- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1225-1226

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Niveleläimet ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1181

Niittyjen kasteleminen—Niittyvilla

1225

vastaavan n.-ontelon pinnat ovat
munanmuotoisen kappaleen, ellipsoidin, pinnan osia. N :ssä
on kaksi toisiaan vastaan kohtisuoraa n.-akselia
sekä väljä n.-pussi. Liikkeet ovat koukistus ja
ojennus, lähentäminen ja loitontaminen sekä
pyöritys. 5. Pallo- 1. k u u 1 a-n. (articulatio
sphæroidea). Tässä n:ssä on nasta pallomaisesti
pyöristynyt ja sitä vastaava n.-kuoppa osa
onttopallon pintaa. N.-pussi on laaja,
liike-akseleita useampia, liikkeet: koukistus, ojennus,
lähentäminen, loitontaminen, kierto ulos ja
sisäänpäin ynnä pyöritys. Pallo n :ssä (esim.
olkanivel) on liikkumismahdollisuus suurempi
kuin missään muussa nivelessä. -— Vai e-n.
(pseudartlirosis) syntyy silloin kun katkenneen
luun päät eivät kasva toisiinsa kiinni, vaan
jäävät toisiaan vastaan liikkuviksi. Joskus
tekee lääkäri ehdoin tahdoin tällaisen vale-n :n
saaden siten sairaloisen raajan liikkuvaisuuden
paremmaksi. — Siirtynyt n. on kuten
edellinenkin tautiperäinen n.-muoto. Se syntyy silloin
kuin n. on mennyt sijoiltaan eikä sitä ole
asetettu takaisin. N.-nasta voi tällaisessa
tapauksessa alkaa niveltää jotakin luussa olevaa
kuoppaa vastaan, ja niin voi tähän kohtaan vähitellen
kehittyä tilapäinen n.-kuoppa. Myös silloin kuin
n. kuoppa synnynnäisesti on vastaavaa n.-nastaa
pienempi, voi „n:n siirtyminen" tapahtua, kuten
usein lonkka-n :ssä. Y. K.

2. Kasvit. (Nodus), se varren kohta johon
yksi lehti tai lehtiryhmä on kiinnittynyt, ks.
Varsi.

Niveleläimet (Articulata), yksi Cuvier’n 4:stä
rinnakkaissarjasta (,.embranchement"), jonka
Siebold myöhemmin jakoi nivelmatoihin
(Annelida) ja niveljalkaisiin
(Arthro-poda). H. A. S.

Nivelhaavat, eläinl., tunkeutuvat nivelpussiin
ja tunnetaan siitä, että niistä valuu sitkeätä
nivelnestettä. Vamma aiheuttaa vaikean
ontumisen. Jos haava pääsee märkimään on
parantumisesta vähän toiveita. Kp.

Nivelhiiri, niveltä muodostavista
rustomai-sista osista irtaantunut ja nivelessä vapaasti
liikkuva rustokappale. joka milloin mitenkin
saattaa puristua sopimattomiin kohtiin
aikaansaaden tuskia ja nivelen taivuttamisen häiriöitä.

M. O-B.

Nivelhämähäkit ks.
Hämähäkkieläi-m e t.

Niveljalkaiset (Artliropoda) muodostavat
eläinkunnan lajirikkaimman pääjakson. Ruumis
nivelikäs kuten nivelmadoilla, mutta
nivelöity-minen on heteronomista: nivelet erilaisia
ryhmittyen eri ruumiinosiksi (paitsi käsnä- ja
tuhatjalkaisilla). Aina ovat ruumiin ensimäiset
nivelet sulautuneet pääksi, tätä seuraa
keski-ruumis (thorax) ja takaruumis
(ab-dumen). Joskus pää ja keskiruumis sulautuvat
yhteen eturuumiiksi (ceplialothorax),
päinvastoin voi ruumiinosien luku enetä takaruumiin
jakautuessa kahteen osaan: varsinaiseen
takaruumiiseen ja pvrstömäiseen
postabdome-n i i n. Sitäpaitsi eri nivelet voivat sulautua niin
kiinteästi yhteen, että ulkoista nivelöitvmistä ei
ollenkaan voi havaita, vielä vähemmän eri
ruumiinosia. Ihoa peittää kitiinikuori, johon vielä [
äyriäisillä laskeutuu kalkkia. Kuori on sekä
lihasten kiinnitvselin että ympäröimiensä peh-

meiden kudosten suojus. Jotta yksilö voisi
kasvaa, luo se ajoittain kuorensa ja uusi, entistä
avarampi, kasvaa sijaan. — Selvimmin n.
eroavat nivelmadoista nivelikkäiden raajojensa
kautta, joita on korkeintaan 1 pari joka
nivelessä, useimmiten niitä on vain harvoissa
nivelissä. Niiden toiminta on monenlainen: tunto-,
purema-, imu-, pisto-, kävely-, uinti-,
kaivueli-miä, voivatpa ne muuttua kiduksiksi,
parittelu-tai munien kiinnityselimiksi. Hermosto on n. s.
tikapuuhermosto. Hengitys tapahtuu kidusten
tai ilmaputkien, trakeoitten välityksellä.
Nahan-luonti kaikilla, useimmilla myös muodonvaihdos.
Parthenogenesis ja pædogenesis esiintyvät eräillä
ryhmillä säännönmukaisen lisääntymisen ohella.
— 5 luokkaa: äyriäiseläimet (Crustacea),
käsnäjalkaiset (Protraclieata),
tuhatjalkaiset (Myriapoda), hyönteiset
(Insecta), hämähäkkieläimet (Arachnoidea).

H. A. S.

Niveljänne kansanomainen nimitys,
tarkoittaa nivelsidettä (ks. Nivel).

Niveljäykkyys ks. A n k y 1 o o s i.

Nivelkalvo nimityksellä tarkoitetaan joko
ni-velpussia kokonaisuudessaan tai sen sisäpintaa,
nivelvoidekalvoa (ks. Nivel).

Nivelkalvontulehdus (arthritis) saattaa
esiintyä omintakeisena tautina sekä myöskin nivelen
läheisyydessä olevien taudillisten tapahtumain
seurauksena. Tauti ilmenee muuten
erimuotoisena aina perussyyn mukaan, esiintyen milloin
kuivana tulehduksena, milloin vesiniäistä nestettä
synnyttävänä, seroosisena. milloin taas märkää
synnyttävänä, purulentisena tulehduksena.
Kroo-nillisia n:ia syntyy tuberkelibasillien
vaikutuksesta sekä myöskin leinin aiheuttamina.
Erityinen n:n muoto on n. s. arthritis deformans, joka
vie nivelen jäykkyyteen ynnä monenmoisiin
nivelien epämuodostumisiin. M. O-B.

Nivelkolotus ks. Leini.

Nivelkuoppa ks. Nivel.

Nivelkärsäiset ( Rhynchota), hyönteisiä, joilla
on vähittäinen muodonvaihdos sekä pistäväiset
ja imeväiset suuosat. Imusuun muodostaa
alahuulesta syntynyt nivelikäs tuppi, joka sulkee
sisäänsä koviksi ja teräviksi pistimiksi
muuttuneet ylä- ja alaleuat. Etusiivet ovat osaksi tai
kokonansa nahkeita tahi kaivomaisia. Toisinaan
puuttuvat siivet kokonaan. Nivelkärsäisiä
tunnetaan maapallolla n. 14,000 lajia: Suomesta
tunnetaan n. 700 lajia, josta luvusta puuttuvat meillä
tähän asti melkein kokonaan tutkimatta jääneet
kirvat. N. jakautuvat seuraaviin ryhmiin: 1.
täit (Aptera), 2. kirvat (Phytoplithires), 3.
kaskaat 1. kokonaissiipiset
(Homoptera), 4. puolisiipiset (Heteroptera 1.
Hemiptera). — [Fieber, ,,Die Europäischen
Hemiptera. nach der analytisehen Methode bearbeitet"
(1801); Oschanin. „Verzeiehniss der
palæark-tischen Hemipteren", l-III (1909): F. Sahlberg
„Monographia geocorisarum Fenniæ" (1848);
O. M. Reuter, ..Hemiptera gymnocerata
Seandi-naviæ et Fenniæ (Capsina)" (1875). sama.
..Fin-lands ooh den Skandinaviska halföns Hemiptera
Heteroptera"; J. Sahlberg, „Öfversigt af
Fin-lands och den Skandinaviska halföns Cicadarier"
(1871).] U. S-s.

Nivelleeraus (ransk. niveau = pinta, tasapinta),
v a a k i t u s, punnitus, korkeusmittausmene-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0641.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free