- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1203-1204

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nimbus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1203

NTmes—Nimi

1204

iiut se seikka, ettei meillä ole tätä kysymystä
käsittelevää lainsäädäntöä. Ainoastaan
aatelis-nimestä on säädetty, ettei aatelismies saa ottaa
toisen aatelismiehen nimeä tai vaakunaa.
Muuten ei sukunimi ole millään tavalla suojattu.
N" :ta järjestävien lakimääräysten puute on
kuitenkin olojen kehittyessä tuottanut yhä
enemmän haittoja. Virallisissa lehdissä ollut
ilmoitus — jota muuten ei missään ole säädetty
pakolliseksi — ei aina ole tullut huomatuksi, ja
jos niin onkin tapahtunut, ei se, yhtä vähän kuin
n:n ilmoittaminen kirkonkirjaan merkittäväksi ole
osoittautunut riittäväksi estämään sekaannusta
naimis-, perintö- ja velkasuhteissa. Myöskin
rikollisen syytteeseen saattaminen vaikeutuu, kun
n. voi tapahtua mitään säädettyä järjestystä
noudattamatta, sillä n :t eivät Suomessa, yhtä
vähän kuin muuallakaan, tapahdu yksinomaan
ee-tillisistä syistä. Julkiseen virkatoimeen nähden
on kuitenkin olemassa senaatin kiertokirje, joka
kieltää valtion palveluksessa olevaa henkilöä
virallisesti käyttämästä tai antamasta käyttää
uutta nimeä, ennenkuin n. on ilmoitettu sille
virastolle, jonka alainen henkilö on. —
Ulkomaisessa lainsäädännössä on sääntönä, että
sukunimen muutokseen vaaditaan
hallintoviranomaisten suostumus. Näin on laita Ranskassa,
Saksassa, Itävalta-Unkarissa, Ruotsissa y. m. maissa.
Englantilaisen oikeuskäsityksen mukaan
yksityinen henkilö saa ottaa minkä nimen hän
tahtoo. mutta hän ei voi pakottaa julkista
viranomaista tai muuta henkilöä n:ta tunnustamaan.

A. Ch.

Nimes f niin ]. kaupunki Kaakkois-Ranskassa.
Languedoc’issa, Gard-departementin pääkaupunki,
usean radan risteyksessä: 80.437 as. (1911),
joista n. refornieerattuja. — Vanha, vallien
sijalle laitettujen bulevardien ympäröimä
keskikaupunki on yleensä ahdaskatuinen ; sitä
ympäröivät väljät esikaupungit. Huomattavia
rakennuksia: romaanilais-goottilainen tuomiokirkko S :t
Castor. romaanilainen S:t Paul (rak. 1840-50),
goottilaiset S:t Baudile ja S:t Félicité et
Perpé-tue. suuri reformeerattujen kirkko, oikeuspalatsi.
teatteri. Roomalais-ajalta on useita, harvinaisen
hyvin säilyneitä merkillisiä rakennuksia, jotka
antavat N:lle erikoisen merkityksen: nvk.
härkä-taisteluihin käytetty, todennäköisesti Antoninus
Piuksen aikana rakennettu amfiteatteri (les
Arè-nes), laatuaan parhaiten säilynyt room.
rakennus, on ellipsin muotoinen, ulkoläpimitat
133-101 m. korkeus 21 m. tilaa 24.000 katsojalle;
niinikään erinomaisesti säilynyt. Augustuksen
aikainen. Parthenonin tyyliin rakennettu
temppeli (Maisan carrée), 25 m pitkä. 12.i m leveä,
käytetään muinaisesinemuseona; 28 m korkea
tornimainen rakennus (Tourmagne, lat. Tunis
magna), jonka lähellä on löydetty roomal.
kylpylän ja n. s. Dianan temppelin vesisäiliön jät
-ti(t: kaksi porttia (Pörte (VAuguste ja Pörte
de France). Lisäksi 011 löydetty paljon
room.-aikuisia esineitä, mosaiikkeja, korkokuvia y. m.

- N :ssä on piispan, reformeeratun konsistorin
ja appellatsionioikeuden istuin; katolinen pappis-,
opettaja- ja opettajatarseminaari. taidekoulu,
kaupunginkirjasto (80.000 nid.h taide-ja
muiuais-esinemuseo. — Teollisuus huomattava: silkki
-y. m. kangastehtaita. rautavalimoita, konepajoja,
nahka- ja jalkinetehtaita. N. on Etelä-Ranskan

suurin viini-, paloviina-, silkki- ja
viljamarkkina-paikka: pörssi, kauppakamari, kauppaoikeus,
Ranskan pankin haaraosasto. — Historia.
N. oli kelttiläisten Nemausus, sekä Volcae
Areco-mici-heimon pääkaupunki; joutui Roomalle 121
e. Kr., Augustuksen ajoista se oli roomal.
siirtola Gallia Narbonensis provinssissa; oli Gallian
kukoistavimpia roomal. kaupunkeja. Sitä
hävittivät vandaalit 408, länsigootit 465.
Frankkilais-vallan aikana sitä hallitsivat Septimanian
hert-tuain alaiset varakreivit, jotka 900-luvulla
tekeytyivät riippumattomiksi. N. kuului sitten
jonkun aikaa Aragonialle, 1226 sen valloitti
Ranskalle Ludvik VIII. Sen asukkaista oli
1500-luvulla n. s/4 protestantteja. Kärsi paljon
huge-nottisodissa ja myöhemminkin katolisten ja
protestanttisten asukastensa keskinäisistä
taisteluista. E. E. K.

Nimi (lat. nomen proprium) on se sana tai
sanayhtymä. jolla henkilö tai esine merkitään
erotukseksi muista samanlaatuisista henkilöistä
tai esineistä.

1. Henkilönimet ovat eri kansoilla ja
eri aikoina hyvin erilaiset. N:inä on osaksi
käytetty kielessä tavallisia sanoja, osaksi taas
ja useimmin on johtamalla tai yhdistämällä
muodostettu uusia sanoja, jotka sitten ovat
varsinaisiksi n:iksi kehittyneet ja joitten
alkuperäinen merkitys usein vähitellen on
tietoisuudesta hävinnyt. Luonnonkansoilla vastasyntynyt
saa n:nsä luonnonilmiöiden, ruumiillisten
ominaisuuksien, eläinten ja kasvien y. m. mukaan.
Kehittyneemmällä asteella nimenanto
kiinnitetään jonkin jumaluuden n :eeu. Tällaista
alkuperää ovat esim. vanhat seemiläiset n:t
Asar-haddon (,.Assur lahjoitti veljen"), Hannibal
(..Baalin armonlahja"), muinaisegyptiläiset
Ptah-liotep (..Ptahille vihitty"), Hathor-si („Hathorin
lapsi"), arabialaiset Abdallah (..jumalan
palvelija"), Nur-ed-din („uskonnon valo"),
juutalaiset Samuel. Daniel (jälkimäisenä osana el
voimakas", jumala). — Indoeuroopp. kansat ovat
ikivanhoista ajoista noudattaneet sitä
periaatetta. että n. oli oleva kahdesta osasta
yhdistetty sana. Näillä n :illä on usein kaunis
mer-kitvksensisälh s. mutta kun nimenannossa
vähitellen kehittyi se periaate, että ainakin n:n
toinen osa otettiin suvussa ennen käytetyistä n:istä,
niin muodostui usein n:iä silmälläpitämättä tällä
tavoin syntyneen uuden n :n merkitystä ja sen
eri osien soveltuvaisuutta toisiinsa. Näitten
yhdistettyjen n .ien (saks. V o 1 1 n a m e) rinnalla
käytettiin jokapäiväisessä elämässä usein
lyhennettyjä hyväilymuotoja (sako. Kurzname),
jotka vähitellen muuttuivat itsenäisiksi n :iksi.
Puhtaimpana tämä n.-järjestelmä tavataan germ.
kansoilla ja kreikkalaisilla. Edellisten n:t
viittaavat sotaisan, mainetta, neuvokkuutta ja
vapautta rakastavan kansan maailmankatsantoon.
Sellaisia ovat esim. n :t. joitten toisena osana
on der- 1. -ger {geirr m keihäs), Gun- 1. -gun,
Hild- 1. -hild (..taistelu"), High- („voitto") y. m.
Esim. Germund, Hol(m)ger. Gunnar. Raenhild.
Sighurd. Huomattavat ovat myöskin eläinten,
Varsinkin petoeläinten mistä johtuneet (esim.
Björn, Styrbjörn. Ulf) sekä pakanallisiin
jumaliin viittaavat (esim. As-ger. Gudh-mund.
Frö-vidh, Tor-sten). Kreikkalaiset n:t taas
sisältävät usein toivomuksen lapsen onnesta tai il-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0630.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free