- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1201-1202

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nimbus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1181

Niittyjen kasteleminen—Ni

ittyvilla

1201

alapinnalla on useimmilla n:llä n. s. jalka:
pariton lihasmuodostus. joka toimii liikuntoelimenä.
Hermoston muodostaa 3 hermosäikeiden
yhdistä-mää solmuparia. joista kukin on yhteydessä
aistimensa kanssa: aivosolmut silmien ja
tuntosarvien, jalkasolmut tasapainoelimen,
sisälmyssol-mut hajuaistimeksi selitetyn kyhmyn kanssa.
S i s ä 1 m y s p u s s i s s a on suolisto, munuaiset
ja sukupuolielimet. Munuaiset ovat haaraisia
putkia tai pusseja, jotka avautuvat sekä
ruumiista ulos että sydänpussiin. Tämän yhteyden
johdosta on sydänpussi selitetty ruumiinontelon
jätteeksi, varsinainen ruumiinontelo näet
puuttuu. Sydän on selkäpuolella, valtimoverta
sisältävä. Siinä on 1 kammio ja 1 tai 2 eteistä.
Verisuonisto ei ole täysin suljettu.
Sukupuolirauha-set suuret. Muutamat n. ovat 1-, toiset
2-neuvoi-sia. Lisääntyminen vain suvullista. Useimmilla
muodonvaihdos (Veliger-toukka). Suurin osan:iä
elää merissä, vähemmistö sisävesissä tai maalla.
Fossiilisina on n:iä löydetty jo vanhimmista
geologisista kerrostumista. 4 luokkaa:
alkunil-v iäiset (Amphineura), simpukat
(Ape-phala, Lamellibranclnata), kotilot (Gastropoda,
Cephalophora) ja pää j aikaiset 1.
mustekalat (Cephalopoda). H. A. S.

Nimbus (lat.), pilvi, erittäinkin sadepilvi.
Kuvaamataiteissa n. tarkoittaa antiikin ajalla
jumalien, jumaloitujen henkilöiden (keisarien) ja
personifikatsiouien sekä kristillisellä ajalla
jumalolentojen ja pyhimysten pään ympärille
asetettua sädekehää tai säteikköä. Aikaisimmin n.
esiintynee muinaisegyptiläisellä ajalla Isis-,
Apis-y. m. kuvissa pään yläpuolella olevana
auringon-tai kuunkehänä. Erotukseksi muista on
Kristuksen n :een usein sovitettu alpha ja omega
kirjaimet tai ristin kuva. N:n sijasta käytetään myös
gloria (ks. t.) nimitystä, kun taas keskiajalta
peräisin olevat aureola tai mandorla
tarkoittavat koko ruumiin ympäri ulottuvia
sädekehiä. K u v a n n o 11 i s e s t i n. merkitsee
loistoa, kuuluisuutta, myöskin väärää, valheellista
loistoa. [Krüeke, ..Der N. und verwandte
Attri-bute in der frühchristlichen Kunst" (1905).]

E. R-r.

Nimellinen korkokanta, koron suhde
arvopaperin nimellisarvoon. Todellinen korkokanta
poikkeaa n :stä k :sta, jos arvopaperi on ostettu
nimellisarvoa ylemmästä tai alemmasta
kurssista.

Nimellisarvo, se arvo. joka lyödyssä rahassa,
setelirahassa tai arvopaperissa itsessään on
ilmoitettu niiden arvoksi; vastakohtana se
todellinen arvo. mikä niillä on kaupassa ja liikkeessä.
Näiden arvojen vastakohtaisuus ilmenee
kurssissa. Kun kurssi on tasa-arvossa (ai pari),
menevät molemmat arvot yksiin. Kun kurssi on
tasa-arvoa (paria) ylempänä, on todellinen arvo
suurempi kuin n., ja päinvastoin, kun se on
tasa-arvoa alempana.

Nimelliset reaalikontrahdit. Roomalaisessa
oikeudessa sanottiin reaalikontrahdiksi niitä
sopimuksia, jotka olivat kannevoimaisia senvuoksi,
että omaisuudenanto toiselle jo oli
tapahtunut. Niistä n. r. tarkoittivat annetun
takaisinsaamista, kun sitävastoin
nimettömät vaativat v a s t a-a n t o a (muunlaista
vastasuoritusta). N:iä r:eja olivat mutuum
(velaksi-anto). commodatum (laina), deposiiHum (talle-

tus) ja pignus (käsipanttaus). Ymmärrettävää
on, että tällä jaoituksella on sangen vähän
merkitystä Suomen samoinkuin muiden maiden ger
maanilaisella pohjalla olevalle nykyajan
oikeudelle. A. Ch.

Nimellisteho = nimellishevosvoima ks. II e v o
s-voima.

Nimenmuutos. Sikäli kuin kansallistunto
kunkin kansan keskuudessa on herännyt, on
nimien, etenkin sukunimien kansallistuttamisen
ajatus voittanut kannatusta. Tämä on viime
aikoina ollut sekä Suomessa että muualla
yleisimpänä syynä nimenmuutoksiin. Vanhempina
aikoina sen sijaan oli olemassa toisenlaisia
virtauksia. Keskiajan lopulla ja uuden ajan
alkupuolella oli vanhojen sivistyskielten kunnioitus
riiin korkea, että alkuperäiset kansalliset nimet
vaihdettiin melkein säännöllisesti latinalais- tai
kreikkalaismuotoisiin. Suomeen tämä
nimiklas-sillisuus saapui 1500-luvun lopulla ja 1600-luvulla.
Tällainen nimien muodostustapa oli Suomessa
vallalla 1700-luvun alkupuoliskolle asti. jolloin
ruot-salaismuotoiset nimet alkoivat päästä voitolle.
Tämä tapahtui samaan aikaan, jolloin ruotsin
kielelle, korkeamman opetuksen kielelle,
ruvettiin antamaan entistä suurempaa sijaa. (ks.
Nimi: Sukunimet.) Tällaista nimien
muu-kalaistuttamista jatkui aina 1800-luvun
puolivälin tienoille asti, ja sitä tehtiin niin
perinpohjaisesti, että tuskin voitaneen mainita muita
säii-tyläisnimiä kuin Niska ja Tolpo, jotka sillä
aikakaudella säilyivät. Suomalaisuuden
herääminen sai vähitellen aikaan päinvastaisen
virtauksen, niin että jo kohta 1840-luvulla tapahtuneen
suuren herätyksen jälkeen alkaa näkyä
ensimäi-siä nimien suomalaistuttamiseen viittaavia
oireita. Mutta vasta vv. 1906-07, sai nimien
suo-malaistuttamisen aate kansanliikkeen luonteen.
Kun kirjailija Johannes Linnankoski
maaliskuussa 1906 kehoitti suomalaistuttamaan
muukalaisia nimiä J. V. Snellmanin
satavuotispäivänä. toukok. 12 p. 1906. sai tämä kehoitus
osakseen lämpimän vastaanoton ympäri maan.
Helsingissä asettivat ylioppilasyhdistvkset
Kotikielen seura. Suomalainen nuija ja Ylioppilaidan
keskusteluseura yhteisen toimikunnan. Nimien
suomalaistuttamiskomitean, liikettä
johtamaan, ja Snellmanin satavuotispäivänä
julkaistunkin virallisten lehtien lisälehdessä
ilmoitus, jossa yhteensä n. 24.800 henkilöä saattoi
yhteisesti tiedoksi suomalaistutetut nimensä.
Joukko-nimenmuutoissa 1906-07 suomalaistutti nimensä
yhteensä n. 32.469 henkilöä. Tämä lukumäärä ei
kuitenkaan osoita, miten suuri todellisuudessa
oli niiden henkilöiden lukumäärä, joiden nimet
silloin muuttuivat, sillä hyvin usein on
ilmoituksissa mainittu ainoastaan perheenisän nimi. vaikka
hänen mukanansa melkein säännöllisesti kaikkien
perheen jäsenten nimet muuttuivat. Jos tämän
ottaa huomioon, saattaa sanoa, että ainakin lähes
100.000. mahdollisesti ylikin 100.000 henkilön
nimet silloin suomalaistuivat. Jälkeen v:n 1907 on
nimien suomalaistuttamista tapahtunut vähin
erin. yleensä samaan tapaan kuin ennen v. 1906.
Joukkonimenmuuttoja on 1908-13 pantu toimeen
vain 1910. jolloin toukok. 12 p. 474 henkilöä
suomalaistutti nimensä Suomalaisuuden liiton
välityksellä. ./. A. K.

— Lakit. N :ia on suuressa määrin helpotta-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0629.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free