- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1249-1250

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nokitähkä ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1249

Noki tähkä—Nokkaeläimet

1250

vät hyvin määrätyssä paikassa kuten lehdissä,
ponsissa, kukkapohjuksessa, hedelmässä,
siemenissä tahi juurihaarojen kärjessä. Kätköitiöt
itävät joko heti tahi vasta lyhyemmän tahi
pitemmän lepoajan jälkeen. Itämisessä syntynyt
sienirihma voi toisinaan välittömästi kasvaa
uuden isännän ruumiiseen. Tavallisesti sen kasvu
kuitenkin on rajoitettu, jolloin se muodostaa
1-monisoluisen a 1 k e i s r i h m a n (promycelium),
jonka kaikista osista (heimo Ustilaginaceæ) tahi
vain latvasta (heimo Tilletiaceæ) syntyy
värittömiä kuromaitiöitä. Ravintorikkaassa maassa
(lannassa) n. voivat kuroma-asteella ollessaan
elää pitkät ajat mädänsyöjinä. Ne lisääntyvät
tällöin hiivasienten tavoin synnyttämällä yhä
uusia kuromapolvia. Kun kuroma lopuksi pääsee
otolliseen paikkaan isäntäkasvinsa pinnalle, niin
se synnyttää sienirihman, joka tunkeutuu
isäntäkasvin solukkoihin. — Muutamat n. ovat
viljalajien hävittäjinä olleet tunnetut jo ikivanhoista
ajoista saakka ja meidänkin päivinämme on
niiden taloudellinen merkitys erinomaisen suuri. —
Ustilago nuda, ohran lentonoki (ks.
kuvaliitettä Kasvitauteja I. kuva 4) ja Ustilago
Tritici, vehnän lentonoki. eroavat
toisistansa ainoastaan siinä, että edellinen voi elää vain
ohrassa, jälkimäinen ainoastaan vehnässä.
Kätkö-itiöt kulkevat „lentonokena" tuulen mukana ja
joutuvat nuorten ohran ja vehnän jyvien
pinnalle, jossa ne heti itävät synnyttäen
sienirihman. joka suoraan tunkeutuu nuoren jyvän
alkioon. Tällaisista ulkonaisesti vallan terveiltä
näyttävistä jyvistä syntyy, kun ne kylvetään,
poikkeuksetta nokitähkiä. — Ustilago Avence
(ks. kuvaliitettä Kasvitauteja I, kuva 1 ja
2) k a u r a n n o k i ja 17. Hordei, ohran
kätkö-noki (ks. kuvaliitettä Kasvitauteja I,
kuva 3) ovat tavallisimpia nokisieniä. Kätköitiöt
tarttuvat jyväkuorien uiko- ja sisäpinnoille ja
kulkevat täten jyvien mukana riihestä
varastopaikkoihin ja peltoon, jossa ne itävät saastuttaen
isäntäkasvinsa tämän itäessä. Ituun
tunkeutuneet sienirihmat kasvavat korren
kasvupisteeseen ja tästä vihdoin viljan kaikkiin
siemenai-heisiin. — Tilletia fætens, sileäpintainen
h a i s u n o k i ja T. Tritici,
verkkopintai-n e n h a i s u n o k i. joita ainoastaan
mikroskooppisesi voidaan toisistaan erottaa, synnyttävät
velinään ..tuhkapäitä". Ne hävittävät,
vastakohtana edellisille lajeille, ainoastaan itse jyviä,
mutta ei niitä ympäröiviä helpeitä, jotenka ne
eivät pellossa ole läheskään niin silmäänpistäviä
kuin edelliset. Tuhkajyvät murskautuvat vasta
riihessä, jolloin vapautuneet itiöt joutuvat
jyvien pinnalle ja erittäinkin jyvän päässä
olevaan karvatöyhtöön. Täten ne viljan keralla
kulkevat peltoon, jossa saastutus tapahtuu vehnän
ilämistilaisuudessa. — Haisunoki on vanhimpia
tunnetuita vehnän vihollisia; siitä puhutaan
monin paikoin jo Raamatussa. Sen vuosittain
aiheuttamat vahingot nousevat (niinkuin
kaura-noenkin) satoihin miljooniin mk.

Cintractia Caricis yleinen saralajeilla;
Ustilago violacea Caryophyllacece-heimon kasvien
ponsissa. Urocystis occulta, korsinoki, hävittää
rukiin kaikkia maanpäällisiä osia. Ur. Ancmones
vtiokkolajien lehdissä. — Tor jumiskeinot: 1)
Ustilago nutia ja U. Tritici hävitetään seuraavasti :
saastutettu vilja pidetään ensiksi 4-6 tuntia
25-+0. VI. Painettu */s 14.

30°C lämpöisessä vedessä ja tämän jälkeen 15
minuuttia 50-54°C kuumassa vedessä. — 2)
Ustilago Avence, U. Hordei, Tilletia Tritici, T.
foe-tens ja Urocystis occulta, joiden itiöt esiintyvät
jyvien pinnalla, hävitetään seuraavasti:
kaupassa mahdollisimman väkevänä saatavaa
formaliinia otetaan 1 osa 300 osaa vettä kohti. Tässä
liuoksessa, joka valmistetaan juuri ennen
käyttöä, hämmennetään puhdistettava vilja 20
minuuttia, jonka jälkeen se kuivatetaan ja
kylvetään. J. I. "l.

Nokitahkä ks. N o k i s i e n e t.

Nokka, niiden pyöröpuitten ulkopää, jotka
aluksen takilassa ovat makaavassa asennossa,
kuten raakojen, puomien, kahvelien, kokkapuun,
liivaripuomin j. n. e. F. IV7. L.

— Eläint. ks. Linnut, Kilpikonnat ja
Nokkaeläimet.

Nokkaeläimet 1. kloaakkieläimet
(Monotremata, Ovomammalia), alhaisin nisäkäslahko,
joka suuresti poikkeaa muista nisäkkäistä
muistuttaen monessa suhteessa lintuja. Niinpä
aukeavat virtsa- ja sukupuolitiehyet peräsuolen
loppulaajennukseen (kloaakkiin 1. yhteissuoleen)
eikä suolen hylkyaukosta erikseen kuten muilla
nisäkkäillä. Vain vasen munasarja on
toimintakykyinen. Leuat ovat hampaattomat,
sarveis-tupen peittämät.
Sikiöillä ja
poikasilla on kuitenkin
harvoja hampaita,
jotka pian
putoavat. Nisiä ein:llä
ole. Maitorauhaset
— oikeastaan
toiminnaltaan muuttuneita hikirauhasia — aukeavat erikoiselle rauhas-alueelle
ihokarvojen väliin. Luurangossa on huomattava
pankkaluut, rintalastaan ulottuvat korppiluut
sekä T-muotoinen episternum (ks. t.). — N.
eivät synnytä eläviä
sikiöitä, vaan
laskevat munia. Nämä
ovat
keltuaisrik-kaita, pehmeäkuo-risia, 1-1.5 cm:n
pituisia. Selviä
nisäkkään ominaisuuksia ovat
imet-tämiskyky, karvapeite, kallon
rakenne y. 111., joiden
nojalla n. voi täydellä syyllä lukea nisäkkäihin.
N: 11 maantieteellinen leveneminen rajoittuu
Austraaliaan ja Uuteen-Guineaan. 2 heimoa:
nokkasiilit (Ech idn idce) ja v a r s i n a
i-set nokkaeläimet (Ornithorhynchidce).
Nokkasiilillä (Echidna aculeata) ovat
karvat muodostuneet pitkiksi pistäviksi piikeiksi
kuten siilillä. Nokka on hoikka ja pitkä. kieK
pitkä ja limainen kuten muurahaiskarhulla. Syö
muurahaisia, termiittejä, matoja, pikkuäyriäisiä
y. m. s. Liikkuu yöaikaan. Munimansa munan
naaras asettaa vatsan alla olevaan ihopoimuun,
missä se hautoutuu ja niissä poikanen ensi
aikoina pysytteleiksen. -— Nokkaeläin
(Orni-thorhynchus anatinus) 011 vesielämään
mukautunut: turkki 011 tiheäkarvainen, ruumis litteä.

Nokkasiili.

Varsinaisia nokkaeläimiä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0653.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free