- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1257-1258

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nonnenhumina ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1257

Non n en humina—Noormarkku

1258

Nonnenhumina (saks. Nonnengeriiusch), ks.
L a s k i m o s u h i n a.

Nonnos, kreik. ruuoilija, kotoisin Egyptin
Panopoliista (4:nnen vuosis. loppupuolella j. Kr.),
kuvasi laajassa, upean fantastisessa, mutta
hajanaisessa ja pöyhkeätyylisessä ,.Dionysiaka"
nimisessä eepoksessa Dionysos jumalan ihmeellistä
Intian-retkeä. N. oli myöhäisantiikin etevin
runoilija, vieläpä perusti uuden eepillisen runouden
suunnan (ks. Kreikan kieli ja
kirjallisuus, palsta 1500). Heksametrin hän kehitti
tarkkoja sääntöjä noudattaen erittäin herkäksi
ja sujuvaksi, mutta jonkun verran ponnettomaksi
runomitaksi. Käännyttyään vanhoilla päivillään
kristinuskoon hän vielä sovitti Johanneksen
evankeliumin runomuotoon. O. E. T.

Nonpareille [nöpare’i] (ransk.), oik. =
verraton; pieni kirjasinlaji, n o n p a r e 1 1 i, ks.
Kirjasin.

Nonparelli ks. Nonpareille ja Kirja
s i n.

Non plus ultra liat.), „ei mitään sen ylitse";
raja, jonka yli ei voi päästä; korkein,
verrattomin, täydellisin.

Non possumus (lat.), „emme voi", paavi
Kle-mens VII :n vastaus Englannin kuninkaan
Henrik VIII:n vaatimukseen, että paavi antaisi
hänelle eron hänen puolisostaan Katariina
Arago-nialaisesta; yleensä paavinvallan epäävä vastaus
maallisen vallan vaatimuksiin.

Nonsalanssi ks. N o n c h a 1 a n c e.

Non scliolæ sed vitæ discimus (lat.), emme
opi koulua, vaan elämää varten.

Nonsens (engl. nonsensc, ransk. non-sens, <
lat. non = ei, -f- engl. sense, ransk. sens = mieli),
järjettömyys, mielettömyys.

Nonum prematur in antium [nö- -mä’-]
(lat.), se (nimittäin kirjallinen tuote)
kätkettäköön yhdeksänteen vuoteen saakka, s. o. ei ole
kiirehdittävä julkaisemista (Horatius, ..De arte
poetica").

Non usus [ü], roomal. oikeudessa oikeuden
käyttämättä jättäminen. Se aikaansai
personaali-servituuttien (rasitteiden) häviämisen.
Uudenaikainen oikeus sitävastoin ei tunne n. u.-käsitettä.

Nooa ks. N o a.

Noobeli (ransk. noblc, < lat. nöhilis), jalo,
jalomielinen, ylhäinen.

Noobeli (engl. noble), engl. kultaraha 1343
1550, vastasi dukaattia (ks. t.), leimansa
mukaan ruusu n., laiva-n.; n :ia jäljiteltiin
Burgun-dissa ja muissa valtioissa.

Noona (lat. nönus = yhdeksäs), mus.,
intervalli = oktaavi sekunti. — N.-s o i n t u
esitetään eräissä oppikir joissa itsenäisenä (vrisi-)
sointuna, kolmisoinnun ja nelisoinnun ohella.
Itse asiassa se johtuu enimmiten vain
satunnaisten hajasävelien esiintymisestä. Kuitenkin on
n. s. „suurella" dominantin n.-soinnulla
erikoinen merkitvs esim. Wagnerin harmoniikassa.

1. K.

Noonio ks. Nonin s.

Noora, päähenkilö Henrik Ibsenin
näytelmässä ,.Et dukkehjem", joka ilmestyessään herätti
paljon väittelyä ja osaltaan on suuresti
vaikuttanut naiskysymyksen ratkaisuun. II. Kr-n.

Noorden, Karl Friedrich Johann
von (1833-83), saks. historioitsija. v:sta 1877
professorina Leipzigissä; teoksia: ..Hinkmar, Erz-

bischof von Rheims" (1863), ..Europäische
Ge-sehichte im achtzehnten Jahrhundert. Der
spa-nische Erbfolgekrieg" (1869-82), ,.Historische
Vor-träge" (1884).

Noormarkku 1. N o r m a r k k n (ruots. N o r
r-mark). 1. Kunta, Turun ja Porin 1., Ulvilan
kihlak., Noormarkun-Ahlaisten-Poomarkun
ni-mismiesp.; kirkolle Porin rautatieasemalta 16
km. Pinta-ala 300.5 km2, josta viljeltyä maata
(1910) 3,114 ha (siinä luvussa luonnonniityt
1,067 ha ja puutarha-ala 5.45 ha).
Manttaalimäärä 15 "(k, talonsavuja 103, torpansavuja 166
ja muita savuja 60 (1907). 4.485 as. (1913); 883
ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoittavia 331 (1901). 419 hevosta, 1,484
nautaa (1911). — Kansakouluja 4 (1914).
Säästöpankki. Kunnanlääkäri yhteinen Ahlaisten ja
Poomarkun kanssa. Apteekki. Sairaala, jossa 30
sairassijaa (omist. Eva Ahlström, valmist. 1912).
— Teollisuuslaitoksia: Noormarkun rautatehdas;
N:n saha; Lassilan saha ja mylly; N:n
osuusmeijeri. Lassilan meijeri; Finbyn myllyt (3 kpl.) :
N:n tiilitehdas. — Kauppalaivastoon kuului 1910
19 purjealusta (yht. 917 netto rek.-ton.) ja 3
höyryalusta (yht. 140 netto rek.-ton.). -— Vanhoja
kartanoita: Noormarkunkartano 1. Herrgård. —
2. Seurakunta, keisarillinen, Turun
arkki-hiippak., Porin alarovastik.; perustettiin 1736
saarnahuonekuntana Ahlaisten kappelin alueelle,
tehtiin 1771 Ulvilan emäseurakunnan
kappeliksi. N. määrättiin eroamaan eri
khrakun-naksi keis. käskvkirj. 18 p:ltä marrask. 1861
(en-simäinen vakinainen khra v:sta 1874); samalla
tehtiin Ahlainen ja Poomarkku N:n kappeleiksi
(nykyjään nekin erotetut omiksi khrakunniksi).
N:uun kuuluu Lassilan (Klåsmark)
saarna-huonekunta, per. 1850. — N:n kirkko puusta,
rak. 1833-35. [K. Killinen. ,.Ulvilan kihlakunnan
kiinteitä muinaisjäännöksiä" (Vet. soc. bidrag
N:o 33, sivv. 137-159).] L. H-nen.

3. Maatila N:n pitäjässä. Päätila 011
Herr-gårdin säteri- ja veroratsutila. säteriosa 2/3 ja
vero-osa ’y3 manttaalia (pinta-ala 2.481.78 ha),
jotapaitsi tilaan kuuluu 12 ^/j, perintötilaa,
a\a perintötorppaa ja 1 ulkopalsta
Noormarkun pitäjän N:n. Finnbyyn, Harjakankaan
Harhalan, Lassilan, Kainilan ja Rudanmaan
kylissä ja 8 perintötilaa ja 2 perintötorppaa
Poomarkun kappelin Längelmäen kylässä, kaikki
yhteensä 6 73/ui manttaalia, 13.135,77 ha, sekä
12 taloa, 23/s manttaalia. 3.862.as ha Lampin
kylässä Ahlaisissa. Koko tilaryhmän pinta-ala
on siis 16.998,15 ha. — Tilalla on rautatehdas
(kankirautapajan perustamislupakirjan sai 1806
everstiluutnantti K. de Carnall.
manufaktuuriteh-taan perustamisluvan 1814: valmistaa nyk.
kankirautaa ja mustatakeita), vesisaha ja sähkölaitos.
A. Ahlström osakeyhtiön pääkonttori.
Sälikö-iennätinkonttori. — N:sta puhutaan ensikerran
1402, jolloin Suomen ensimäinen arkkiteini
Henrik Maununpoika lahjoitti 8 tangon
suuruisen tilansa N:ssa Turun ..arkkiteinin pöydän
hyväksi". 1600-luvun alussa saivat useat
aatelis-miehet seudun tiloja läänityksikseen.
Huomattavin oli 1622 majoitusmestari Gottliard Zechlerille
Norrköpingin ehdoilla annettu läänitys, johon
kuului m. m. 7 tilaa N:ssa. Zechleriltä osti
tilat hänen vävynsä Reinhold Böning, jonka
suvulla ne olivat vielä 1700-luvuu alussa. Sittem-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0657.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free