- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1245-1246

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nojapuut ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1245

vat, mies vaimoaan, sisar veljeään, lapsi
vanhempaansa vastaan, ja missä todistukset eivät
riittäneet, siinä kidutus pakotti esiin
tunnustuksen tai „jumalantuomio" ratkaisi asian.
Syytetyn ruumis tutkittiin; jos löytyi syntymämerkki
tai muu huomiota herättävä kohta, pistettiin
siihen neulalla, ja jos se oli tunnoton, oli
syyllisyys ilmeinen. Tai heitettiin syytetty oikea
käsi oikeaan isoon varpaaseen, vasen käsi
vasempaan isoon varpaaseen sidottuna köysi
vyötäisillä veteeu: jos hän ei uponnut, oli hän
noita. Tai punnittiin syytettyä: jos paino ei
ollut luonnollinen, oli hän syyllinen. Näin
menetellen saatiin todistetuksi melkein mitä tahansa,
ja ihmeellistä on nähdä, että taikauskon vallassa
olevat ihmisparat saattoivat tehdä seikkaperäisiä
tunnustuksia, jotka osoittavat, että he olivat
itse „voimistaau" yhtä vakuutettuja kuin hei
dän syyttäjänsäkin. Keskiaikaisen naista
halveksivan käsitystavan mukaisesti vainot
kohdistuvat useimmiten naisiin. Lasketaan, että
pahimpana aikana, 1575-1700. uhrien luku nousi
kaikissa sivistysmaissa yhteensä noin yhteen
miljoonaan ja että niistä noin 25-30 % on
protestanttisten tuomarien langettamia.
Rangaistuksena oli useimmiten kerettiläisten tavallinen
rangaistus, polttorovio.

Suomeen, samoinkuin muihinkin
pohjoismaihin liike tuli vasta sitten kun se oli Etelä- ja
Keski-Euroopassa jo heikkenemässä.
Taalainmaassa Ruotsissa tuomittiin 1660-luvun lopulla
yhtenä vuonna roviolle 17 henkilöä ja
ruoskitettiin 14S lasta. Suomessa tuomittiin koko
1600-luvulla yhteensä n. 50-60 henkilöä kuolemaan,
niistä n. 30 Pohjanmaalla. Harhakäsitykset
vallitsivat kaikissa yhteiskuntaluokissa samalla
tavalla. V. 1648 Johan Vassenius Turussa julkaisi
väitöskirjan ,,De magia naturali", ja Gezelius
vanhempi käsitteli ainetta teoksessaan
..Encyclo-pædia synoptica". Sama Gezelius nosti rouva
Alanusta vastaan oikeusjutun siitä, että tämä
oli muka antanut piispattarelle taikajuomaa, ja
Turun hovioikeuden presidentti, parooni Johan
Creutz väitti kerran piispan omau tyttären
antaneen hänen pojalleen lemmenjuomaa.

Noitiin uskomisen vastustaminen alkoi jo
16: unella vuosis., mutta vastustajain yksityiset
äänet häipyivät kuulumattomiin. Vv. 1691-93 holl.
reformeerattu pappi Balthasar Rekker julkaisi
teoksen ,,Lumottu maailma" („De betooverde
\vee-reld in vier boeken"). jossa hän pelkäämättä
hyökkäsi noitauskoa vastaan, ja saks. lainoppinut
Kristian Thomasius osoitti eräässä 1701
julkaisemassaan teoksessa noitajutuissa käytetyn
kidutuksen mahdottomuuden todistnskeinona. Mutta
vasta valistusaika harhakäsitykset lopullisesti
poisti. Yksityisiä noitajuttuja nostettiin
kuitenkin Saksassakin vielä 18:nnen vuosis. lopulla.
Kaikkein viimeinen koko sivistyneessä
maailmassa lienee Meksikossa 1873 tapahtunut
noidan polttaminen. [Soldan-1leppe. ..Gesehichte der
Hexenprozesse" (1880), G. Roskoff. „Geschiclite
des Teufels" (1869), J. Hansen, „Zauberwahn.
Inquisition und Hexenprozesse im Mittelalter"
(1900), Baissac, „Les grands jours de la sorcel
lerie" (1890), W. Scott, „Letters on demonology
and witchcraft" (uusi pain. 1884), R. Ohle, ..Die
llexen in uiul uin Prenzlau. Eine LTntersuchung
tiber Entstehung, Verlauf und Ausgang des

124l>

Hexemvahns" (1908), N. Paulus, ..Hexenwahn
und Hexenprozess vornehmlich im 16.
Jahrhun-dert" (1910). Crohns, ,,Die Summa des Antonin
von Florenz und die Schätzung des Weibes im
Hexenhammer" (1903), A. Lehmann. „Aberglaube
und Zauberei" (2:nen pain. 1908). R. Hertzberg,
„Bidrag tili Finlands kulturhistoria på
1600-talet. Vidskepelse" (1889), E. Linderliolm, ..De
stora trolldomsprocessernas upplösning i Sverige"
(Hist. tidskr. 1913).] .4. ,/. Pii.

Noituus ks. Noitavainot.

Nojakisko ks. V a i h d e.

Nojapuut ks. Voimistelutelineet.

Noki, orgaanisten aineitten epätäydellisesti
palaessa erottuva hienojakoinen hiili. N., eniten
n. s. noenkiilto (ks. Fuligo sp Ien dens),
sisältää myös enemmän tai vähemmän terva- ja
hartsiaineita. Rasvoja ja hartsia polttamalla
saadaan kimröökkiä (ks. t.). Lampuimokea
valmistetaan polttamalla rasvaöljyjä, pikeä,
naftaliinia tai tervaöljyjä. Hyvin hienoa, keveätä
nokea saadaan asetyleenista sähkön avulla. N :ea
käytetään väriaineena, mustan lakan, tussin,
painomusteen, kengänmusteen v. m.
valmistukseen. 8. 8.

Noki, kasvit., ks. Nokisienet.

Nokia. 1. N:n kartano, 1 manttaalin
suuruinen allodisäteri Pirkkalan pitäjässä N :n virran
eteläpuolella 2 km N:n rautatieasemalta, käsittää
nykyään ulkokartanoineen ja muine alaisine
tiluksilleen 6 manttaalia, n. 1,315 ha. Tilalla 011
kaksi puuhiomoa, sulfiitti-selluloosatehdas,
paperitehdas ja sähkökeskuslaitos sekä tilan alueelta
vuokratulla tontilla Suomen gummitehdas. — N. on
maamme muistorikkaimpia herraskartanolta.
Tarinan mukaan se on muinoin ollut maan
hallit-sijain ja sittemmin pirkkalaisten johtajan Matti
Kurjen asuinpaikkana. Ensimäinen historiallinen
tieto kartanosta on v:lta 1505, jolloinka Turun
linnan vouti Didrik Hannunpoika möi sen
Ylä-Sa takun lian tuomarille Jaakko Valdemarinpojalle.
Tältä peri tilan hänen tyttärensä Barbro, jonka
ensimäisestä puolisosta Maunu Eerikinpojasta
polveutui 1573 aateloitu Nokian suku, jonka
hallussa tila oli 1590-luvulle, ollen välillä vähän
aikaa Jöns Westgöthellä. Seur. vuosis :11a N.
oli Kruus-suvulla. jolta se naimisen kautta 1696
siirtyi kreivi Fabian Wredelle (k. 1712).
Myöhemmin 1700-luvulla omistivat sen m. m.
kihlakunnantuomari K. J. Jägerskjöld ja von
Knor-ring-suku sekä seur. vuosis :n alussa
everstiluutnantti Blåfjekl. jonka perillisiltä arkiaatteri
J. A. Törngren osti tilan. V. 1871 se siirtyi
oston kautta kauppaneuvoksetar Cecilia
Lindroosilta sen nyk. omistajalle Nokia aktiebolagille.
— Blåfjeldin rakennuttaman kartanon
päärakennuksen siirsi arkiaatteri Törngren Laukkoon,
minkä päärakennuksena se on nykyään. Nyk.
päärakennus v:lta 1878. A. Es.

2. N:n osakeyhtiö (N. aktiebolag),
teollisuusyhtiö. joka omistaa N :n kartanon, siellä
olevat teollisuuslaitokset (paitsi gummitehdasta)
ja N:n kosken (Kokemäenjoessa, vähän
alapuolella sen lähtöä Pyhäjärvestä; 16 m :n
put.-kork.. keskivedellä 157 m3 sek :ssa, 33,493
lie-vosv.) Pirkkalan pitäjässä Tampereelta n. 17 km
länteen Porin radan varrella, sekä lisäksi useita
maatiloja (m. m. Hennerin, Mattilan ja Uotilan
tilat Pispalassa, Tampereen länsipuolella, jotka

Nojapuut—Nokia

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0651.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free