- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1237-1238

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Noarootsi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1237

Noarootsi—I

Nobel-säätiö

1238

jesuiittain vainon alaiseksi. Vasta 1728 hän
taipui allekirjoittamaan paavin jansenilaisia
vastaan 1713 julkaiseman Unigenitus-bullan.

2. Adrien Maurice de N. (1678-1766).
edellisen veljenpoika, herttua, Ranskan
marsalkka. otti osaa Espanjan perimyssotaan, hoiti
Orléans’in herttuan johtaessa hallitusta
raha-asioita 1715-18: sai eron, kun hän vastusti Law’n
ehdotuksia. Soti menestyksellä Puolan
perimyssodassa. 1733-35. mutta kärsi Itävallan
perimyssodassa Dettingenin tappion 1743 n. s.
pragmaattista armeiaa vastaan. Johti sittemmin v:een
1756 ulkoasioita, oli myös lähettiläänä: N:n
..Mémoires" julkaistiin 1777 ja „Correspondance
de Louis XV et du maréchal de N." 1865.

0. li.

3. Louis Marie de X. (1756-1804),
vi-komti. sotilas, politikko, edellisen pojanpoika;
taisteli Pohjois-Ameriikan vapaussodassa; liittyi
178!) alkaneeseen vallankumoukseen;
kansalliskokouksen kuuluisassa istunnossa 4 p. elok. 1789
hän teki ensimäisen ehdotuksen feodaalisten
etuoikeuksien poistamisesta: tyytymättömänä
vallankumouksen liiallisuuksiin läksi 1793 uudelleen
Ameriikkaan; otti konsulihallituksen aikana
osaa San Domingon retkikuntaan ja kuoli
eräässä meritaistelussa saamistaan haavoista.

4. Anne Elisabeth de N. (s. 1876),
ransk. kirjailijatar, syntyperältään
Brancova-nin prinsessa, vanhaa valakialaista
ruhtinassukua Romaaniasta. naimisissa kreivi M
a-t h i e u de N :n kanssa. Julkaissut huomiota
herättäneet runokokoelmat ..Le cæur innombrable"
(1901), ,.L’ombre des jours" (1902), ..Les
éblouis-sements" (1907) ja ,.Les vivants et les morts"
(1913). Suurimman menestyksensä hän on
kuitenkin saavuttanut romaaneillaan ..La nouvelle
espérance" (1903), ..Le visage émerveillé" (1904:
suom. 1909) ja ..La domination" (1905).
Varsinkin keskimäinen näistä, päiväkirjatvyliin
kirjoitettu kuvaus nuoren nunnan elämänvaiheista,
todistaa hienoa runollista kykyä. II. Kr-n.

Noarootsi (ruots. Nuckö, ven. Nuke), kapean
kannaksen mantereeseen yhdistämä niemimaa
(korkealla vedellä saari) Viron länsirannikolla,
Haapsalun-lahden pohjoisrannalla. Alavaa
tasankoa: metsiä (pohjoisessa havupuita, etelässä
lehtipuita) vähän. — X*. muodostaa samannimisen
pitäjän pääosan ja emäseurakunnan;
pitäjään kuuluu Roslepin ja Sutlepin kappelit
mantereella sekä Odinsholmin (Osmussaaren)
kappeli samannimisellä saarella N:sta pohjoiseen.
4.40(1 as. (1913). joista ruotsalaisia 2.700. loput
virolaisia. Kansa on yleensä köyhää,
aatelis-kartanoiden (joita on 9) rasittamaa. Valistus
alhaisella kannalla: 8 kansakoulua. — N:n
en-simäiset ruots. asukkaat ovat siirtyneet sinne jo
keskiajalla (N:n emäseurakunta per. 1220); 1710
rutto surmasi asukkaista, jonka jälkeen sinne
siirtyi Suomen ruotsalaisia. [O. Sevelius, ..Nuckö",
..Nva Pressen"issä 17 p. heinäk. 1913.]

(E. E. K.)

Nobel 1-e’lj. 1. Alfred Bernhard N.
(1833-96). ruots. keksijä, kemisti ja filantrooppi,
synt. Tukholmassa, eli lapsuusvuotensa
Pietarissa. jossa hänen isällään oli tehtaita. V. 1859
N. palasi takaisin Tukholmaan, jossa hän jatkoi
isänsä räjähdysainetutkimuksia. Koettaessaan
saada nitroglyseriiniä teknillisesti käyttökelpoi-

seksi räjähdysaineeksi, keksi luin 1867
dynamiitin ja tuli täten uusimman
räjähdysaineteknii-kan perustajaksi. Keksi
nitroselatiinin (ks. t.) ja
savuttoman ruudin 1888.
Hänen 1884 keksimänsä
patenteerattu pet roolin
tislausmenetelmä on
hyvin käytännöllinen. V.
1891 N.’ muutti
laborato-rinsa San Kemoon. jossa
hän kuoli 1896. X.
lah-joitli monilla
keksinnöillään ansaitsemansa
suuren omaisuuden miltei
kokonaan tieteellisiin ja
ihanteellisiin
tarkoituksiin (ks.
Nobel-palkinnot ja
Nobel-sääde).

2. Ludvig X. (1831-88), edellisen veli.
tehtailija, perusti Pietariin 1862 rautavalimon ja
suuren konepajan sekä myöhemmin asetehtaan.
Alkoi veljensä kanssa 1879 kehittää
naftateolli-suutta Bakussa, jossa Nobel-veljesten tehtaat
ovat suurimmat. Niiden palveluksessa on merillä
suuri kuljetuslaivasto ja kaikilla Venäjän
rautateillä joukko kuljetusvaunuja. «S. S.

Nobeli ks. Noobeli.

Nobelin räjähdysöljy ks. X i t r o g 1 y s
e-r i i n i.

Nobel-instituutti ks. Nobel-säätiö.

Nobel-palkinnot [-e’-], Alfred Nobelin (ks. t.)
jälkisäädökseen perustuvan Xobel-sääteen (ks. t.i
rahastosta vuotuisesti annetut palkinnot.
Palkintoja on kaikkiaan viisi ja niillä on
palkittava ne. jotka „kuluneen vindeu aikana"
fysiikan. kemian, fysiologian ja lääketieteen,
kirjallisuuden sekä rauhanpyrkimysten alalla ..ovat
telineet ihmiskunnalle suurinta hyötyä".
Fysiikan- ja kemianpalkinnot määrää Tukholman
tiedeakatemia. lääketieteellisen Karoliininen
cpisto. kirjallisuuspalkinnon Ruotsin akatemia
ja rauhanpalkinnon Norjan suurkäräjäin
asettama valiokunta. Palkittavia ovat oikeutetut
ehdottamaan sekä ruotsalaiset että ulkomaiset eri
alojen edustajat palkintojen määrääjien
lähempien ohjeiden mukaisesti. Palkintosumma
voidaan jakaa kahden, mutta ei useamman teoksen
kesken, samoin palkinto voidaan antaa kahdelle
tai useammalle henkilölle, jotka yhdessä ovat
suorittaneet palkittavan työn. Palkinto voidaan
antaa myös laitokselle tai yhdistykselle. Paitsi
palkintoa — vaihdellut 138,089 :’25-150,782 : 23
kruunuun — palkinnonsaajalle annetaan
kunniakirja ja lahjoittajan kuvalla ja sopivalla
lauselmalla varustettu kultaraha. Jollei jotakin
palkintoa katsota voitavan antaa, säästetään
vastaava summa seur. vuoteen. Jollei palkintoa
silloinkaan voida antaa, siirretään summa n. s.
päärahastoon tai erikoiseen kysymyksessä olevan
palkintoryhmän rahastoon. Palkinnot annetaan
lahjoittajan kuolinpäivänä 10 p. jouluk.
Ensi-mäiset palkinnot annettiin 1901.

Nobel-sääde /-e’-/, Alfred Nobelin (ks. t.)
27 p. marrask. 18.95 tekemään jälkisäädökseen
perustuva suuri palkintorahasto (ks.
Nobel-palkinnot). Sääteen rahavarat tekivät sen
toiminnan alkaessa n. 31.400.000 kruunua

A. Nobel.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0647.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free