Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nikolai ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1181
Niittyjen kasteleminen—Niittyvilla
1196
Nikolainkirkko.
.suoriuduttu, ennenkuin Engelin ehdotuksesta
raatihuone ja päävahti kokonaan poistettiin ja
lopullisena ratkaisuna omaksuttiin nykyinen suuri
porraslaite. Yhtä pulmallinen näkyy myös
kirkko-pengermän itäinen puoli olleen eikii Engelin tälle
puolen ehdottamasta, liian jyrkkänä pidetystä
nousutasostakaan tullut sen enempää.
Periaatteellisten vaikeuksien lisäksi tuli sitten muitakin
suoritusta koskevia: m. m. Engel haikeasti
valittaa ammattitaitoisten kotimaisten työntekijäin
puutetta, joten suoritus osaksi vieraitten käsissä
ei aina tullut niin huolellista, kuin rakennuksen
arvoon nähden olisi voinut vaatia: niinpä esim.
muuratessa" 011 käytetty merivettä. — Suurelle
keinotekoiselle pengermälle 1830-52 tiilestä
rappaamalla rakennettu, ilmansuuntain mukaan
orienteerattu N. kallioon saakka vietyine
perus-niuureineen (itäsiiven pää vain 011 paaluilla) on
kreik. ristin muotoon rakennettu sentraalikirkko,
risteyskohta katettu kupolilla, johon ristivarsien
puolikuvut liittyvät. Kupolin päällisen
keskitor-nin Engel oli pienempisäteisenä alkuaan
istuttanut suorastaan kupolin päälle, mutta tällainen
uhkarohkea rakenne lienee ruvennut häntä
it-seänsäkin arveluttamaan, koska torni sittemmin
rakennettiin kupolista erillisenä, risteysnurkista
tukensa saavan, alaspäin leviävän keontyngän
päähän. Kun nurkkauksetkin sittemmin
osoittautuivat riittämättömiksi kupolin melkoista
painetta kestämään, rakennutti intendentti
Lolir-nninn 1844 Engelin kuoltua näiden tukeeksi nyk.
kulmatornit. Portaille vastapäätä yliopiston
kirjastoa Lolirmann oli ehdottanut vasituisen,
avonaisella käytävällä kirkkoon yhdistettävän
kellotapulin, mutta kellot sijoitettiin sittemmin
toiseen. lounaiseen niistä paviljongeista, jotka
Lolirmann rakensi suuren portaan kumpaankin
päähän. Eosimäiset julkiset ulkotaideteoksensa
Helsinki sai. kun 1840 E. Schiefellieiniltä ja
Wre-dovvilta Miinchenistä tilattiin N:n apostolit ja
P3"lväshallien kohokuvat. Istumasijoja N:ssa
011 alhaalla 1.216. pohj. lehtereillä 140, eteläisillä
140. alttarilehtereillä 142. kuorissa on tilaa 50
tuolille, yhteensä 1.586 istumasijaa.
Kustannukset nousivat 1.000.000 markkaan. Tornin korkeus
meren pinnasta 81.4 111. pengermästä 63 m.
torista 70 111. - Nykyisessä asussaan N.
erittäinkin etäältä ja satamasta nähtynä on muhkea,
monumentaalinen rakennus, jos kohta keskitorni
liittyykin jonkinverran löyhästi kirkkorunkoon
ja terassin korkealla olevat kulmapaviljongit
polkevat kirkon ja torin varrella olevain senaatin
ja yliopiston kaavaa. Kirkko ja porraskin kai
keti sulautuisivat paremmin yhteen, jos kirkko
olisi lähempänä portaan reunaa. Sisusta
esiintyy puritaanisen köyhänä, kun Engelin
ehdottama kupukasetteeraus ja rikas alttarilaite on
jäänyt, kai varain puutteessa, suorittamatta.
U-o N.
Nikolaus /-«’-/, viiden paavin nimi.
N. I (paavina 858-867) oli keskiajan
alkupuolen mahtavin paavi. Asettaen päämääräkseen
paavin korottamisen koko kristikunnan pääksi
hän masensi johdonmukaisesti kaiken
vastustuksen. tulipa se kirkon tai valtion mahtimiesten
puolelta. Hänen ensimäinen voimatekonsa oli
Konstantinopolin patriarkan Fotioksen
nöyryyttäminen. Lothriugeniu kuningas Lothar II
(ks. t.) pakotettiin ottamaan takaisin puolisonsa
Thietberga, jonka hän oli syyttömästi
hylännyt. Reims’in arkkipiispan Hinkniarin täytyi
asettaa jälleen virkaan Soinssons’in piispa Rot.ad.
jonka hän oli virasta erottanut. Voimakkaana
tukena N:n valtavaatimuksille olivat n. s.
pseudo-isidoriset dekretaalit (ks. t.), joihin hän
ensi-mäisenä kaikista paaveista vetosi. [Richterich,
„Papst Nikolaus I" (1903).]
N. II (paavina 1058-61), maallikkonimeltään
Gerhard, kotoisin Burgundista, kannatti
kluny-läisiä kirkon uudistusaatteita, teki normannien
ruhtinaat Robert Guiscardin ja Richard
Capua-laisen vasalleikseen ja antoi 1059 julistuksen,
jonka mukaan paavinvaali oli kardinaalikollegin
toimitettava. [Delarc. ..Le pontificat de
Nicolas II" (julkaisussa ..Revue des questions
his-toriques". 40:s nide. 1886).]
N. ITI (paavina 1277-80), maallikkonimeltään
Giovanni (laeta 110 Orsini. roomalaisen
senaattorin poika, tunnettu suhteistaan Rudolf
Habs-burgilaisen ja Kaarle Anjoulaisen välisiin
riitaisuuksiin. [Deniski, „Papst Nikolaus III"
(1903).]
N. IV (paavina 1288-92). maallikkonimeltään
Girolamo Ascolilainen. oli ennen paaviksi
tuloaan toiminut fransiskaanien kenraalina (v:sta
1274) ja Palestrinan kardinaalipiispana (v:sta
1281). Paavina hän koetti Akkonin valloituksen
jälkeen (1291) turhaan saada aikaan uutta
ristiretkeä. [Schiff. ..Studien zur Geschichte Papst
N. IV" (1897).]
N. V (paavina 1328-30), maallikkonimeltään
Pietro Rainulducci. Johannes XXII :n vastapaavi.
kuoli vankeudessa 1333. A. ./. P-n.
Nikolaus Albalainen ks. H adrianus IV.
Nikolsburg f-bvrhjj, kaupunki Etelä-Määrissä,
lähellä Ala-Itävallan rajaa: 8.092 as. (1900),
saks. Korkeampi lukio; keskellä kaupunkia 011
suuri Dietrich steinin linna, jossa kirjasto ja
luonnont. kokoelmia. — Harjoitetaan kauppaa,
viininviljelystä, kalkinpolttoa. — N:ssa tekivät
1622 rauhan Ferdinand II ja Gäbor Bethlen
(ks. t.) ; v. 1866 preussilais-itävaltalaisen sodan
aikana se oli heinäk:n 17 p:stä kuningas
Vil-helmin päämajana, ja siellä tehtiin 26 p. heinäk.
siim. v. valmistava rauhansopimus taistelevien
välillä. (E. E. K.)
Nikomakhos [nlko’-] (n. 100 j. Kr.), kreik.
matemaatikko ja uuspythagoralainen. N. on
ensimäinen nykyään tunnettu kirjailija, joka on
tehnyt laskuopin. Tämä kaksiosainen, monelle
kielelle käännetty teos: ..Eisagoge arithmetike"
sisältää aluksi lukujen jaoituksia esim. alkulukui-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
