Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nikodeemus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1181
Niittyjen kasteleminen—Niittyvilla
1189
Bengaalin-lahdessa, etelään Andamaaneista; TT :ja
on 19, joista 12 asuttua, kaikkiaan 1.G44 knr,
6.700 as. (1901). N. jakaantuvat kolmeen
ryhmään: pohjoisen suurin ja N:sta väkirikkain on
Car Nicobar (127 km2, 3.800 as.), keskimäisessä
ovat Camorta ja Nancowry, joiden välissä
mainio Nancowryn satama, eteläisessä ryhmässä on
N:n suurin saari Great Nieobar (Loöng; 862 km2).
N. ovat Birmasta eteläänpäin jatkuvan, mereen
vajonneen vuoriselänteen huippuja (Great
Nicobar 043 m yi. merenp.). Ilmasto troopillinen,
sangen epäterveellinen eurooppalaisille, vuotuinen
sademäärä 2,300-3.400 mm. Kasvullisuus
enimmäkseen rehevää aarniometsää, jolle monet
palmu-lajit ovat ominaisia. Asukkaat ovat sukua
Mala-kalla asuville kehittymättömille kansanheimoille.
Ovat lyhyt-, mutta sirokasvuisia, henkiset kyvyt
melkoiset: ennen pelättyjä meri- ja rantarosvoja
sekä ihmissyöjiä, nyt rauhallisia maanviljelijöitä.
Car Nicobarin asukkaat ovat reippaita
kauppa-miehiä. — N:ii tärkein tuote on kookospähkinä;
sen sato 011 n. 15 milj. kpl., vienti 5 milj. —
Hallinnollisesti N. kuuluvat Andamaaneilla
asuvan chief commissionerin alle. jota N :11a edustaa
hindulainen virkamies. — N. omisti vuorotellen
Ranska, Tanska. Itävalta, uudelleen Tanska
(1S46-56), mutta kaikki hylkäsivät ne
epäterveellisyyden takia, kunnes vihdoin Englanti 1869
valtasi ne raneaistussiirtolakseen.
Terveydellisiltä syistä rangaistussiirtola lakkautettiin 1SS8.
E. E. K.
Nikodeemus, juutalainen, ylimmän neuvoston
jäsen, joka salaa oli Jeesuksen opetuslapsi
(Joh. 3,-b). Myöhempi taru kertoo, että
Pietari oli hänet kastanut, jonka jälkeen neuvosto
karkoitti hänet Jerusalemista. Nikodeemuksen
evankeliumi on apokryfikirja, jonka pääosan
muodostavat ..Acta Pilati". luuloteltu Pilatuksen
kertomus Jeesusta koskevasta oikeudenkäynnistä.
Nykyisessä muodossaan on N:n evankeliumi v :lta
425 j. Kr., mutta sisältää vanhempia aineksia,
koska „Acta Pilati" ovat tunnetut sekä
Tertul-lianukselle että Justinukselle. [E. Ilennecke,
„Neutestamentliche Apokryphen" (1904).]
E. K-a.
Nikola I 1. Nikita Petro vie Njego s
(s. 1841), Montenegron kuningas; tuli
Montenegron ruhtinaaksi 1860. kävi 1862
onnetonta sotaa Turkkia vastaan: aloitti yhdessä
Serbian kanssa uuden sodan 1876. joka menestyi
paremmin. ja sai 1878 Berliinin sopimuksessa
suvereenisuutensa tunnustetuksi; 1879 hän antoi
maalleen jonkinlaisen valtiosäännön, 1905 täysin
perustuslaillisen konstitutsionin. N. on
muutenkin koettanut eurooppalaistuttaa maansa oloja
parantamalla lakeja ja oikeudenhoitoa,
edistämällä koululaitoksen kehitystä y. m. V. 1900
hän otti arvonimen ..kuninkaallinen korkeus".
1910 kuninkaan nimen. V. 1912 hän ensimäisenä
aloitti Turkkia vastaan sodan, johon muut
Balkanin vallat pian yhtyivät ja jossa
montenegro-laiset m. m. saivat haltuunsa Skutarin, joskin
heidän suurvaltojen käskystä pian täytyi
luovuttaa se Albanialle. N. on aina harrastanut
Venäjän ystävyyttä: 1889 Aleksanteri III
antoikin hänelle sen tunnustuksen, että hän oli
Venäjän ainoa uskollinen liittolainen. N. on
tullut tunnetuksi myöskin runoilijana, varsinkin
näytelmäin kirjoittajana; suomeksi on käännetty
hänen näytelmänsä ..Balkanin keisarinna". N :n
tyttäristä ovat useimmat joutuneet naimisiin
Euroopan hallitsijasukujen jäsenten kanssa, m. m.
Helena, joka on Italian kuninkaan Viktor
Emanuel III :n puoliso. J. F.
Nikolaev [-ä’]e{], satamakaupunki
Etelä-Venä-jällä. Hersonin kuvernementissa. 40 km
Mustasta-merestä, Bugin limaanin vas. rannalla. Ingulin
suussa; 95.400 as. (1910), joista n. 5% katolisia
ja luterilaisia. — N. on säännöllisesti
rakennettu limaani in pistävälle niemelle, itäänpäin
arolla on useita esikaupunkeja; kymmenkunta
kirkkoa, joista yksi roomal.-katolinen, kaksi
suurta sotalaivaveistämöä, amiraliteetti, arsenaali,
useita ammattiopistoja (kaksi teknillistä,
laivuri-, koneenkäyttäjä-, lämmittäjä-,
välskärikou-lut), kaksi lukiota, ilmat, asema, hydrografien
opisto y. m. — Rautatie Harkovaan. Myllyjä,
tupakka-, saippua-, rauta- y. m. tehtaita,
amiraliteetille kuuluvia konepajoja. Satama suojainen,
suurin syvyys on 6,e m. N. on Odessan jälkeen
Venäjän toinen viljatavarain vientikaupunki;
ohran, vehnän, rukiin ja kaurojen sekä jauhojen
vienti oli 1911 1.486 milj. t. (11% Venäjän
viljatavarain viennistä, ohran ja rukiin vienti
suurempi kuin mistään muusta Venäjän satamasta).
Lisäksi viedään muita maatalouden tuotteita:
koko viennin arvo 1911: 235.?o milj. mk.,
tuonnin vain 16.000 mk. Satamassa selvitettiin 2,2a
milj. netto rek.-ton. 1910 (7.2 c/c koko Venäjän
ulkomaisesta laivaliikenteestä). — N. muodostaa
hallinnollisesti Hersonin kuvernementista
riippumattoman kaupunkikäskynhaltijakunnan
(gradu-notsaljstvo). — N:n perusti ruhtinas Potemkin
1784 linnoitukseksi ja sotasatamaksi: kaupalle
satama avattiin vasta 1860. Dneprin limaanin
suun oik. puolella on Otsakovin linnoitus ja
täytesaarella keskellä limaanin suuta N:n
linnoitus. — Miletolaisen siirtolakaupungin Olbian
jätteet ovat 16 km etelään N :sta.
E. E. K.
Nikolaevsk [-ü’jefslc]. 1. Piirikunnankaupunki
Kaakkois-Venäjällä, Samaran kuvernementissa
Samarasta lounaiseen Irgis-joen oik. rannalla:
14.916 as. (1910), paljon raskolnikoita ja
tataareja. Harjoitetaan maanviljelystä ja
karjanhoitoa. — N:n perustivat 1782 Puolasta siirtyneet
raskolnikot. Nyk. nimen N. sai 1835. — 2. Piiri
kunnankaupunki Itä-Aasiassa, Siperiassa,
Rannikkomaakunnassa, Amur-joen suun vas.
rannalla 32 km merestä; 12,516 as. (1910). Ilmaslo
epämiellyttävä. Linnoitettu satama. Tuonti 11.?
milj., vienti 2,5 mil j. mk. 1911. — N :n perusti
1852 ven.-amer. komppania. Oli 1850-80
Rannikkomaakunnan pääkaupunkina. E. E. K.
Nikolai, Venäjän keisareita ja Suomen
suuriruhtinaita.
1. N. I P a v 1 o v i t s (1796-1855), s. 7 p. lieinäk.
(25 p. kesäk.) 1796 Hatsinan Ilm ilinnassa keisari
Paavali I:n ja hänen puolisonsa Maria
Fedo-rovnan (Würtembergin Sofia Dorotean)
kolmantena poikana. N. kasvatettiin nuoremman
veljensä Mikaelin (s. 1798) kanssa. Kasvatusta
johti alussa äiti. myöhemmin erityiset
ylikasvat-ta jat ruhtinatar Charlotta Lieveu ja kreivi M. von
Lamsdorff. N. oppi helposti vieraita kieliä,
harrasti myös musiikkia, mutta suurin harrastus
kuitenkin kohdistui sotilaallisiin asioihin. V. 1817
NT. solmi avioliiton Preussin kuninkaan Fredrik
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
