- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1239-1240

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Noarootsi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1239

Nobiling—N ogai laiset

1240

(n. 43,960,000 mk.). — Sääteen varoilla on pe
rustettu kolme n. s. Nobel-instituuttia,
joiden on sekä avustettava palkintoelidotusten
tarkastuksessa että toimittava itsenäisinä
tieteellisinä laitoksina. Nämä ovat:

1. Ruotsin akatemian Nobel-insti
tuutti, jolion kuuluu 4 jäsentä (slaavilaisen;
saksalaisen ja englantilaisen; italialaisen ja
espanjalaisen; sekä ranskalaisen
kaunokirjallisuuden edustajina). Siihen liittyy akatemian
Nobel-kirjasto, jonka ensi sijassa on
hankittava kirjallisuutta kir
jallisuuspalkintokomi-teaa ja instituutin jäseniä varten, mutta joka
myös antaa muille tieteenharjoittajille ja
kirjailijoille tilaisuutta tutkia ulkomaista
kaunokirjallisuutta. Kirjasto, joka perustettiin 1901,
sisältää (1913) 38,000 nidettä; vuotuinen
määräraha 25,700 kruunua.

2. Tiedeakatemian
Nobel-instituutti fysikaalista kemiaa varten,
per. 1905, on laitos, jonka tehtävänä on, jos
asianomainen Nobel-komitea niin tahtoo,
tieteellisesti tarkastaa niitä fysikaalisen kemian alaan
kuuluvia keksintöjä, joita on ehdotettu
palkittaviksi, mutta sen on myös edistettävä sellaisia
tähän alaan kuuluvia tutkimuksia, joista näyttää
olevan suurta hyötyä. Ensimäinen esimies
Svante Arrhenius; julkaisusarja „Meddelanden"
(1906-13 33 vihkoa).

3. Norjan Nobel-instituutti omistaa
lukusalin ja yleisön käytettävissä olevan
kirjaston. Julkaisusarja „Publications de lTnstitut
Nobel norvégien" sekä ..Catalogue de la
bibliothé-que de 1’Inslitut Nobel. I. Littératur pacifiste"
(1912).

Nobiling [-Tjk], Karl Edvard (1848-78),
saks. tohtori, tunnettu murhayrityksestä, jonka
hän 2 p. kesäk. 1878 teki keisari Vilhelm I :tä
vastaan: ampui sitten itseänsä ja kuoli syysk.
10 p.

Nobili’n värirenkaat, värilliset renkaat, joita
muodostuu hopeapinnalle, kun se sähkövirran
avulla päällystetään hienolla
lyijysuperoksidi-kerroksella. V. II.

Nobilis [nö-J (lat.), kuuluisa; jalosyntvinen;
aatelissäätyinen. — Kun patriisien etuoikeudet
olivat lakanneet, muodostettiin Roomassa uusi
virka-aateli, jouka jäsenistä käytettiin nimitystä
nobiles. Tähän säätyyn luettiin vain ne. joiden
isä tai esi-isät olivat olleet kurulisessa virassa.
N.-säätyisellä oli oikeus asettaa esi-isiensä
kuvat (imagines) atriumiinsa. — N. sanan
superlatiivi nobili’ssimus tarkoitti keisariajalla
keisarillisen suvun jäseniä, eritoten cæsaria.

Nobilitas [nobi’-] (lat.). jalosyntyisyys, aateli.

Nobility f-biliti] (engl.), aateli,
jalosyntyisyys; Englannin ylhäisaatelisto (dukes,
marqnes-ses. earls, viscounts ja lords). vrt. Gent ry.

Noblesse oblige [noble’s obli’z] (ransk.),
aateluus velvoittaa; Ranskan herttuallisen de
Levis-suvun kilpilause.

Noblessi (ransk. noblesse), aateli, ylhäisö:
mielenjalous. arvokkuus.

„Noch ist Polen nicht verloren" (saks.) =
„ J e s z cze Polska nie zgin^la" (ks. t.).

Noctiluca miliaris, t u 1 i r a k k o. ks.
Loistoelimet.

Noctuidæ ks. Y ö k ö t.

Nocturne [nokty’rn] (ransk., = yöllinen) 1.

nokturni, tarkoitti alkuaan puhallus- tahi
jouliisoittimin ulkosalla esitettävää
sarjasävel-lystä (ks. Serenadi, Cassazione,
Divertimento). Field ja Chopin nimittivät
n :ksi pianokappaleitaan, joiden yleinen sävy
liittyy yölliseen tunnelmaan. — vrt. Nokturni.

I. K.

Nodier fnodjv’], Charles (1780-1844),
ransk. kirjailija, tuli 1797 kirjastonhoitajaksi
Besangoniin, missä julkaisi 2 hyönteistieteellistä
teosta. Menetettyään paikkansa N. siirtyi
Pariisiin. tutki siellä ahkerasti vieraiden maiden
kirjallisuutta ja kirjoitti ,.Werther"iä
jäljittelevät romaanit ..Les proscrits" (1802) ja „Le
peintre de Saltzbourg" (1803). Hänestä tuli nyt
yksi kirjallisen vallankumouksen johtajia,
joskaan hän ei ollut ankarauskoinen romantikko.
Satiirinen oodi „La Napoléone" (1802) tuotti
N:lle vankeutta. Sittemmin hänen täytyi
välttää Pariisia, ja v :een 1814 hän vietti
harhailevaa elämää. Restauratsionin aikana hänestä tuli
innokas rojalisti. hän sai aateliskirjan, pääsi
1823 arsenaalin ylikirjastonhoitajaksi, 1833
akatemian jäseneksi. N. oli luonnontutkija,
gramma-tikko. historioitsija, politikoitsija, runoilija ja
romaaninkirjoittaja. Oivallinen, yksinkertainen,
kuultavan selvä tyyli kannattaa hänen runsasta
tuotantoaan. N:n värikkäistä ja jännittävistä
romaaneista mainittakoon „Jean Sbogar",
./Thérese Aubert", „Smarra, ou les démons de la
nuit". „Le roi de Bohéme et ses sept chäteaux",
.,La fée aux miettes", ..Mademoiselle de Marsan"
(1832-34. „CEuvres de N."), historiallisista
teoksista „Le dernier banquet des Girondins" (1833).
[Luettelo runsaasta Nodier-kirjallisuudesta Hugo
P. Thiemen teoksessa ..Guide bibliographique de
la littérature frangaise de 1800 à 1906" sivv.
304-305.] ./. Il-l.

Nodosus-kalkki, s i m p u k k a k a 1 k.i n (ks.
Geologiset muodostumat) yläosassa
esiintyvä kerrossarja, jossa fossiilina Ceratites
nodosus niminen ammoniitti. E. M-nen.

Nodzu, Misizura (1841-1908). kreivi, jap.
sotapäällikkö, peräisin samurai-säädystä,
kunnostautui jo sisällisessä sodassa 1860-luvun lopulla,
kävi 1870-luvulla tutkimassa Yhdysvaltain ja
1880 luvulla Euroopan maiden, varsinkin Saksan
sotalaitosta; osoittautui taitavaksi päälliköksi
Japanin ja Kiinan välisessä sodassa 1894,
erityisesti japanilaisten hyökätessä Koreasta
Jalu-joen poikki Mantsuriaan; tuli senjälkeen
kaartin päälliköksi ja sotilasoppilaitosten
ylitarkastajaksi; kutsuttiin keisarin sotaneuvoston
jäseneksi ennen Venäjän ja Japanin välistä sotaa,
jossa johti keskustana olevaa neljättä armeiaa.

J. F.

Noé [nov’], Amadée de (1819-79), ransk.
pilakuvanpiirustaja. käytti salanimeä Ch am
[kärn]. Oli Delarochen ja Charlefn oppilas, teki
piirustuksillaan varsinkin Cliarivari lehdessä
pilaa toisen keisarivallan ja kolmannen tasavallan
Pariisista. [Ribevre, „Cham, sa vie et sonceuvre"
(1885).]

Nogailaiset (myös n a g a i 1 a i s e t, ven.
na-gai 1. nagajtsy), muudan Kaakkois-Venäjän
ta-taarilaiska nsoista; i s o-n. alisen Volgan
itäpuolella ovat Kultaisen ordan jätteitä, v ä h ä-n.
(jakaantuivat 6 heimoon) Mustanmeren pohjois- ja
itäpuolella olevilla aroilla olivat sulattaneet it-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0648.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free