- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1231-1232

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nivernais ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1231

Nizza

12: ,2

Niznij-Xovgorod.

va 11a vas. rannalla (jonne Niznij bazarista vie
lotjasilta) on J a r m a r k a, rak. v :sta 1822
N.-N:n maailmankuuluja syysmarkkinoita
(hei-näk. 15 p:stä elok. 25 p:ään v. 1.) varten.
Jar-rnarka jakaantuu kahteen pääosaan,
kummassakin n. 4.000 myymälää. Betankurovski j-kanavan
puolikaaressa ympäröimä sisempi Jarmarka on
aivan säännöllisesti rakennettu.
Markkinaviras-tojen palatsin (rak. 1890) edustalta luoteeseen,
vanhalle markkinakatedraalille (rak. 1822)
kulkeva 1 ’/, km pitkä bulevardi jakaa sen kahteen
yhtäsuureen osaan. Bulevardin pohjoispuolella on
etupäässä puuvilla-, eteläpuolella turkistavarain
myymälöitä. Katedraalin edustalla on kaksi n. s.
kiinalaista riviä. Sisemmän Jarmarkan
pohjois-ja eteläpuolella on ulompi. Sen pohjoisosassa
(pääkadut Aleksandro-nevskaja sekä
Nizegorod-skaja) ovat pörssi (Okan sillan päässä),
Aleksanteri Nevskijn tuomiokirkko, moskeia,
karavaani-seraiji. teatteri, sirkus y. m.
kansanhuvittelu-laitoksia, jalkineitten. vuotien, kultasepänteosten,
viinin, saippuan, siirtomaantavarain y. m. s.
myymäläryhinät. — Jarmarkan eteläisessä osassa
on etupäässä puuvillatavarain ja turkisten
myv-mälärivejä. Sen eteläpuolella on työväen
esikaupunki Kunavino ja Moskovan rautatien asema.
Okan vas. rannalla on matala Peski-saari, jossa
raudan sekä kuivatun ja suolatun kalan
markkinapaikat.

Vaikka N.-N:n markkinain merkitys
suhteellisesti onkin vähentynyt liikenneneuvojen
parantuessa on se kuitenkin yhä tavattoman suuri. V.
1910 markkinoille tuotiin 675 milj. mk:n arvosta
tavaraa (1881 657 milj. mk :n arvosta), etupäässä
Venäjältä, mutta myös suuret määrät
Länsi-Euroopasta ja Aasiasta. Tärkeimmät tavarat ovat
puuvillateokset (kauppavaihto 267 milj. mk.),
rauta (106 milj. mk.) turkikset (85 milj. mk.),
kala (43 milj. mk.) ja vuodat (19 milj. mk.).
Markkinoilla käy n. 400,000 henkeä. — Paitsi
syysmarkkinoita N.-N:ssa on
puutavaramarkkinat talvella ja hevosmarkkinat kesällä. Kauppa
muulloin kuin markkinain ajalla on melkoinen,
arvoltaan n. 50 milj. mk. (viljaa, suolaa, rautaa,
teetä y. m.). -— Teollisuus huomattava: höyry
-myllyjä, rautatehtaita, konepajoja,
laivaveistä-möitä. köysi- ja kynttilätehtaita, viinapolttimoita.
— Jokiliikenne vilkas; höyryalukset tulivat
yleisiksi 1845. Paikallista liikennettä välittävät
höyrypurret, sähköraitiotiet ja hissit
alakau-pungista yläkaupunkiin. — Oppi- ja
sivistyslaitoksia: sotalukio. pappisseminaari, kauppakoulu,
useita lukioita, Kulibinin ammattikoulu, kaksi
teatteria y. m. — Historia. N.-N:n perusti

1221 suuriruhtinas Jurij Vsevolodovits vanhan
bolgaarilais-kvlän paikalle suojaksi mordvalaisia
ja bolgaareja vastaan. Heidän monet
hyökkäyksensä N.-N. torjui (viimeisen kerran
mordvalaiset tekivät yrityksen 1608), mutta tataarit joko
yksinään tai liitossa mordvalaisten y. m. kanssa
valloittivat ja ryöstivät N.-N:n moneen kertaan.
Tulipalot ja rantaäyrään vieremät hävittivät sitä
niinikään useasti. Vv. 1350-90 (sekä pari kertaa
jälkeenpäin) N.-N. oli itsenäisenä ruhtinaskun
tana. Myöhemmin se oli tukikohtana venäläisten
hyökkäyksille Kasaanin tataarien maihin.
Venäjän vapaustaistelu puolalaisia vastaan aloitettiin
1611 N.-X:ssa. Stenka Razinin hyökkäys 1667
torjuttiin. Kuvernementin pääkaupunki 1719.
Okan ja Kaman suiden väliselle Volgalle suun
tautunut kauppa, joka 1624-1816 oli keskitetty
Makarjeviin (90 km N.-N:sta alaspäin),
siirrettiin viimemain. v. tapahtuneen Makarjevin
palon johdosta N.-N:iin. E. E. K.

Nizza [vitsa] (ransk. Nice), lujasti linnoitettu
kaupunki Kaakkois-Ranskassa Välimeren
rannalla Merialppien juurella, ajoittain kuivan
Paillon- (it. Paglione) joen suussa, Alpes
mari-times departementin pääkaupunki: 142.949 as.
(1911). — Paillon-joen itäpuolella on N:n
historiallinen keskusta, Chateau niminen äkkijyrkkä
kalkkikivikukkula (93 m yi. merenp.), jonka
huipulla ennen oli linna (hävitetty 1706).
Kukkulan itäpuolella ovat N:n liikekorttelit
satama-altaan ympärillä, kukkulan ja Paillon’in välissä
vanhakaupunki ja 1700-luvun N. Joen toisella
puolella on uusikaupunki. Pitkin meren ja
Pail-lon’in rantoja kulkevat viehättävät puistokujat
ja kävelysillat; merta reunustavat Quai des
Ponchettes, Quai du midi ja Promenade des
anglais, joka jatkuu huvilain ja palatsien
reunustamana 6 km:n pituisena Var-joen suulle asti.
— Roomal.-katolinen tuomiokirkko (rak. 1650).
Notre Dame-kirkko (rak. 1880-90). kasinoja,
teattereita y. m. Lyseo, pappis- ja
opettajaseminaari. taidekoulu, tyttölukio, luounont. ja
taidemuseo. kasvit, puutarha, kaupungin kirjasto
(60.000 nid.), tähtit. ja ilmat, observatori;
piispanistuin. — N:n lauhkea, tasainen ja kuiva
ilmasto (v:n keskilämpötila -)- 15.«° C. talven
+ 9°C. kevään -fl4.ä°C, kesän +22°C. syksyn
+ 17°C), kaunis asema ja luonto houkuttelevat
sinne etenkin talvikaudeksi suuret parvet
Ranskan ja ulkomaiden huvittelunhaluista ja terveyttä
etsivää hienostoa. — Harjoitetaan kaikenlaisten
etelänhedelmäin ja kukkien viljelystä, hajuvesien,
oliiviöljyn, puuesineiden, saippuan-,
nahanvalmis-tusta ja tupakkateollisuutta. Kauppa (viedään
hedelmiä, oliiviöljyä, kukkia) vilkasta, liikenne
samoin. Rantarata Marseillesta Genovaan kulkee
N :n kautta. — Historia. N:n perustivat
massilialaiset n. 300 e. Kr. Se joutui n. 100 e. Kr.
roomalaisille, kasvaen kukoistavaksi
kauppakaupungiksi, oli keskiajan alussa enimmäkseen itse
nainen, kuului 1200- ja 1300-luvuilla usein
Pro-vencen kreiveille, asettui 1388 Savojin kreivien
suojelukseen. V. 1543 ranskalaiset ja
Khair-F.ddin Barbarossa valloittivat ja ryöstivät N:n:
myöhemmin ranskalaiset valloittivat N:n monta
kertaa, pitäen sitä hallussaan 1793-1814. Viime
main. v. se luovutettiin takaisin Sardinialle, joka
1860 sen antoi Ranskalle. — N:ssa syntyivät
Masséna ja Garibaldi. (E. E. K.j

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0644.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free