- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1213-1214

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nippon ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1181

Verhältnis zur evang. Kirche", 1893 .seur.). X:n
kanta on n. s. liberaalisen teologian; hänen
esityksensä on laajasanaista, usein vahvasti
subjektiivista. J. G.

Nippon, Houdon väärä nimi. ks. Japani.

Nippur (nyk. Xuffar), yksi muinaisen
Babylonian suurimpia ja tärkeimpiä kaupunkeja,
sijaitsi molemmin puolin Kebarin (vrt. Hes. 1,)
eli Satt-en-Xilin suurta kanavaa. X:n
raunioita. jotka kohoavat keskimäärin 10-18 m.
paikoittain 30 m ympäröivän tasangon pinnan
yläpuolelle. ovat tutkineet Layard 1851 ja neljä
Philadelphian Pennsylvania-yliopiston
lähettämää retkikuntaa J. P. Petersin. J. H. Haynesin
ja H. V. Hilprechtin johdolla 1888-89, 1889-90,
1893-96 ja 1898-1900. N:sta saadut löydöt
valaisevat itämaitteu historiaa parthilaisten
aikakaudelta esi-sargonilaiseen aikaan saakka.
Paljastetuista rakennuksista on merkillisin Enlil
jumalan mahtava temppeli. N :sta löydetyt
nuo-lenpäätaulut nousevat moneen kymmeneen
tuhanteen. [Peters. „Nippur", 1-11 (1897); Hilpreeht,
„Die Ausgrabungen im Bël-tempel zu Xippur"
(1903), sama, ..Explorations in Bible lands
du-ring the XIX century" (1903).] K. T-t.

Nirhama, loukkaantuminen, jossa vain ihon
pintakerros on hankautunut pois.

Nirvana /-«-/, sammuminen, ihmisen korkein
päämäärä Buddhan opin mukaan. N. ei
merkitse täydellistä olemattomuutta, vaan tilaa,
jossa kaikki halu ja elämäntunto on hävinnyt,
vrt. Buddha. E. K-a.

Nis, Serbian toinen kaupunki. N:n läänin
pääkaupunki, viljavalla tasangolla Moravaan las
kovan ’ Nisavan laaksossa; 24,949 as. (1910).
X. on usean, jo vanhalla ajalla tärkeän
lii-kennetien risteyksessä,
Belgradin-Konstantinopo-lin radan pääasemia, josta Radujevacin ja
tärkeä Salonikin rata haarautuu. Rautatien
konepaja, rautavalimo. matto- ja
filigraaniteolli-suutta. Kauppa vilkasta. Ympäristössä suuria
viinitarhoja. — Piispanistuin, lukio,
opettajaseminaari. tuomioistuin, sotaväenosaston
asemapaikka. Uudenaikaisia linnoituksia valmistellaan
parhaillaan. Kuningas ja hallitus asuvat
vähintään 3 kuukautta v:ssa N ;ssä, jossa v:een
1901 myös valtiopäivät kokoontuivat. — X. oli
vanhalla ajalla i\’aissus, kukoistava kaupunki
Ylä-Moesiassa; sen luona keisari Claudius II
269 voitti gootit. Attila hävitti, keisari
Jus-tinianus (joka samoinkuin todennäköisesti myös
keisari Konstantinus Suuri oli kotoisin N:stä)
rakennutti uudelleen X:n. 1100-luvun lopulta
X. kuului serbialaisille v:een 1375, jolloin sen
valloittivat turkkilaiset. V. 1443 sen anastivat
unkarilaiset, mutta nämä menettivät sen pian
taas turkkilaisille. Vinikin luona. 2 km N:stä
koilliseen Badenin rajakreivi Ludvik 1689 17.000
miehellä voitti 40.000 turkkilaista. Itävaltalaiset
linnoittivat N:n 1737. N. 5 km N:stä
pohjoiseen serbialaiset 1809 räjähdyttivät itsensä ja
hyökkäävät turkkilaiset ilmaan (tapauksen
johdosta 1878 pystytettiin muistopatsas).
Serbialaiset valloittivat N:n 1878 ja saivat sen
itselleen myönnetyksi Berliinin rauhassa sam. v.

(E. E. K.)

Nisami /-Omi/, oikeastaan Abu Muhammed
Tljas ben Jussuf Seikh Nizäm-uddin. pers.
runoilija (n. 1140-1202), perusti persialaisten ro-

1213

mantillisen kertomarunouden, kirjoitti m. m.
„Makhzen ui esrär" („Salaisuuksien aarreaitta").
„Khosrau u Sirin". ..Leila u MedznQn", „Heft
peiker" („Seitsemän kauneutta") ja ..Iskender
niiine" eli runon Aleksanteri Suuresta, jotka ovat
tunnetut yhteisellä nimellä ..viisi aarretta".

K. T-t.

Nisan (hepr. nisän), bab.-syy r. kuukauden
nimi, joka tuli juutalaisilla käytäntöön
persia-laisajalla (Xeh. 2,; Est. 3,). Oli juutalaisten
kalenterissa vuoden ensimäisenä kuukautena,
vastaten maaliskuun jälkimäistä ynnä huhtikuun
ensimäistä puoliskoa. Ar. H.

Nisard [-zü’r], Désiré (1806-88), rausk.
kirjallishistorioitsija, jonka mielenkiintoinen
esikoisteos on „litudes des moeurs et de critique
sur les poètes latins de la déeadenee" (1834) ;
muut pääteokset: ..Ilistoire de la littérature
francaise" (1844-49) ankarasti ..klassisistinen".
„Renaissance et léfornie: Erasme, Thomas Morus.
Mélanchton" (1855), ..Les quatre grands
histo-riens latins", ..Préeis de 1’histoire de la
littérature frangaise" (2:nen pain. 1878). [Mézières,
..Pensées choisies de D. N." (johdantoiiieen, 1906).]

J. H-l.

Nisi (ransk. niche < it. nieohia) ks. K
o-m e r o.

Nisibis (syyr. Nisibin, nyk. Nscbln), muinoin
tärkeä kaupunki Niniven ja Harranin välisen
karavaanitien varrella Pohjois-Mesopotamiassa.
Jouduttuaan roomalaisten haltuun N. oli
Myg-donian maakunnan pääkaupunki ja rajalinua
persialaisia vastaan. Nyk. N. käsittää
parisataa kurjaa hökkeliä; asukkaat ovat
enimmäkseen juutalaisia, pienempi osa jakobiitteja ja
muslimeja. K. T-t.

Nisima, Josef Hardy (1843-90), jap.
kristitty lähetyssaarnaaja ja koulumies. Opiskeli
Ameriikassa Andoverin yliopistossa ja kääntyi
siellä kristinuskoon; tutustui Euroopankin
koulu-y. m. oloihin seuratessaan jap. lähetystön
mukana sen tulkkina (1871). Palattuaan
kotimaahansa N. työskenteli lähetyksen hyväksi
varsinkin Japanin sisämaassa, jossa ulkomaalaiset
eivät saaneet oleskella. Perusti 1875 erään amer.
lähetyssaarnaajan myötävaikutuksella Kioton
kaupunkiin Dosisa nimisen korkeakoulun, jota
hän vähää ennen kuolemaansa alkoi kehittää
kristilliseksi yliopistoksi. Dosisansa kautta N.
on enemmän kuin ehkä kukaan muu edistänyt
kristinuskon ja länsimaalaisen sivistyksen
leviämistä Japanissa. V. P.

Niskaheitto-ote ks. Paini.

Niskakoski nimisiä koskia on useassa
Suomen joessa, monesti samassakin joessa useampia,
paikoissa, joissa joki lähtee suuremmista
järvistä. Huomattavin kaikista X:ista on
Oulujoen niskassa oleva ensimäinen koski heti
Vaalasta lähdettäessä: pit. lähes 9 km; put.-kork.
31.3 m. keskiveden aikaan 99.840 hevosv..
korkean veden aik. 373.152 ja matalan veden aik.
74,880 hevosv. X :ssa on monta kovempaa
paikkaa ..korvaa", kuten Kauko, Jylhämä. Siitari.
Oterma. Pyterö. Kovero ja lopussa Xuojua (pisin
kaikista, n. 1 km), joitten välillä aina
suvan-toisempia paikkoja. N. on vihaisin kaikista
Oulujoen koskista. L. II-nen.

Niskakuoppa, se niskassa oleva syvennys,
jota ylhäällä rajoittaa pääkallon takaraivoluu

Niittyjen kasteleminen—Niittyvilla

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0635.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free