- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1211-1212

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nimismies ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1181

ribin ja Assurbanipalin palatsit, eteläisemmästä,
nyk. Nebi Jünus (Profeetta Joona).
Asarhad-donin palatsi. Lukemattomat ovat näissä
kaivauksissa löydetyt muistomerkit kuten obeliskit,
seinäreliefit mytologiaa, kuninkaiden urotöitä ja
sotaretkiä esittävine kuvauksineen, siivekkäät
jalopeurat j. n. e. Kymmeniä tuhansia
nuolen-päätauluja kirjallisuuden kaikilta aloilta on
niinikään löydetty (ks. A s s u r b a n i p a 1). Siinä
on kuninkaiden kirjoituttamia kertomuksia
sota-ja metsästysretkiltä, uskonnollisia hymnejä ja
loitsuja, ennetauluja. oikeusoloja valaisevia
kirjoituksia y. m. Useimmat muistomerkit
säilytetään nykyään Lontoon British Museumissa, jossa
ne täyttävät monta suurta salia. [Kirjallisuutta
ks. art. Assyria ja Babylonia: sitäpaitsi:
Zehnpfund. ,.Die Wiederentdeckung Ninives"
(1903) ; Puukko. ..Löydöistä muinaisen Niniven
alueella" (ylip. Histor. aikak. 1905); Johns,
„Ancient Assyria" (1912); Tallqvist, ..Itämaat"
(Maailman historia I, 1913) ; Myhrman,
„Upp-täckterna i Babylonien och Assyrien" (1913);
Holma. ..Piirteitä Assyrian vanhimmasta
historiasta" (1913) ; „A Guide to the Assyrian and
Babylonian Antiquities in British Museum"
(1908).] 11. H-a.

Ninos, Ktesiaan esittämän
medialais-persia-laisen sadun mukaan Assyrian valtakunnan
perustaja. Niniven rakentaja ja Semiramiin
puoliso. N :11a ei ole mitään vastinetta
todellisuudessa. Nimi näkyy olevan muodostettu
Ni-nive sanasta. K. T-t.

Niobe 1-o’bvJ, kreik. taruhenkilö. mainitaan
ensiksi lliadin 24:nnessä kirjassa, jossa
kerrotaan: kaunistukkainen N.
oli ylvästellessään 6
pojastaan ja 6 tyttärestään
verrannut itseään Leto
jumalattareen, jolla oli
vain kaksi lasta. Apollon
ja Artemis. Silloin
Apollon nuolillaan surmasi
kaikki hänen poikansa ja
Artemis samaten
tyttäret. Kallioksi
muuttuneena N. Sipyloksen
vuoristossa alati hautoo
suruansa. Muissa lähteissä
N. on lyydialaisen
Tan-taloksen tytär ja Tlieban

kuninkaan Amphionin
puoliso. Lasten
lukumäärä vaihtelee 10:stä
20:een. ..Eikä (hänen muututtuaan kiveksi)
itkuun liukenevaa . . . milloinkaan lumi säästä,
vaan kyynelsilmien alta kastaa rintaa", vaikka
..hän jumal’ on sekä kuolematon" (Sophokles,
Antigone (K. Forsmanin suomennoksen [-mukaan]).-] {+mu-
kaan]).+} Kivettyneenä N:na pidettiin nähtävästi
jotakin luontoperäistä kalliomuodostumaa. joka
kaukaa nähtynä muistutti itkevän naisen
haamua (ei sitä lähellä Magnesiaa olevaa kalliosta
hakattua vanhanaikuista jumalattaren kuvaa,
jota uudella ajalla on luultu antiikkisissa
kertomuksissa tarkoitettavan). — Seikkaperäisimmin
on N:n tarun kertonut Ovidius. -— Sekä
kirjallisista lähteistä että säilyneistä jäännöksistä
tunnemme suuren joukon taideteoksia, joissa N:n
traagillista kohtaloa on esitetty; sarja ulottuu

1211

mustakuvioisista vaasimaalauksista Pompejin
marmorimaalauksiin ja kuuluisaan suureen
kuva-patsasrylimään asti. Roomassa oli Apollo
Sosia-nuksen temppelissä luultavasti viimeisellä
vuo-sis. e. Kr. jostakin kreikkalaisseudusta tuotu
marniorikuvaryhmä. jonka luultiin olevan joko
Praksiteleen tai Skopaan tekoa. Tämän ryhmän
jäljennöksiä ovat epäilemättä ne 1583 Roomassa
löydetyt N :ea ja hänen lapsiaan (Niobideja)
esittävät marmoriset kuvapatsaat, jotka tätä
nykyä ovat Firenzen Uffizi-kokoelmassa. Keskellä
on muita kookkaampana seisonut onneton N. itse,
jonka syliin nuorin tytär turhaan turvautuu;
molemmin puolin olivat eri asennoissa muut,
eri-ikäiset lapset, mikä koettaen jumalien
nuolia paeta, mikä jo haavoitettuna, mikä kuoloon
sortuvana, mikä jo kuolleena: joukossa on myös
nuorimman pojan kaitsija-orja. Ryhmä on ollut
symmetrisesti rakennettu; mikään
päätykolmio-ryhmä se ei ole ollut. Eri kuvapatsaista on löydetty
muitakin kopioita, osaksi suuriarvoisia (kuten
n. s. ChiaramontPn Niobidi, Roomassa).
Alkuteos tuskin on ollut Praksiteleen yhtä vähän
kuin Skopaankaan tekemä: sitävastoin sen tekijä
näkyy kyllä olleen Skopaan suunnan taiteilijoita
(4:nnen vuosis. loppupuolella e. Kr.). —- V. 1906
löydettiin Roomassa kaunis, melkein alastonta,
haavoitettua N:n tytärtä esittävä kuvapatsas,
jossa vielä ilmenee arkaisuuden jälkiä ja jonka
luullaan olevan peräisin jonkun temppelin
päätykolmiosta (5:nnen vuosi.-, keskipalkoilta e. Kr.).

O. E. T.

Niobidit, Nioben lapset, ks. Niobe.

Niobiitti = k o 1 u m b i i 11 i (ks. t.).

Niobiumi, harvinainen kem. alkuaine, kem.
merkki Nb. at.-p. 93.5. Puhdas n. on harmaa,
1800° :ssa sulava, epäjalo metalli. Tärkeimpiä
yhdistyksiä ovat n.-p e n t a k 1 o r i d i (NbCls),
n.-p entoksidi (Nb,05), n.-o k s i k 1 o r i d i
(NbOCl3) sekä mutkikkaammat
fluoriyhdistyk-set. N. lähenee useilta ominaisuuksiltaan
tan-taalia ja esiintyy sen kanssa isomorfisina
sekoituksina kolumbiitti ja t a n t a 1 i i 11 i
nimisissä kivennäisissä. N:n keksi v. 1801
Hat-ehett. Nimi johtuu Tantaloksen tyttärestä
Nio-besta. E. M-nen.

Nipa fruticans, pensasmainen tai
lyhyt-runkoinen, isolehtinen palmu, joka muodostaa
erikoisia kasvustoja suolanpitoisessa maassa
Intiassa ja Malajilaisessa saaristossa. Nuorista
vesoista valmistetaan palmuviiniä tai syödään
niitä, lehtiä käytetään punontatöihin,
katon-peitteiksi y. m. (I. V-s.)

Nipperdey [-dei], Karl L u d v i g (1821-75),
saks. filologi, v:sta 1852 latinalaisen
kirjallisuuden professorina Jenassa; etevä latinalaisen
proosan tuntija: julkaissut kriitillisiä painoksia
Julius Caesarista, Cornelius Nepoksesta ja
Ta-cituksen annaleista.

Nippold, Friedrich (s. 1838). saks.
kirkko-historioitsija, v:sta 1867 teologian professori
Bernissä, v:sta 1883 samoin Jenassa. Erityisala
uusimman ajan kirkkohistoria, josta
kirjoittanut laajan, vielä keskeneräisen yleisesityksen
(..Haiulbuch der neuesten Kirchengeschichte",
4 nid.. 3:s pain. 1889-961 ja useita
vksityis-tutkimuksia, joista huomiota on herättänyt
vahvasti poleeminen esitys Albr. Ritschlin
teologisesta koulukunnasta (..Die theol. Einzelschule im

Niittyjen kasteleminen—Niittyvilla

Niobe ja hänen nuorin
tyttärensä (Firenze).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0634.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free