- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1259-1260

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nonnenhumina ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1259

Noort—Norbert

12G0

min ne kuuluivat aluksi Gottleben- ja
senjäl-keen Indebetou-suvulle, viimemainitulle v :eeu
174S. Vv. 1748-95 N:n tilat olivat jaettuina
useampien omistajien kesken, joista mainittakoon
m. m. Turun piispa J. Brovallius. V. 1795
yhdisti ne oston kautta kenraaliajutantti K. K. de
Carnall (k. 1832). Häneltä perivät N :n hänen
lankonsa laivastokapteeni F. F. Wallenstråhle ja
salaneuvos A. G. Mellin. V. 1864 tilan osti
varatuomari K. .J. Lönegren ja häneltä
pakkohuutokaupassa 1870 liikemies Antti Ahlström, jonka
perillisten hallussa se nyk. (1914) on. —
Kaksikerroksinen päärakennus valmistui 1881 arkki
tehti Lagerspetsin piirustusten mukaan. [Niilo
.1. Avellan. ..Tietoja muutamista entisen Ulvilan
pitäjän maatiloista" (Satakunta,
kotiseutututkimuksia I, 1907).] A. Es.

Noort, Adam van (1562-1641), flaam.
taidemaalari; opiskeli isänsä Lambert van N:n
johdolla ja Italiassa, josta Antverpeniin palattuaan
1587 työskenteli raamatullisten kuvien
maalaajana ja opettajana, il. m. olivat Rubens ja
Jor-daens N:n oppilaita. (E. R-r.)

Nootti (lat. nota), diplomaattisessa kielessä
hallituksen toisen valtion hallitukselle tekemä
tiedonanto. Varsinkin nykyaikana tapahtuu
useasti, että valtioitten ulkopolitiikan johtajat
..nootteja vaihtamalla" ja siis varsinaista
sopimusta tekemättä saavat aikaan n. s. ententen,
s. o. sopivat suhtautumisestaan johonkin
ulkopoliittiseen kysymykseen. Kollektiivinen n. on
kahden tai useamman hallituksen yhteinen tai
ainakin sisällöltään yhtäpitävä n. R. E.

Nopeus ks. Liike ja Kulmanopeus.

Nopeusmittari, eri periaatteisiin perustuva,
liikkuvan kappaleen nopeuden mittaamiseksi
suunniteltu koje. Jos nopeus edellytetään
muuttumattomaksi, niin se voidaan laskea joko
havaitsemalla kuinka pitkän matkan kappale
liikkuu määräajassa, tai vertaamalla liikettä toiseen
samanaikaiseen liikkeeseen, tai
huomioonottamalla syrjäilmiöinä syntyneiden voimien
vaikutuksia. Siten mitataan tykinluodin nopeus Le
Boulengés’n kronografilla vertaamalla keskenään
luodin kulkemaa matkaa tykin eteen asetetusta
me-tallilankaverkosta toiseen etäämpänä olevaan
samanlaiseen verkkoon ja sitä matkaa, jonka vapaasti
putoava kappale samassa ajassa suorittaa.
Rautatie-junan n:n rakenne perustuu tietoon, että (veturin)
pyörän kehänopeus on yhtä suuri kuin junan
kulkunopeus. Tarkoitukseen käytetään esim.
sentrifu-gaaliheiluria (ks. t.), jonka pyörintä panee
osoitinlaitteen toimimaan. Konetekniikassa
ilmaistaan tav. pyörivien kappaleiden kiertonopeus
minuutissa suoritettujen kiertojen luvulla.
Tämän luvun keskimääräinen arvo saadaan n. s.
i s k u n 1 u k i j a 1 1 a (ks. t.), mutta jos
tahdotaan nopeutta tarkkaan tutkia, niin käytetään
takymetriä 1. takometriä (kreik.
tachys-= nopea 1. tachns = nopeus), josta joka hetkessä
voidaan lukea, montako kierrosta kone
minuutissa suorittaa, jos nopeus pysyy kyseenalaisessa
havaintohetkessä vallitsevan nopeuden
suuruisena. Useimmissa takymetreissä tarjoaa
pyörimisen synnyttämä sentrifugaalivoima keinon
pyörintänopeuden mittaamiseksi. Toiset
takymet-rit ovat sentrifugaaliheilurin tapaisia, missä
pyörivät kappaleet loittonevat kiertoakselista sitä
enemmän kuta suurempi nopeus on, toisissa taas

(b i f 1 u i d-t a k o m e t r i t) sentrifugaalivoima
erottaa kaksi eripainoista nestettä toisistaan. -—
Virtaavan veden nopeutta mitataan
hydro-metrillä. U. 8 :n.

Noponen, Alpo (s. 1862), kansak.-opettaja,
kirjailija. Käytyään Sortavalan seminaarin N.
oli ensin 6 vuotta opettajana Mäntyharjussa,
siirtyi v. 1893 Helsinkiin, jossa on kouluvirkansa
ohella toiminut ahkerana oppikirjain tekijänä,
sanomalehtimiehenä (U. Suomettaressa) ja
kaunokirjailijana. Julkaissut runokokoelmat „Urpuja"
(1894) ja „Nuoruuden muistoksi" (1912),
histo-riallisaiheiset näytelmät ..Ahab Israelin kuningas"
(1899), „Hemming Gad" (1903) ja nykyaikaista
kansanelämää kuvaavan ,,Savi soran alla" (1911).
kertomuskokoelmat ,,Ensimäiseltä kymmeneltä"
(1905) ja „Ihmisyyden merkki" (1908) sekä
lisäksi joukon suorasanaisia ja runomittaisia
suomennoksia, joista mainittakoon Runebergin
virret ja Rydbergin ..Uusi Grottelaulu" ja
„Ahas-verus ja Prometheus". V. T.

Noppakapiteeli (ks. Kapiteeli), etenkin
Saksan romaanisessa tyylissä (ks. t.) yleinen
pyl-väänpää, jonka perusmuotona on alapäästään
pallopiunaksi pyöristetty kuutio, joka soveltuu
syl inter imäisen pyi vään varren jatkoksi. U-o N.

Noppakivet, kaikilta kuudelta puolelta
sileäksi louhitut kivet, joilla lasketaan katuja.
Ne ovat samanmittaisia kuin tav. tähän
tarkoitukseen käytetyt nupukivet, joissa ainoastaan
päällyspinta ja sivupinnat vain osaksi ovat
sileäksi louhitut. N:iä käytetään siellä, missä
kivet pian kuluvat, jotta ne voitaisiin, yhdeltä
puolen kuluttuaan, kääntää. J. C-én.

Noppapeli, kuusisivuisilla arpanopilla
pelattava peli; nopissa on luvut 1-6 merkittyinä n. s.
„silmillä". N. tunnettiin jo antiikissa. — N:ksi
sanotaan myös erästä pienillä kivillä
suoritettavaa peliä, joka perustuu taitoon osata saada
samalla kertaa kouraansa sekä ilmaan heitettyjä
että maahan asetettuja kiviä.

Nora [-ii-], vuorikaupunki Keski-Ruotsissa,
Örebron läänissä, Norasjön-järven länsirannalla;
2,105 as. (1912). — Pari pientä kirjastoa
(toisessa n. s. ..Noraskogs arkiv"). Teollisuus
vähäi-j nen. Rautatieyhteys maan rataverkon kanssa. —
Sai kaupunkioikeudet 1643.

Norberg [nürbärjj, Mattias (1747-1826),
ruots. orientalisti, kreikan kielen dosentti
Upsalassa 1774, matkusti ulkomailla 1777, löysi
Pariisissa mandealaisten uskontoa koskevan
tatamin kirjan", oppi Konstantinopolissa arabiaa ja
turkkia ja palasi 1781 kotiin, missä hänet 1780
oli nimitetty itämaiden kielten ja kreikan
professoriksi Lundiin. Opettajana hän parhaasta
päästä vaikutti katinopuhujana latinan kielellä.
Julkaisuja: „Codex nazareus, liber Adami
ap-pellatus", varustettu käännöksellä, sanakirjalla
ja nimiluettelolla (1815-17); arabiasta
kään-nettv: ..Beskrifning om regementsförändringen
i cirkassiska riket af Schili Effendi" (1816) ja
turkista käännetty „Gihan Numa, geographia
orientalis" (1818); „Turkiska rikets annaler
sammandragne ur dess egne urkunder" (1822).
Lundin yliopistolle N. lahjoitti rahasumman, jolla
oli kustannettava elävien kielten
professorinvirkaa. Hänen „Seleeta opuseula academica"nsa
julkaisi J. Norrman (1817, 1819). K. T-t.

Norbert (n. 1085-1134), katol. pyhimys, pre-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0658.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free