- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1219-1220

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nisäkäsliskot ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1181

Niittyjen kasteleminen—Niittyvilla

1219

tai pitkine torahampailleen, yksi kummallakin
puolella yläleukaa: Dicynodon, kallo ’/„ m p.
Edelleen kuuluvat n:hin plakodontit,
joiden matalan puolipallomaiset hampaat, paitsi
leukapieliä, kattoivat myös suulakea: Placodus.
Petoliskoja olivat teriodontit pitkälle
erilaistuneille liampaineen: (Jalesaurus,
poskihampaat 3-kärkiset, selkäharjallinen e väli sk o
(ks. t.) Dimelrodon, usein imettäväisiin luettu
Tritylodon (ks. t.). — N :n jätteitä on tavattu
pääasiassa suolattoman veden kerrostumissa
Etelä-Afrikassa (Karroo-muodostuma), mutta myös
Intiassa, Pohjois-Ameriikassa ja Venäjällä.

V. A. K-io.

Nisäsärky (mastodynia), nisän seuduilla
olevain kylkiluiden välihermojen hermosärystä
johtuva, nisässä tuntuva kipu.

Nisätulehdus (mastitis) on bakteerien
aiheuttama tauti, joka kohtaa sekä raskaita että
etenkin imettäviä vaimoja. Tauti voi esiintyä
joskus muillakin, etenkin lapsilla. Taudinsienienet
pääsevät tav. pienistä, nisissä olevista haavoista
ruumiiseen ja aikaansaavat särkyä ja
märkimistä nisissä sekä kuumetta ja
vilunpuistatuksia. Usein turpoavat samanpuoliset
kainalorau-haset vaikeuttaen käden liikuttamista. Tautia
voidaan estää pitämällä nisät puhtaina ja
hoitamalla niissä olevia pieniäkin haavoja
huolellisesti. Itse tautia on lääkärin hoidettava. Y. K.

Nithard [nithart] (k. 11. 843). frankkilainen
historiankirjoittaja, Kaarle Suuren
tyttärenpoika. oli Ludvik Hurskaan ja Kaarle Kaljupään
palveluksessa sekä otti osaa Ludvikin poikain
välisiin taisteluihin, joista kirjoitti arvokkaan
esityksen. Kaatui eräässä taistelussa
normanneja vastaan. K. G.

Nitoa, nitominen, ks. Kirjansidonta.

Nitraatit = salpietari- 1. typpihapon
suolat, joista tärkeimmät ovat kaliumnitraatti
(salpietari) ja natriumnitraatti (chile-salpietari).

Nitragiini, bakteeriviljelvsvalmiste, joka
sisältää palkokasvien juurissa elävien, ilman
typpeä sitovien bakteerien puhdasviljelystä. N:ia on
suositeltu peltomaan ymppäykseen, mutta se 011
käytännössä osoittautunut erinäisillä
uutisvilje-lvksillä saavutettuja suotuisia tuloksia
lukuunottamatta tehottomaksi. J. V.

Nitreeraminen 1. nitraamine n. n. s.
nitro-ryhmän (NO;) johtaminen orgaanisiin
yhdistyksiin, joten syntyy nitro-aineita (ks. t.).

Nitrifikatsioni, nitraattien 1. typpihapon suo
lojen muodostuminen, tapahtuu, typenpitoisten
orgaanisten aineiden lahotessa, eräiden bakteerien
vaikutuksesta sopivissa olosuhteissa. Vanhoista
ajoista saakka tiedetään, että tällaisia suoloja
syntyy, jos mainitunlaisia aineita, sekoitettuna
mullalla ja tulialla, pidetään sopivassa
kosteudessa ja ilmalle varataan runsas pääsö.
Ranskalaiset tutkijat Schlrcsing ja M u n t z
todistivat 1877, että n. on bakteerein
aiheuttama ilmiö, mutta vasta 1890 onnistui ven.
tiedemiehelle Vinogradskijlle näiden
pikkueliöi-den puhtaaksi viljeleminen. N:n kaksi eri
bak-teerilajia. joista toinen hapettaa
ammoniumi-suoloja nitriitiksi (salpietarihapokkeen suoloja)
ja toinen nitriitit nitraateiksi. Hapettaminen
edellyttää siis ammoniumisuolojen syntymistä
orgaanisista aineista sekä runsaan hapen saannin
ilmasta. Syntyneen typpihapon neutralisoiminen |

011 11 :n menestymiselle välttämätön, sillä n.
bakteerit eivät viihdy happamissa aineissa. Soissa
ja muissa happamissa maissa on n. siis
ehkäistynä. Helposti saatavien emästen antaminen,
tu-han. kalkin jopa savenkin muodossa, on
suoviljelyksessä tärkeä, koska suomaat yleensä ovat
köyhiä kivennäisaineista, erittäinkin emäksistä.
N. on erittäin tärkeä viljeltävässä maassa, sillä
kasvit ottavat mieluimmiten typpeänsä nitraatin
ja ammoniumisuolojen muodossa. N.-bakteerit
ovat arkoja suolaliuoksille, elleivät nämä ole
hyvin miedontuneita. Tästä syystä on kalkin ja
ostolannoitusaineiden levittäminen tapahtuva
aikoina. jolloin bakteerit ja kasvit ovat
horros-tilassa. t. ainakin mahdollisimman aikaisin
ennen kylvöä. A. R.

Nitriitit = salpietari- 1.
typpihapokkeen suolat.

Nitro-aineet, typpihapon orgaanisia
johdannaisia, jotka sisältävät ryhmän NOa, saadaan
ylimalkaan antamalla hapon suoranaisesti
vaikuttaa orgaanisiin aineisiin, erittäinkin
bentsoli-ylidistyksiin (ks. Nitrobentsoli ja
Pik-r i i n i h a p p o). N:ita käytetään aniliinivärien
ja räjähdysaineiden valmistamiseen. Edv. Hj.

Nitrobakteerit ks. Nitrifikatsioni.

Nitrobentsoli, C.JTNO,. saadaan bentsolia
väkevällä typpihapolla nitrattaessa. N. 011
karvaan-mantelin hajuista, puhtaana väritöntä mutta
ilmassa kellastuvaa, alkoholiin ja eetteriin
liukenevaa, veteen liukenematonta nestettä, joka
kiehuu 290°:ssa. Käytetään aniliinin valmistukseen
ja karvasmanteliöljyn vastikkeena (111 i r b a
n-ö 1 j y) etenkin saippuateollisuudessa. ./. V.

Nitrofenolit, yhdistyksiä, jotka syntyvät
typpihapon vaikuttaessa fenoliin. Niistä n :sta, jotka
sisältävät useampia NOn-ryhmiä, on tärkein p i
k-riinihappo (ks. t.).

Nitrogenium, typpi (ks. t.).

Nitroglyseriini, hiilen, vedyn, hapen ja
typen kem. yhdistys C3H...09N3. typpihapon
glyse-riiniesteri, hajuton, väritön, öljymäinen,
polttavan makea, myrkyllinen neste. N. on veteen
liukenematon, alkoholiin ja eetteriin liukeneva.
Om.-p. 1,60. Kiehumap. noin 185° C. Sytytettynä
se palaa hiljalleen, mutta iskun tai äkillisen
kuumuuden vaikutuksesta se räjähtää ankarasti.
Sen räj ähdystulokset ovat hiilidioksidi, vesi.
typpi ja happi. N:n keksi Sobrero 1846 ja
Nobel alkoi 1862 valmistaa sitä tehdasmaisesti.
Sitä sanotaankin useiu Nobelin
räjähdys-öljyksi. N:n valmistus tapahtuu suljetuissa
lyijvastioissa, joissa on sekoitus-, jäähdytys- ja
lämmönmittauslaitteet. Vedestä y. 111. vapaa,
mahdollisimman puhdas glyseriini nitreerataan
väkevän typpi- ja rikkihapon seoksella jolloin
lämpötila ei saa nousta yli 25° C. Saatu tulos
pestään huolellisesti vedellä ja soodaliuoksella.
suodetaan ja kuivataan. Nesteen muodossa ei
11 :iä käytetä räjähdysaineena, vaan sekoitetaan
se erilaisten huokoisten tai selatiinimaisten
aineitten kanssa. Piimäähän sekoitettuna saadaan
dynamiittia. nitroselluloosaan nitroselatiinia
(ks. t.). N:iä kuljetettaessa noudatetaan mitä
suurinta varovaisuutta; se joko jäädytetään
jähmeäksi tai liuotetaan metylialkoholiin, jolloin
räjähdysvaara miltei tykkänään poistuu. N :iii
käytetään myös lääkkeenä sydän- ja
keuhko-vioissa. S. S.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0638.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free