Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nitrolognoosa ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1181
Niittyjen kasteleminen—Niittyvilla
1223
siä osastoja muodostamalla ja viimemainitun
lisärakennuksen avulla on aikaansaatu
nykyaikaista hoitotapaa täysin vastaavat
valvontaosastot ja kylpyhuoneet. Laitokseen kuuluva
maatila viljelyksineen ja karjanhoitoineen
tarjoaa kylliksi tilaisuutta rauhallisten potilaitten
pitämiseen ulkotöissä. Lääkäreitä on ylilääkäri
ja kaksi alilääkäriä. Hoitajistoon kuuluu paitsi
ylihoitajata ja kahta yli hoitajatarta 27
mies-ja 23 naishoitajaa. E. Th-n.
Niva, rautatieasema (VI.)
Viipurin-Sortavalan rata-osalla, 152 km Viipurista. 26 km
Sortavalaan: etäisyys Helsingistä 465 km.
Nivala (ennen Pidisjärvi). 1. Kunta,
Oulun 1.. Haapajärven kihlak..
Haapaveden-Nivalan nimismiesp.; kirkolle Ylivieskan
rautatieasemalta 29 km. Pinta-ala 521.7 km2, josta
viljeltyä maata (1910) 12.043 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 4,347 ha, viljaakasvava kaskimaa 2 ha
ja puutarha-ala 3.67 ha). Manttaalimäärä 41
talonsavuja 536, torpansavuja 17 ja muita savuja
529 (1907). 8,755 as. (1913), joista
ruotsinkielisiä 14. 1,163 ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoittavia 930 (1901). 913
hevosta, 4.825 nautaa (1911). — Kansakouluja 6
(1914). Säästöpankki. Kunnanlääkäri; apteekki.
Teollisuuslaitoksia: osuusmeijeri. — 2.
Seurakunta, konsistorillinen, Kuopion hiippak.,
Kalajoen rovastik.: Pidisjärven nimellä Kalajoen
seurakunnan alueelle perustettu
saarnahuone-kunta 1682, tehtiin kappeliksi 1802, jollaisena
sittemmin myös tuli kuulumaan Haapajärven
uuteen khrakuntaan v:sta 1838 alkaen, kunnes
erotettiin omaksi khrakunnaksi keis. käskykirj.
11 p :ltä toukok. 1868 (ensimäinen vakinainen
khra v:sta 1876). Kirkko puusta, rak. 1803,
kokonaan uusittu 1874. L. H-nen.
Nivel. 1. Eläint. (articulatio).
Luurankois-ten eläinten ruumiin eri luut yhtyvät toisiinsa
joko suorastaan luutumalla, ruston välityksellä,
tai siten, että kahta lähekkäin olevaa luuta
sitoo toisiinsa pehmeämpi kudos ja luut
koskettavat toisiinsa sileällä liukuvalla pinnalla.
Kaikkia näitä liittymistapoja sanotaan yhteisellä
nimellä luuyhtymiksi eli n:iksi sanan
laajemmassa merkityksessä. Näin käsitettyinä jaetaan
n :t kahteen osaan: jäykät ja liikkuvat eli
varsinaiset n :t. Jäykissä n:issä liittyvät luut
toisiinsa melkein tai aivan liikkumattomasti
kumpaankin luuhun suorastaan kiinnikasvaneen
sitovan aineen (luun, ruston tai sidekudoksen)
välityksellä itse luiden tulematta toistensa
kosketukseen. Jäykkiin n:iin kuuluvat seuraavat
muodot: 1. Sauma (sutura) liittää kahden,
tavallisesti litteän luun reunat toisiinsa ohuella
sidekudoskerroksella. Luiden reunat voivat olla
joko sileät tai sahalaitaiset, myöskin ne voivat
suoranaisesti peittää toisiaan. Kaikki saumat
ovat liikkumattomia. Niitä tavataan pääkallon
luiden välissä. 2. Rustoliitos (
syncliondro-sis) syntyy silloin kuin rustolevy liittää luut
toisiinsa. Joskus tämä luiden välissä oleva rusto
luutuu (esim. vanhemmalla iällä) ja muodostuu
luuliitokseksi (synostosis). Rustolevyn
paksuudesta ja ruston kimmoisuudesta riippuu
rustoliitoksen liikkuvaisuus. Luuliitos on
luonnollisesti aivan liikkumaton. Rustoliitoksia on
esim. kaikkien selkärangan nikamain solmujen
välissä. 3. Sideliitoksissa (syndesmosis)
liittävät kahden luun väliset nivelsiteet
kysymyksessä olevat luut toisiinsa näiden suorastaan
tulematta toistensa kosketukseen. Liikkuvaisuus
riippuu n.-siteiden mitasta ja on yleensä
verraten pieni. — Liikkuvissa 1. varsinaisissa n:issä
koskettavat niveltävien luiden sileät n.-pinnat
toisiinsa liukuen siten toisiaan vastaan. Näitä
n.-pintoja peittää vahvempi tai ohuempi
rusto-levy, n.-rusto. Tämän reunoista kulkee toisesta
niveltävästä luusta toiseen yhtäjaksoisena
tup-pena n.-pussi. Tämän ulkopintaan liittyvät
sidekudoksen muodostamat, usein hyvinkin vahvat,
n.-siteet, jotka päillääu kiinnittyvät
kumpaankin niveltävään luuhun ja sitovat ne liikkuvasti
toisiinsa. N.-pussi ja n.-pinnat rajoittavat
rako-maista onteloa, n. s. n.-onteloa. Tämän ontelon
täyttää kellertävä, sitkeä, limainen neste, n.-voide,
joka tekee n.-pinnat liukkaiksi ja estää
pintojen välistä hankausta. Tämän nesteen
synnyttää se ohut kalvo, joka on n.-pussin sisäpintana
ja jota nimitetään n.-voidekalvoksi. N.-pinnat
ovat, n:n muodosta riippuen, monenlaisia, mutta
usein voidaan kuitenkin havaita, että toinen
niveltävistä pinnoista on ulkoneva, mykevä,
toinen samaan n :een kuuluva vastaavasti
sisään-painunut, kupera pinta. Edellistä sanomme
n.-nastaksi. jälkimäistä n.-kuopaksi. — Vapaissa
n :issä liikkuvat kysymyksessä olevat luut
toisiinsa nähden erityisten liikeakselien ympäri.
Niitä on eri n:issä eri määrä, minkä vuoksi
puhumme yksi-, kaksi- ja moniakselisista n :istä.
Jokaisen liikeakselin ympäri voi tapahtua kaksi,
toisilleen vastakkaista liikettä. Liikettä, joka
lähentää kahden liikkuvan luun n:stä poispäin
olevia päitä ja joka tehdään näitä luita vastaan
kohtisuoran liikeakselin ympäri, sanotaan
koukistukseksi (flexio); päinvastainen liike on
ojennus (extensio). Ruumiin tai raajan
keskiviivasta poispäin vetävää liikettä sanotaan
loitontamiseksi (abductio) ja päinvastaista liikettä
lähentämiseksi (adductio). Liikkuvan luun
pituusakselin ympäri tapahtuva liike on kiertoliike
(rotatio)-, se voi tapahtua joko sisään tai
ulospäin. Pyöritys (circumductio) on useasta
liikkeestä yhdistetty liike, jossa jäsen liikkuessaan
kuvaa kartion, minkä kärjessä liikkuva n.
sijaitsee. — Liikkuvat n:t jaetaan seuraaviin
ryhmiin: 1. Kireä- 1. 1 i u k u-n. (amphiarthrosis).
Sen n.-pinnat ovat tasaiset, n.-siteet lyhyet ja
kireät. Ainoa mahdollinen liike on liukuminen.
Mitään n.-akselia ei n :lle voi määrätä. Kireä-n.
muodostaa ikäänkuin välimuodon jäykän ja
vapaan n:n välille. 2. Sarana- 1. k u 1 m a-n :ssä
(ginglymus) niveltää luun pituussuuntaa vastaan
kohtisuorassa oleva lieriömäinen n.-tela
vastaavaan onttolieriöön. Lieriön pinnalla on yksi tai
useampi johtouurre, joka estää luita
luiskahtamasta sivulle päin. N.-pussi on edestä ja
takaa väljä, sivuilta kireä ja n.-siteiden
vahvistama. N :ssä voi tapahtua liike (koukistus ja
ojennus) ainoastaan yhden liikeakselin ympäri,
joka silloin on kohtisuorassa niveltäviiin luiden
pituussuuntaa vastaan (esim. kyynär-n.). 3. R
a-t a s-n. (articulatio trochoidea) on muodostunut
luun pituussuunnassa olevasta n.-tapista ja sitä
vastaavasta laakerista. N.-pussi on väljä,
liike-akseli liikkuvan luun pituussuunnassa. Ainoa
liike kiertoliike. 4. Munamainen n.
(articulatio ellipsoidea). Sekä n.-nastan että sitä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
