Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Niveleläimet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1181
Niittyjen kasteleminen—Niittyvilla
1227
telmistii tarkin, perustuu vesivaa’aii (1 i b e 1 1 i n.
vatupassin; käyttöön. Jalustalla seisova ni
velleerauskoue (ks.
kuvaa), jonka
pääosat ovat
pystysuoran akselin
ympäri liikkuva
kiikari ja siilien
kiinnitetty vesivaaka.
asetetaan
vesi-vaa’an avulla siten,
että kiikarin
näkö-akseli on tarkkaan
vaakasuorassa, ja
kiikarilla katsotaan
mitattavilla
paikoilla pidettyä n i v e 11 e e r a u s t a n k o a.
Tanko on jaettu mittaosiin, jotka ovat
numeroidut alhaalta ylöspäin, ja kiikarissa olevan,
näköpiirissä näkyvän hiusristikon keskimäinen
horisontaalinen lanka osoittaa sitä kohtaa
tangolla, mikä ou vaakasuorassa kiikarin
näküakse-lin kanssa, s. o. yhtä korkealla kuin täiitäyspiste.
Jos esim. (ks.
kuvaa) tämä
näkö-akseli kohtaa
A:ssa pidettyä
vaakitustankoa
korkeudella h cm
ja C:ssä
korkeudella h’ cm, niin
on paikkojen A:n
ja B:n
korkeus-erotus = (h’—h)cm.
Esim.: h = 1 m
2 cm, h’ = 3 m 68 cm, korkeuserotus A—C =
2 m 66 cm.
Jos määrättävä korkeuserotus on niin suuri
(tangot ovat tav. 4 111:11 pituiset) tai väli niin
pitkä (tarkassa n :ssa ei etäisyys kiikarista
tankoon ole otettava n. 100 m:iä suuremmaksi), että
mittausta ei voi yhdestä tähtäyspaikasta
toimittaa, niin 11. 011 tehtävä osittain, jolloin konetta
ja tankoa muutetaan paikasta seuraavaan, kunnes
saavutaan toiseen päätepisteeseen. Allaoleva kuva
ja taulukko osoittavat menettelyä, jos 11. on
toimitettava A :sta C:hen.
Konepaikka Tankopaikka Lukema
1. B, A h.
2. Hi Ai hr
3. Bs Ai hs
4. Ii, A, IV
5. B, Ao h,
fi. B, C v
Määrättävä korkeuserotus on = (h,’-)-h3’+h3’)—
(ht+hj+hj). Tav. pidetään tanko maahan
lyödyllä paalulla tai
kivellä, jottei se
pääsisi vajoamaan
konetta
muutettaessa. Erityiset
kiintopisteet
(tav. kallioon
hakattu risti, rengas tai siihen lyöty pultti) ovat
välttämättömiä pitemmillä n.-linjoilla.
Kaupungeissa käytetään kiintopisteinä erityisiä
jalustoihin ja seiniin kiinnitettyjä merkkejä. -
N :11a on hyvin suuri merkitys kaikissa
rakennussuunnitelmissa, tie-, rata- ja kanavatöissä,
vesistöjen tutkimisissa, ojitus verkkoja laadittaessa
j. n. e. — Menetelmän tarkkuutta valaisee sen
todennäköinen virhe, joka on n. 1 cm km:iä
kohti: pitemmän n:n todennäköinen virhe 011
suhteellinen etäisyyden neliöjuureen. —
Käyttämällä erittäin tarkkaa konetta ja erityistä
työohjelmaa saavutetaan vielä paljon suurempi
tarkkuus, vrt. Tarkkavaakitus. II. K.
Nivelleini ks. Leini.
Nivellitu 011 lohkohedelmän (ks. II e d e 1 111 ä)
tapainen litu: kypsyessään se katkeaa poikittain
1-siemenisiksi kappaleiksi (esim. peltoretikalla).
I. V-s.
Nivelmadot (Annelida, Annulata),
korkeimmalle kehittynyt matoluokka. jolle 011 ominaista
ruumiin ulkoinen ja sisäinen nivelöityminen.
Edellinen ilmenee selvästi havaittavissa
rengas-nivelissä, jälkimäinen nivelten väliseinissä, n. s.
dissepimenteissä sekä hermoston, verisuoniston ja
ei ityselinten segmentaalisessa rakenteessa.
Nivelten luku on vaihteleva: toisilla lajeilla vain
harvoja, toisilla taas sadoittain. Nivelöityminen
on homonomista, kuitenkin ovat etumaiset
nivelet muista jioikkeavat muodostaen pään, jossa on
silmät, tuntosarvet, suu ja „aivot".
Ruumiinontelo on (juotikkailta se 011 sekundäärisesti
hävinnyt). Lisääntyminen suvutonta tai suvullista.
Useat n. ovat 2-neuvoisia. Vesi-n :11a on
muodonvaihdos. — 2 alaluokkaa: suka madot
(Chaetopoda) ja juotikkaat (Hirudinea). 3:nneksi
alaluokaksi liitetään näihin usein tähtimadot
(Gephyrei), jotka eräissä suhteissa lähenevät
sukamatoja. II. A. S.
Nivelnuija ks. Aseet ja liitekuva Aseita.
10-11.
Nivelpalkki, useamman tuen yli jatkuva
palkki, johon on sovitettu niveliä, joissa palkki
pääsee vapaasti taipumaan, niin että kuormien
palkkiin aikaansaamat rasitukset tulevat
yksinkertaisemmat ja selvemmät määrätä kuin eheässä,
useamman tuen vii jatkuvassa palkissa, ks.
Palkki. J. C-én.
Nivelpalko, samoinkuin nivellitu (ks. t.)
kypsyessään poikittaisiksi kappaleiksi hajoava
hedelmä.
Nivelpussi ks. Nivel.
Nivelreumatismi ks. Leini.
Nivelrusto ks. Nivel.
Nivelsaha, saha. joka on ketjun tapaan
ko-kokoonpantu nivelistä, joissa on 2 à 3
sahanhaui-masta kussakin. N:aa käytetään sahattaessa
puita, joitten luo on vaikea päästä. P-o P-o.
Nivelsiteet ks. Nivel.
Niveltulehdus ks. N i v e 1 k a 1 v o n t 111 e h-
d u s.
Nivelvesi, kansanomainen, jonkunverran
harhaanjohtava nimi nivelvoiteelle (ks. Nivel).
Nivelvesipöhö (hydartrosis),
nivelkalvon-tulehdus (synovitis), josta on seurauksena että
nivelen ontelo täyttyy vesimäisellä, n. s.
seroo-sisella nesteellä, vrt.
Nivelkalvontuleh-d u s.
Nivelväli (internodium ), kasvit., se varren
osa, joka on kahden toistaan seuraavan lehden
tai lehtiryhmän kiinnityskohtain välillä, ks.
Varsi.
Niveläyriäiset (Artlnostraca, Edriophthalmia),
Nivelleerauskunp.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
