- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1247-1248

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nojapuut ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1247

Nokijyvä—Nokisien et

1248

I

4

Nokian koski tehdaslaitoksineen.

yhtiö palstoittaa ja vuokraa tehdastonteiksi) ja
metsää Hämeen. Turun ja Porin sekä Vaasan
läänissä. Osakepääoma 2 milj. mk. — Ensimäisen
puuhiomon N:n kosken partaalle (jossa ennen
oli ollut vain pari myllyä) perusti 1868
vuori-insinööri Fredrik Idestam. joka 1865 oli
perustanut Suomen ensimäisen puuhiomon
Tampereelle. V. 1S71 liikeyritys muodostettiin N:n
osakeyhtiöksi (johtokunnan puheenjohtaja
senaattori Th. Wegelius, isännöitsijänä on
luutnantti G. Fogelholm). 0.-y:n valmistus on nyk.
vuosittain n. 6,000 ton. puumassaa kahdessa
puuhiomossa, 2,000 ton. selluloosaa
(sulfiittiselluloosa-tehdas rak. 1885. oli Suomen ensimäiuen) ja
7,000 ton. paperia (paperitehtaassa 6
paperikonetta, ensimäinen asetettiin paikoilleen 1880).
Lisäksi on tiilitehdas, saha ja mylly. —
Käyttövoima saadaan N:n kosken uudesta
vesivoimalaitoksesta (valmis 1913), josta toistaiseksi otetaan
vain 4.000 hevosv. Käyttö- ja valaistusvoimaa
riittää tästä myös myytäväksi lähiseutujen
teollisuuslaitoksille. — Kapearaiteinen (0,6 m) rautatie
yhdistää X:n teollisuuslaitokset N:n
rautatieasemaan Porin radalla sekä Pyhäjärveen. - Työ-

Nokian koski tehdaslaitoksineen.

väestöön kuuluu 350 henkeä (1913). He asuvat
enimmäkseen omissa huoneistoissaan. Sairas- ja
eläkekassoissa Smk. 116.010:85, Idestamin
eläkerahastossa Smk. 26,316:84 (31 p. jouluk. 1913).
Yhtiön lainakirjastossa on 1.266 nid. E. E. K.

3. Rautatieasema (IV 1.) Tampereen-Po
rin radalla. 17 km Tampereelta. 11!) km Poriin;
etäisyys Helsingistä 204 km.

4. N:n taistelu. X. on mainittava myös
Nuijasodan tapauksien takia. Nuijamiesten
pääjoukko siirtyi Ilkan johdolla v:n 1596 viimeisinä
päivinä Ylöjärveltä eteläänpäin asettuen leiriin
Nokian kartanoon, Viholaan ja Tyrkkölään
Pyhäjärven ja Nokian virran väliselle niemekkeelle. Klaus
Fleming, joka mukanaan n. 900 ratsumiestä ja 2,000
jalkamiestä Karkun kautta saapui Turusta,
asettui Pirkkalan kirkolle, joka silloin sijaitsi
Pyhäjärven kaakkoisrannalla vastapäätä Nokian
virran niskaa, ja suuntasi täältä hyökkäyksensä
yli jäätyneen selän nuijamiehiä vastaan
kohdaten miehuullista vastarintaa. Näin kahakoitiin
koko jouluk. 31 p. 1596. mutta voitto jäi
ratkaisematta. Illalla saatiin aikaan sovinto, jonka
mukaan talonpoikien tuli jättää Ilkka ja muut
johtajansa Flemingin käsiin, mutta he itse
saivat palata kotiinsa saaden linnaleiristä
vapauden, kunnes kuningas ratkaisisi asian. Yön
aikaan pakeni Ilkka ja samoin talonpojat, jotka
eivät enää voineet täyttää sopimuksen pääehtoa.
Flemingin huovit ajoivat takaa pakenevia
puolitiehen Pohjanmaalle vangiten tahi surmaten
ison osan heistä. A. Es.

Nokijyvä ks. Nokisienet.

Nokikana (Fulica ntra) on liejukanoihin
kuuluva lintu, jonka varpaat ovat räpyläreunaiset,
päässä on valkea
otsa-kiipi, höyhenpuvun väri
harmaanmusta; pituus
36-45 cm. Suomessa n. pesii
Ahvenanmaalla,
Varsinais-Suomessa ja
Uudellamaalla tiheäruohikkoisissa
lam-meissa. Muualla
harvemmin tavattu mutta
tuntuu verraten yleiseltä
Kokemäenjoen laaksossa. X.
on levinnyt melkein koko
palearktiselle alueelle sen
pohjoisimpia seutuja
lukuunottamatta- Muistuttaa elintavoiltaan enimmän
uikkuja. Osaa uida hyvin
ja sukeltaakin. Syö
kasvis-aineita. nilviäisiä, kalanpoikasia y. m. Pesä veden
pinnalla kelluva, harvemmin märällä mättäälle
rakennettu. Munia S-12. kellanharmaapohjaisia,
ruskea- ja mustapilkkuisia. E. W. 8.

Nokiperhonen ks. E r e b i a.

Nokisienet (T’stilagineceJ sieniluokka, jonka
kaikki edustajat ovat loisia. Sienirihmat
kasvavat ainoastaan isäntäkasvin elävissä solukoissa,
joissa ne lopuksi kehittävät n. s. kätköitiönsä.
Nämä syntyvät joko yksitellen ja erikseen tahi
2- useampia yhdessä, jolloin ne yhteenkasvaneina
muodostavat itiöryhmän. Kun sienirihmat
lopuksi limautuvat, vapautuvat itiöt usein
hyvinkin silmäänpistävänä tummana jauheena.
Muutamat harvat n. kehittävät kätköitiönsä
isäntäkasvinsa kaikissa osissa; tavallisesti itiöt synty-

Nokikana.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0652.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free