- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1187-1188

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nikea ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1181

Niittyjen kasteleminen—Niittyvilla

1187

dorffiitti), sekoituksena
magneettikiisussa sekii n.-magnesiumsilikaattina (g a
r-n i e r i i 11 i). X. valmistetaan malmeistaan
ensin pasuttamalla ja pelkistämällä täten saatu
oksidi hiilellä tai vetykaasulla. Viime aikoina, kun
erikoisesti puhtaan 11:11 kysyntä on kasvanut,
tapahtuu 11:11 puhdistaminen teknillisesti myös
siten, että n. pasuttamisen ja pelkistyksen jälkeen
muutetaan hiilimonoksidin avulla helposti
kiehuvaksi, nestemäiseksi n.-tetrakarbonyliksi
(Xi (CO),), joka korkeammassa lämpömäärässä
jälleen hajoaa n :ksi ja hiilimonoksidiksi. N. 011
melkein hopeanvalkeata. loistavaa, kovaa ja
sitkeätä sekä helposti kiillotettavaa metallia, joka
ei juuri ollenkaan himmene ilmassa eikä
kosteudessa. Om. p. 8,9, sulamispiste 1400°-1600°. N:iä
käytetään sellaisenaan tai lejeerinkeinä erilaisten
metalliesineiden valmistukseen sekä niklauksessa.
N :n yhdistyksistä mainittakoon
n.-hydroksidi (Ni(OH)„), joka saostuu vaaleanvihreänä
sakkana ja muuttuu kuumennettaessa
harmaaksi n.-ok s idiksi (NiO), n.-sulfaatti
(NiS04 + 61I20) kvadraattisesti kiteytyvä suola,
kloridi (NiCl,) ja nitraatti’ (Ni(N03)2).
N.-suolojen liuokset ovat vihreitä. N.-suoloja
käytetään niklauksessa (n.-ammoniumsulfaattia),
väriaineina sekä muillakin kemiallisen
teollisuuden aloilla. — N:n keksi 1751 Cronstedt. — N:n
tuotanto v. 1911 oli 20.000 tonnia. E. M-nen.

Nikkeliantimonikiisu ks. Ullmanniitti.

Nikkeliarsenikkikiisu ks.
Gersdorf-f i i tti.

Nikkelihohde ks. Gersdorffiitti.

Nikkelikelta, nikkelifosfaattia. joka saostuu
nikkelisuolaliuoksesta vihreänä, mutta muuttuu
punahehkuun kuumennettaessa keltaiseksi.
Käytetään väriaineena taidemaalauksessa ja
tapetti-teollisuudessa. E. M-nen.

Nikkelikiisu ks. Milleriitti.

Nikkelikukka (annabergiitti),
kivennäinen. Esiintyy vihreänä härmeenä muiden
nikkelikivennäisten pinnalla oilen niiden
muut-tumistulos. Kokoomukseltaan vedenpitoista
nik-keliarsenaattia (Ni:iAs„Os+8H.O). E. M-nen.

Nikkelilejeeringit, nikkelin yhdistyksiä ja
sekoituksia muiden metallien kanssa.
Vaski-nikkeli 1 e j e e r i 11 g i t ovat pehmeitä ja sitä
vaaleampia mitä enemmän niissä on nikkeliä.
Käytetään nikkelirahoiksi.
Vaskinikkeli-sinkkilejeerinki 1. uusihopea (ks. t.)
valmistetaan messingistä ja sisältää tav. 25 %
nikkeliä. Uusiliopean kaltaista on
vaskinik-k e 1 i m a n g a a n i 1 e j e e r i n k i, jota
käytetään laakerimetallina ja reostaateissa. Valkeat
nikkelipronssit sisältävät vaskea,
sinkkiä, tinaa ja vähintään 20% nikkeliä; ne ovat
kestävämpiä kuin vaski ja messinki, eivät muutu
ilmassa ja käytetään tieteellisissä koneissa,
musiikki- y. 111. instrumenteissa. Nikkelin ja
raudan lejeeringeistä ks. Nikkeliteräs.

E. M-nen.

Nikkelipronssi ks. N i k k e 1 i 1 e j e e r i
11-g > t-

Nikkelirahat. Useissa maissa valmistetaan
pienemmät rahat hopeasekoitusten tai vasken
asemasta joko puhtaasta nikkelistä tai
nikkeli-lejeeringeistä. koska niillä, vaikkakin ovat pieniä,
silti 011 metalliarvonsa sekä koska ne ovat
kestäviä ja pysyvät hyvin puhtaina. Saksan valta-

kunnan 5 ja 10 pfennigin n. sisältävät 25 %
nik-kel iä ja 75 % vaskea, 25 pfennigin ovat puhdasta
nikkeliä. N:oja käytetään Euroopassa vielä
m. 111. Sveitsissä. Ranskassa, Italiassa, Belgiassa,
Itävalta-Unkarissa, Alankomaissa ja Kreikassa,
sitäpaitsi useissa ulkoeurooppalaisissa maissa.
Arvoltaan pienimmät 11. ovat yleensä
edellämainittua lejeerinkiä, suuremmat puhdasta nikkeliä.

E. M-nen.

Nikkelismaragdi, smaragdinvihreitä
nysty-räisiä ryhmiä muiden nikkelikivennäisten
pinnalla, emäksistä, vedenpitoista
nikkelikarbonaattia (NiCO.+2Ni(OH)2+4ILO). (E. M-nen.)

Nikkeliteräs, teräslaji, johon valmistettaessa
011 lisätty nikkeliä, tavallisesti
ferronikke-1 i n (puoleksi nikkeliä ja rautaa) muodossa.
Nikkelinpitoisuus joko 1-6%, 25-38 % tai aina
46 N. 011 sekä helposti muovailtavaa että
samalla kovaa ja kestävää, joten sitä nykyään
käytetään paljon sotalaivojen panssarilevyiksi.
N :een, jossa on 35 % nikkeliä, vaikuttavat
lämpötilan vaihtelut sangen vähäisen laajenemisen (12
kertaa pienemmän kuin teräksessä). Sitä
käytetään senvuoksi mittauskojeissa ja heilureissa,
joissa tämä ominaisuus on tärkeä. E. M-nen.

Nikkelöiminen, nietallikappaleiden
päällystäminen nikkelikerroksella n. s. nikkelikylvyssä
sähkövirran avulla, joka pelkistää metallin
kvlpy-nesteeseen liuotetuista nikkelisuoloista ja
muodostaa tasaisen, kiinteän nikkelipeitteen kappaleen
pinnalle, paksumman tai ohuemman sen mukaan,
kuinka kauan sähkövirran annetaan kulkea
nesteen läpi (ks. Galvanoplastiikka). N :tä
käytetään etupäässä kauniin värinsä vuoksi ja
kuu tahdotaan suojata kappaleita ruostumiselta,
vaikkei se jälkimäisessä suhteessa olekkaan yhtä
tehokas kuin esim. sinkillä päällystäminen. Hyvä
nikkelikylpy valmistetaan Pfanhauserin mukaan
esim. siten, että liuotetaan vesilitraa kohti 40 g
nikkelisulfaattia ja 35 g natriumisitraattia.
Virran jännitys on oleva 3.e volttia ja tiheys 0.»7 amp.
Peitekerroksen paksuus kasvaa O.003111m tunnissa.

v. n.

Nikkilä. 1. Maatila Sipoon pitäjässä (ruots.
Nickbv) Nickbyn aseman vieressä, käsittää
Svärdfeltin ratsuvelvollisen säterin ja Ollaksen
verotalon, yhteensä 1 manttaalin, n. 515 ha. —
Kaarle IX antoi 1606 venäläissukuiselle Peter
Nassokinille muiden tilojen ohella 7 veroa N:n
kylässä. Siitä lähtien N. oli Nassokin-suvulla
v:een 1907. jolloin se oston kautta siirtyi tilan
nyk. haltijalle (1914) tilanomistaja G. F.
Iloug-bergille. — Taitekattoinen päärakennus 011
1700-luvulta.

2. Maatila Hattulan pitäjässä Lehijärven
rannalla (210 ha); omistaja (1913)
salaneuvokse-tar Norrmén. Kuului viime vuosis:lla 111. 111.
Schultz-, Rotkirch-. Arckenholtz- ja
Gylling-suku-jen jäsenille. — N.-nimisiä maatiloja on vielä
Iitissä lähellä Vuolenkoskea (omistaja 1913
K. Pätiälä; tilalla on meijeri, kotitarvesaha ja
vesimylly) ja Nurmijärvellä 4 km Hyvinkään
asemalta (omistaja 1913 G. Forsskåhl; tilalla
011 vanha vuorikaivos 1600-luvulta) y. m.

A. Es.

Niklata ks. Nikkelöiminen.

Niklaus, nikkelöiminen (ks. t.).

Nikobaarit (sanskr. Nakkavaram, nialaj.
Piilo sembilant, engl. Nicobar islands), saaristo

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0622.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free