- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1197-1198

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nikomedeia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1181

Niittyjen kasteleminen—Niittyvilla

1198

hin ja jaollisiin, parillisiin ja parittomiin j. n. e.,
sitten verranto-oppia ja hyvin seikkaperäisesti
kuviollisten lukujen (monikulmiolukujen)
teoriaa. sen ohessa esityksen aritmeettisesta ja
harmonisesta suhteesta sekä ensimäisen,
neliömuotoi-seksi sommitellun kertomataulun. N. 011 myös
kirjoittanut soitannon oppikirjan. U. 8 :n.

Nikomedeia [nilcomë’-] (lat. Nicomédi’a).
vanhan ajan kaupunki Vähässä-Aasiassa,
Bithy-niassa, Propontiista itäänpäin pistävän lahden
rannalla. Sen perusti 264 e. Kr. Bithynian
kuningas Nikomedes I. Oli vanhan ajan
kukoista-vimpia kaupunkeja. Useat roomal. keisarit
asuivat ajoittain N:ssa. — N:n jätteiden
läheisyydessä on nvk. Ismi d 1. Iskimid, samannimisen
mudirijen pääkaupunki: n. 20.000 as. Skutariin
vievän rautatien varrella. Kreik. metropoliitan
ja armeen. arkkipiispauistuin. (E. E. K.)

Nikon (1605-81), ven. patriarkka. Oltuaan
pap-pma ja munkkina hän tuli ensin Novgorodin
metropoliitaksi ja sitten (1652) Venäjän patriarkaksi.
Ollen tsaari Aleksei Mihailovitsin suosikki hän
saavutti melkein rajattoman vallan kirkon
asioissa. Hän ryhtyi uudistustoimiin, joista tärkein
oli kirkonkirjojen kielellinen oikaisu kreik.
alkuteoksien mukaan. Uudistus herätti
vanhoillisissa piireissä innokasta vastarintaa, josta oli
seurauksena n. s. vanhauskolaisten eli
raskolnik-kojen eroaminen oikeauskoisen kirkon yhteydestä.
Mahtava ja ylpeä kirkkoruhtinas, joka
tavoitteli määräysvaltaa maallisissakin asioissa, joutui
pian riitaan tsaarin kanssa. Patriarkkain
tuomioistuin julisti hänet viralta 1666 tuomiten hänet
luostarivankeuteen. [Suserin, ..Izvestie o rozdenii.
vospitanii i zitii sv. Nikona", W. Palmer. ..The
patriarek and the tsar".] V. J. M-kka.

Nikopol
ko’-J (myöskin Nikopoli), kaupunki
Bulgaariassa. Tonavan rannalla, jonkun matkaa
Alutan ja Osemin suista alaspäin; n. 6,000 as.,
harjoittavat maanviljelystä ja kalastusta. Vanha
bysanttilainen kirkko. Linnoitukset hävittivät
venäläiset 1810. — N. on samalla paikalla kuin
vanhan ajan Asumus, sai keskiajalla erehdyksestä
nimen Xicopolis, joka oikeastaan kuului toiselle
kaupungille. N:n luona sulttaani Bajasid 200.000
miehellä 28 p. syysk. 1396 löi Unkarin kuninkaan
Sigismundin johtaman 60,000-miehisen [-sotajoukon. johon kuului unkarilaisia sekä Ranskasta.
Saksasta ja Itävallasta kerääntyneitä
ristiretke-läisiä. V. 1595 Istvan Bäthory ja 1598 Valakian
ruhtinas Mikael löi N:n luona turkkilaiset.
Venäläiset valloittivat N:n 1810, ja hävittivät 1829
N:n luona turk. jokilaivaston sekä valloittivat
4 kuukautta sen jälkeen turk. linnoitetun leirin
N :n luona. Venäläiset valloittivat N:n myöskin
1877. (E. E. ’K.)

Nikopolj [-o’p-] kaupunki Etelä-Venäjällä.
Je-katerinoslavin kuvernementin etelärajalla
Dnep-rin oik. rannalla, 28.776 as. (1909). Muutamia
maataloustuotteiden jalostustehtaita : maanvil
jelystä. maataloustuotteiden kauppaa. — N:n
paikalla oli zaporogeilla linnoitettu leiri, joka
Pietari 1 :n käskystä 1709 hävitettiin
rangaistukseksi kasakka in osanotosta Mazepan kapinaan.

Nikotiini, alkaloidi, jota 011 tupakan lehdissä
omenahappoon yhtyneenä. Erittäin myrkyllistä,
veteen, alkoholiin ja eetteriin liukenevaa
väritöntä öljyä, joka ilmassa ruskettuu. Kiehuu
247° :ssa. Haisee ja maistuu tupakalta. Sen suo-

lat ovat hajuttomia, mutta erittäin
kitkeränma-kuisia. vrt. Nautintoaineet ja Tupakka.

./. V.

Nikotiinimyrkytys aiheutuu tupakoimisesta
tahi tupakantomun ja -höyryjen
sisäänhengittä-misestä. Tupakanlehtien sisältämä nikotiini on
myrkky, joka ensin vaikuttaa kiihottavasti,
mutta sitten lamauttavasti useihin
hermotoimintoihin: sen vaikutus kohdistuu etupäässä
sympaattisiin gangliosoluihin. joitten toiminta
häiriytyy. Sydämeen nikotiini vaikuttaa siten, että
sen toiminta ensin hidastuu ja sitten kiihtyy,
mikä johtuu siitä että sydämen toimintaa oh jaava
vagus-hermon ehkäisevä hermokoneisto ensin
kiihottuu ja sitten lamautuu. Samaten lihasten ja
rauhasten hermot ensin kiihottuvat ja sitten
lamautuvat. Ruuansulatuselimiin nähden tämä
kiihotus ilmenee oksennuksina ja ripulina.
Suurempi annos nikotiinia lamauttaa myöskin
keskushermoston, mikä vie hengityksen
keskeytymiseen ja kuolemaan. Ihmisruumis on varsinkin
nuoremmalla iällä erittäin herkkä saamaan
pysyväisiä vaurioita nikotiinista, s. o. tupakan
käyttämisestä. .1/. O li.

Nikotus (singultus), pallean
tahdottomasta äkillisestä supistumisesta aiheutuva
äkkiarvaamatta tapahtuva syvä sisäänhengitvs. N.
esiintyy usein tilapäisenä esim. kylmettymisen
aiheuttamana. Kiusallisemman luonteen se saa
joskus ilmetessään taajaan ja taukoamattomasti
uusiutuvana, niinkuin joskus on laita hysteriassa
ynnä muissakin hermostoa läheltä koskevissa
sai-ra.loisuuden tiloissa. .1/. O-It.

Niksic [-its], linnoitettu kaupunki
Montenegrossa, Cetinjestä pohjoiseen: n. 5,000 as. —
Palatsi, koulu ja asevarikkona käytetty hyvin
säilynyt sitadelli. — N. oli tärkeä turk.
rajalin-noitus; antautui 1877 10-viikkoisen piirityksen
jälkeen montenegrolaisille. Luovutettiin seur. v.
lopullisesti Montenegrolle.

Nila kasvit., ks. J o h t o j ä n n e.

Nil admirari ks. N i h i 1.

Nilakerros ks. I Ii o.

Nilakka, järvi Rautalammin reitissä
Pielaveden ja Rasvangin välissä, Pielaveden. Keiteleen
ja Karttulan kuntain alueella: pituussuunta
luoteesta-kaakkoon, suurin pituus 41 km,
luoteis-ja kaakkoispään leveys vaihtelee 1-6 km. mutta
keskiosa levenee koillista kohti. Pielaveteen päin
12 km leveäksi. N:n pinta-ala 161.: km’J.
sadealue 2,189,8 km2. Keskisyvyys n. 8 m. suurin
syvyys 17.8 111. Vedenpinnan korkeus 102,5 111
yi. merenp. Rannat korkeahkoja, metsää
kasvavia; syvänteet, saaret ja niemet kulkevat
suunnassa luoteesta-kaakkoon. — N:n keskiosan
koil-lispäähän yhtyy Pielavesi Säviän kanavan kautta:
muita lisävesiä tuovat Kangasjoki ja
Sulkavan-joki luoteispäähän (Vuonamonlahteen) ja
Kouta-joki kaakkoispään länsirannikolle. N. laskee
Äyskoskien kautta kaakkoa kohti Rasvankiin. —
Järvellä on säännöllinen höyrylaivaliikenne;
laivakulun helpottamiseksi syvennettiin Hinkaan-,
Hämeen- ja Kolunsalmet vv. 1892-95. — N: 11
länsirannalla Keiteleen kirkonkylä, jonka
kohdalla Viitasaaren-Pielaveden välinen maantie
jatkuu lautalla 800 111 leveän N:n kohdan yli.
|E. Blomqvist, ..Kymijoki ja sen vesistö", 1
nidos. siv. 37 (,.Lisiä Suonien hydrografiaan" II).]

L. TI-nen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0627.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free