä
lauha fAira) y. m. heinäkasvit. Joukossa voi
kuitenkin olla muitakin ruohokasveja, apilaita
(Trifolium), nätkelmää (Latliyrus), y. m. Jos
näillä n:illä on siellä täällä lehtipuita, leppää,
koivua, y. m., pysyy maa tuoreempana ja
siihen ilmestyy enemmän lehteviä kasveja kuten
apilaita y. m. hernekukkaisia sekä rehuksi
arvottomia lajeja kuten vuokkoja (Anemone),
lei-nikoita (Ranunculus) y. m. Useimmat
kovanmaan-n :t ovat nykyisin, vuosikymmeniä, ehkäpä
-satojakin toistuneiden sadon korjaamisten vuoksi
niin uuvutettuja, ettei niiltä enää kannata
heinää korjata. Pääkasvina tällaisilla vanhoilla
n :illä on usein ukonparta (Nardus stricta). Ne
eivät sellaisinaan kelpaa muuhun kuin
laitumiksi. Niittämättä jätettyinä ne metsittyvät
helposti. Edullisinta on muokata ne pelloksi,
jos olosuhteet, lantavarat y. m. sen sallivat.
Reheväkasvuisilta kovanmaan-n :iltä saadaan
verraten arvokasta heinää. — T u 1 v a-n :t
sijaitsevat isompien jokien, järvien ja meren rannoilla
alavilla paikoilla, jotka vuosittain joutuvat
tulvaveden alle. Etenkin virtaava vesi kuljettaa nim.
mukanaan lieteaiuetta: soraa, hiekkaa, savea,
liejua ja mutaa, mikä suvantopaikoissa painuu
pohjaan ja jää tulvan jälkeen maalle lisäten
tämän kasvinravintovarastoa. Maaperä pysyy
näillä n:illä senvuoksi etupäässä
kivennäis-aineenpitoisena. Runsas lieteaineisto peittää
kasvin jätteistä muodostuvan multa- 1.
humusaineen ja tukehduttaa sammalkasvullisuuden.

Niittyjen kasteleminen—Niittyvilla

Leikkuulaitteella varustettu
niittokone.

Yhden hevosen niittokone.

Kahden hevosen niittokone.

Itseluovuttava leikkuukone.

Itsesitova leikkuukone.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0618.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free