- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1253-1254

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nolcken ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1253

Nolcken — Nominatio auctoris

1254

(1901; kuntana 14.622 as.). Piispanistuin,
lyseo. lukio, pappisseminaari (jossa säilytetään [-Cip-]>ns-] {+Cip-
]>ns+} abellanus nimistä kuuluisaa oskilaista
kirjoitusta), teknillinen koulu. — N. on Kampanjan
vanhimpia kaupunkeja. Roomalaiset valloittivat
sen 313 e. Kr. N:n läheisyydessä Marcellus voitti
Hannibalin 216 ja 215 e. Kr. Marcus Agrippa ja
keisari Augustus kuolivat N:ssa. Giordano
Brunon syntymäpaikka (muistopatsas).

Nolcken, Erik Matti as von (1694-1755),
vapaaherra, ruots. diplomaatti; aloitti
virkauransa Ruotsin kansliassa 1716, oli 1719 mukana
Ahvenanmaan rauliankongressissa; palveli 1720-30
Preussin hovissa ja tuli 1730
hallitusneuvokseksi Ruotsin Pommeriin: oli 1738-41 lähettiläänä
Venäjän hovissa, missä hän ryhtyi salaisiin
neuvotteluihin kruunua tavoittelevan prinsessa
Elisabetin kanssa tarjoten hänelle Ruotsin apua,
voimatta kuitenkaan suostuttaa tätä muuta kuin
epämääräisiin lupauksiin, joita hän, päästyään
Ruotsin aloittaman sodan aikana (1741)
valtaistuimelle, ei pitänyt : kävi 1742 Moskovassa saa
-daksensa rauhanneuvottelut alulle pannuiksi ja
allekirjoitti pitkällisten keskustelujen jälkeen
Ruotsin toisena valtuutettuna Turun rauhan
1743; tuli 1747 vapaaherraksi ja 1750 Göötan
hovioikeuden presidentiksi. J. F.

Nolens volens [nö- vö-] (lat.), tahtomatta tai
tahtoen, pahalla tai hyvällä.

Noli me tangere /nö-/ (lat.). älä koske
minuun!, käännös Jeesuksen ylösnousemisensa
jälkeen Maria Magdalenalle lausumista sanoista.

Noli turbare circulos meos [nö- -&«’- -lös
-us] (lat.), älä riko ympyröitäni!, kreikkalaisen
matemaatikon Arkhimedeen lausumat sanat
hänen huoneeseensa tunkeutuville vihollisille.

Nolla (ruots. n oli, saks. Null. < lat. nullum
-ei mitään), suureen puuttumisen ilmaisemiseksi
käytetty nimitys ja merkki (0). Lukujen
kirjoittaminen positsionijärjestelmän tapaan kävi
mahdolliseksi n:n avulla. Sen keksiminen on
sentäli-den todennäköisesti intialaista alkuperää.
Arabialaiset sanoivat n:aa st/riksi, josta johtuu
ransk. ja engl. n:aa tarkoittava sana zero. Siitä
on myös johdettu moneen kieleen numeroa yleensä
merkitsevä sana (ruots. siffra; saks. Ziffer;
ransk. chiffre). Matematiikassa n. määritellään
kahden yhtä suuren suureen erotukseksi.

U. S :n.

Nollapiste, asteikon alkupiste. Celsiuksen ja
Rfaumurin lämpömittarissa n. ilmoittaa
lämpötilaa. jossa vesi jäätyy tai jää sulaa.
Absoluuttinen n. ks. Lämpö. U. S :n.

Nollapuolipäiväpiiri kartalla on se
meridiaani. mistä maantieteellinen pituus lasketaan.
Kansainvälisenä n :nä pidetään sopimuksen
mukaan Greenwichin (ks. t.) observatorin
meridiaanikoneen kivipilarin kautta kulkevaa
meridiaania. Ennen käytettiin myöskin Ferron ja
Pariisin meridiaaneja. Monessa Suomen kartassa
on nollameridiaanina Helsingin puolipäiväpiiri,
joka on 24°57’17" itään Greenwichistä. 77. Tf.

Nollaviiva ks. L u j u u s.

Noma, n. s. vesikoi, kasvokuolio. heikosti
ravituissa lapsissa infektsionitautien joskus
aiheuttama poskilihan tai myöskin ulkonaisten
siitin-osien kuolio, ks. G a n g r æ n a.

Nomadi (kreik. noma’s. < nomë’ = laidun),
paimentolainen, ks. Paimentolais kansat.

Nome [noum], kaupunki Pohjois-Ameriikassa,
Alaskan länsirannikolla. Seward-niemimaan
etelärannalla; n. 2,500 as. (1910). N:n seuduilla
löydettiin kultahiekkaa syksyllä 1898 ja seur.
vuosina sinne tulvasi suunnaton kullanetsijäin virta;
N. per. 1900. Sam. v. siinä oli 12.488 as. Kullan
ehtyessä jälkeen v:n 1903 asukasmäärä on
vähentymistään vähentynyt ja N. joutunut rap
piolle. V. 1913 pyörremyrsky hävitti kokonaan
500 taloa.

Nomen /-ö-] (lat., = nimi), nomini (ks. t.).

Nomenclator [nö- -«’-] (lat., = ..nimittäjä").
muinaisen Rooman suurmiehillä ja näiden
matkijoilla orja tai vapautettu, joiden tuli olla
selvillä suuren palvelijakunnan, käynneille ja
vastaan tulevien nimistä ja kuiskata nämä
herralleen, jos tämä halusi tervehtiä tai puhutella
jotakin. Varsinkin vaaliaikoina oli tärkeätä olla
selvillä ihmisten nimistä.

Nomen est omen (lat.) [nö- ö ], nimi on
enteenä.

Nomcnklatuuri (lat. nömenclCitä’ ra),
nimiluettelo. ammattisanojen luettelo.

Nominaalimuoto ks. Nominaalinen.

Nominaalinen (mlat. nöminä’lis < nömen =
nimi; nimisana), nimellinen. — N omi naali
muoto, verbistä johtunut nomini, jolla on
sija-ja omistusmuotoja, mutta joka voi saada verbin
määräyksiä ja sentähden luetaan verbin
para-digmiin kuuluvaksi. Nominaalimuotoja ovat
verbin infiniittimuodot (ks. t.). A. K.

Nominalismi (< lat. nömen = nimi), se
oppisuunta keskiaikaisessa filosofiassa, joka väitti,
että yleisaate eli laji- (tahi suku-)käsite on
vain yhteinen nimi, jolla osoitetaan yhdellä
kertaa lukuisia muutamissa katsannoissa yhtäläisiä
vksityisesineitä. Vain vksityisesineet ovat
todellisesti olemassa; kaikki, mikä on. on välttämättä
yksilöllistä („singulare"). Vastakkainen kanta,
keskiaikainen „realismi" (ks. t.), väitti, että
yleisaatteet ovat jollakin tavoin todellisina
olemassa. N:n kannattajia eli nominalisteja
olivat J. Roscellinus ja W. Occam. .1. Gr.

Nomina sunt odiosa [nö- -ö’s-]. nimet ovat
vastenmielisiä, s. o. nimet on jätettävä
mainitsematta (nuhdesaarnoissa, julkisissa varoituksissa,
häväistysjutuissa y. m. s.).

Nominatiivi (mlat. nöminäWvus =
nimittämisen sija), n i m e n t ö, nominin perusmuoto.
Suomen kielen n. on yksikössä päätteetön (kala),
monikossa /-päätteinen (kalat); sitä käytetään
m. m. kokonaissubjektin (maa viheriöi),
totaalisen predikaatintäytteen (maa on viheriä) ja
taipumattoman substantiiviattribuutin (kirja
kertoo Tuomas piispasta) sijana, vokatiivina
puhuteltaessa (Herra varjele!) sekä irrallisesti
paikallissijan yhteydessä appositsionin kaltaisena
(mies istuu lakki päässä). A. K.

Nominatio auctoris /-««’-/ (lat.)
(prosessi-termi), oikean haltian nimittäminen. Jos
kiinteistöä moitittaessa vastaaja väittää, ettei hän
hallitse moitteenalaista kiinteistöä omistajana,
vaan pitää sitä toisen nimessä esim.
vuokraoikeuden perusteella, niin hänellä on oikeus,
nimittämällä oikea haltia, saada tämä
kuulusteltavaksi prosessissa. N. a. vaikuttaa sen. että.
jos nimitetty haltia (auctor) selittää olevansa
taipuvainen vastaamaan asiassa, alkuperäinen
vastaaja erotetaan jutusta. Siltä varalta taas,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0655.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free