- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1183-1184

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Niittyjen kasteleminen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1181

Niittyjen kasteleminen—Niittyvilla

1184

ou useita tähkiä, tiheään mätästävä t u p e 11
i-nen n. (E. vaginat um), jolla on yksi tähkä, ja
pieni t u n t u r i-n. (E. alpinum), jonka korret
kohoavat tiheässä rivissä pitkästä, suikertavasta
juurakosta. Punaruskea villa on tunturiseuduissa
kasvavalla ruskealla n :11a (E. russeolumj.-—
N:n tähkätupsuja kootaan meillä paikoin
syrjäisillä seuduilla tvynyjen ja peitteiden täytteeksi.

/. V-s.

Niitty-yökkö (Cliaræas graminis),
tilieäkar-vainen yöperhonen; etusiipien pohjaväri hyvin
vaihteleva, ruskea, punaruskea, kellertävän
ruskeanharmaa, etu- ja ulkoreuna usein
sinipuner-vaan vivahtavat, yläpinnassa valkeankeltaisia
täpliä ja pitkittäiskirjauksia. Toukka, n. s.
niittymato, 16-jalkainen, kalju, kiiltävä,
nuorempana vaalean-, vanhempana
tummanruskea. ruumiissa 7 vaaleaa, kellanliarmaata
pitkit-täisviivaa; ruumiin alapuoli vaaleankellahtava.
Täysikasvaneena, jolloin se tulee n. 30-40 mm:n
pituiseksi, toukka on yläpuolelta miltei
mustanruskea, usein epäselvästi pitkittäisviivainen.
Kotelo punaisen- tai mustanruskea, n. 20 mm:n
pituinen, lepää maassa nurmilauhamättäissä.
Munat pyöreät, toiselta puolen litistyneet,
valkean-keltaiset, lasketaan ryhmiin lauhamättäisiin
lähelle heinän juuria. Toukka hyvin vahingollinen
heinänkasvulle. E. R.

Niittyäes ks. Å e s.

Nijmegen [neimelien] (saks. Kimicegcn, ransk.
Kimègue), kaupunki Alankomaissa. Gelderlandin
provinssissa viidellä kukkulalla Reinin suuhaaran
Waalin vas. rannalla: 57.116 as. (1911), 2/3
katolisia. — Ylempi porvarikoulu. kaksi
opettajaseminaaria, kaupunginarkisto,
muinaismuisto-museo; Yalkhofin puistossa on Kaarle Suuren
palatsin raunioita; näkötorni Belvedere, Pyhän
Stefanuksen kirkko <rak. 1272, uusittu
1400-1500-luvuilla), renesanssityylinen raatihuone
(rak. 1554), jossa N :n rauhat solmittiin,
teatteri, pari hospitaalia. Kaupunkia ympäröineet
linnoituslaitteet muutettiin 1877-84 leveäksi
bulevardiksi, jonka eteläpuolelle on kasvanut uusi
kaupunginosa; Waalin yli vie kaksi siltaa.
Teollisuus käsittää tupakkatavaroiden, oluen,
saven-valuteosten, tiilikiven, metallitavarain
valmistusta. Kauppa melkoinen. Kaksi satamaa;
säännöllinen höyrylaivayhteys Kölniin. Arnhemiin ja
Rotterdamiin. — N. on todennäköisesti
Alanko-maitten vanhin kaupunki, kenties Taeituksen
Oppidnm Batavorum. Kaarle Suuren palatsissa
kuninkaat ja keisarit usein asuivat. N. liittyi
1579 unioniin, oli 1585-91 espanjalaisten hallussa.
Ranskalaiset valloittivat sen 1672, vv. 1678-79
siellä Ranska ja Ruotsi tekivät rauhan
Alanko-maitten, Espanjan, Saksan valtakunnan ja
Müns-terin piispan kanssa. Rauhan ehdoista ks.
Ranska, historia. Ruotsi, historia. — N :ssä
oli 1656-79 yliopisto. E. E. K.

Nikaia 1. Nikea (lat. Niccea). muinaisajalla
huomattava kaupunki Bitliyniassa. Sen perusti
Antigonos (316 e. Kr.) antaen sille nimen
Anti-gouia, mutta Lvsimakhos muutti nimen N :ksi.
Se oli sittemmin vaihdellen Nikomedeian kera
Bilhynian pääkaupunkina. Kaupunki tuli
aikaisin piispan ja sittemmin arkkipiispan asunnoksi.
Konstantinopolin tultua pääkaupungiksi N:n
merkitys vieläkin kohosi. N:n valloittivat
sel-dzukit 1078, mutta 1097 ristiretkeläiset sen anas-

tivat takaisin. Kun neljännen ristiretken
osanottajat (1204) valloittivat N:n, siirsi keisari
Theodor Laskaris asuntonsa N:aan (1206-61) ja
hänen valtakuntansa sai siitä nimen N:n
keisarikunta. Jouduttuaan turkkilaisten haltuun N.
menetti merkityksensä: se on nyt pieni kylä
nimeltä I s n i k. Kirkkohistoriassa N. on kuuluisa
kahdesta kirkolliskokouksesta, 325 ja 787 (1 :nen
ja 7 :s oikumeeninen kirkolliskokous).
Edellisessä kirottiin areiolaisuus; toisessa annettiin
vahvistus kuvainpalvelemiselle.

Nika-kapina, suuri kapina, joka tammikuussa
532 raivosi Konstantinopolissa keisari
Justinia-nuksen hallituksen aikana. Kilpa-ajoradan
puolueista (jotka samalla olivat valtiollisia ja
uskonnollisia puolueita) n. s. siniset
(oikeauskoi-set) ja vihreät (monofysiitit) kiistelivät
keskenään. mutta suuttuneina ankaruudesta, jolla
keisari kohteli muutamia rauhanhäiritsijöitä
heidän keskuudestaan, he käyttäen tunnussanaa
nika („voita!") tarttuivat aseisiin Justinianusta
vastaan sekä huudattivat edellisen keisarin
veljenpojan Hypatiuksen hallitsijaksi. Yasta
sittenkuin osa sinisistä oli voitettu keisarin puolelle,
onnistui Justinianuksen sotaväen Belisariuksen
johdolla kukistaa vihreät, joista 30.000 henkeä
’surmattiin kilpa-ajoradalla. [Mordtmann,
„Justi-nian und der Nika-aufstand".] G. R.

Nikamantulehdus (spondylitis), tulehdus,
joka kohtaa selkärangan nikamia. N. on
enimmäkseen kroonillista laatua aiheutuen usein
tu-berkelibasillien tuhotöistä. N. on tavallisesti
syynä niihin monenlaisiin selkärangan
epämuo-dostuksiin, jotka kulkevat kyttvräselän y. m. s.
nimellä. Hoito pitkällinen, usein vaatien
monenlaisia kirurgian alaan kuuluvia toimenpiteitä.

.V. O-B.

Nikamat ks. Luusto ja Selkäranka.

Nikander, K. A. ks. Nicander. K. A.

Nikandros [ni-] (lat. Nica’nder). kreik.
kirjailija, syntyisin Kolophonista (Vähässä-Aasiassa),
kirjoitti (2:sella vuosis. e. Kr.) eepilliseen
runomittaan didaktisia runoelmia, joista ovat
säilyneet „Theriaca" (aineena lääkkeet myrkyllisten
eläinten puremia vastaan) ja „Aleksipharmaka"
(vastamyrkyt myrkyllisiä ruokia vastaan).
Sitäpaitsi N. kirjoitti m. m. (kadonneen) runoelman
,,Heteroiumena", jossa kerrottiin taruja ihmisten
muuttumisesta eläimiksi ja kasveiksi. O. E. T.

Nike [nikè], kreik., = voitto; olennoituna
voiton jumalatar. Häntä kuvaeltiin tavallisesti
siivekkääksi neitoseksi, joka rientää joko voittajan
luo. antaakseen hänelle voiton merkit (seppeleen,
palmunlehvän, otsasiteen), tai ulos maailmaan,
voittoa julistamaan. N:n kuvapatsaita ja
muunlaisia kuvia tehtiin jo arkaisella taidekaudella
(esim. Deloksen N., ks. Kreikkalainen
taide, palsta 1540). 5:nnen vuosis. taiteessa
N:n kuva kehitettiin erinomaisen kauniiksi,
lennokkaaksi tyypiksi. Ihmeen elävästi on lennon
vaikutelma saatu esille Olympian kuuluisassa
Paionioksen tekemässä N:ssä (entiselleen
sommiteltu kuva kuvataulussa
..Kuvanveistotaide I"). Toista tyyppiä on Samothrakesta
löydetty Demetrios Poliorketeen merivoiton
muistoksi pystytetty, sotalaivan kokan muotoisella
jalustalla seisova N., joka väljät vaatteet
hulmuavina ponnistelee merentuulta vastaan,
torven-toitotuksella julistaen voittoa; teos, tätä nykyä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0620.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free