Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Norbotne ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
12G3
Nordenlund —
Nordenskiöld
1264
dostui varsinaiseksi seuraksi nimellä ..Utile dulci",
hän toimitti painosta useita julkaisuja („Vàra
för-sök", ..Vitterlietsarbeten" y. m.). Huomattavimmat
näistä teoksista olivat hänen omansa, kuten
runomuotoinen vuosikirja ..Qwinligt tankespel af
en herdinna i Norden" [4 os.. 1744-50), ..Tankar
om skaldekonstens nytta i ett väl inrättadt land"
sekä eepillinen runoelma „Det frälsta Svea".
Naisasian puolesta hän puhui runossaan
..Fruen-timrets försvar emot J. J. Rousseau" ja 1758
hän julkaisi hengellisen runokokoelman
..Ande-lige skaldekväden". Parhaat ovat hänen
rakkausrunonsa. joskaan niiden kieli ei ole
moitteetonta. V. 1761 hän tutustui kirjailija Johan
Fischerströmiin ja hänen vaikutuksensa alaisena
hän kirjoitti joukon runoja, joissa hän purki
ilmi kaiken sen rakkauden ja
mustasukkaisuuden, joka raivosi hänen sydämessään, kunnes
kuolema soi hänelle vapautuksen ja rauhan.
II. Kr-n.
Nordenlund [nür-], ennen N u o r a m o i n e n,
1 /.. manttaalin suuruinen ratsuvelvollinen säteri
Sysmän pitäjässä Nuoramoisten kylässä 17 kin
kaakkoon kirkolta, käsittää nykyään siilien
yhdistetyt tilat mukaanluettuina 1 3/4 manttaalia,
5.253.ia ha (ilman vesialueita). Tilalla on
2 myllyä. Ennen Hovilan tilalla ollut 1-vuotinen
karjanhoitokoulu naisoppilaita varten siirrettiin
1913 N:n kartanoon. •— Omistajia: 1600-luvun
alussa ratsumestari Sigfrid Henrikinpoika,
Hartolan (s. o. Koskipään ja Ekon) herra, sitten
hänen poikansa Henrik, aateloituna (1639)
nimellä Silfverbögel (k. n. 1653) ja tämän perilliset.
N. v. 1725 tilan osti kapteeni Karl Montan ja
tältä taas Sysmän kirkkoherra Mikael Heintzius,
jolta sen peri hänen tyttärensä (puoliso Pernajan
kirkkoherra B. Krook). Heidän tyttärensä
naimisen kautta tila joutui Kraftman-suvulle ja
tältä 1S59. jälleen naimisen kautta,
pankinjohtaja E. A. J. Wallénille. jonka perillisten
hallussa se nykyään (1914) on. — Puinen,
kaksikerroksinen päärakennus 011 v :lta 1813.
myöhemmin uusittu. .4. Es.
Nordenskiöld [nnrdensöld], ruots.-suom.
aatelissuku, ennen aateloimista Norden h erg
(Nordberg), polveutuu Matts nimisestä
talonpojasta. joka eli 1500-luvulla Upplannissa.
1. Anders Johan N. (1696-1763), sotilas,
virkamies; kohosi linnoitusväessä 1744
ylimajoi-tusmestariksi ja Suomen fortifikatsionibrigadin
päälliköksi; valitsi 1745 paikan Degerbyn
läheisyyteen perustettavaksi aiotulle (Loviisan)
kaupungille ja valmisti sitä varten asemakaavan,
joka vahvistettiin 1746. ja
linnoitussuunnitel-man ; aateloitiin 1751 nimellä N.; tuli 1752
vara-maaherraksi. 1753 Savon ja Kyminkartanon
läänin maaherraksi ja oli 1757-61 maaherrana
Uudenmaan ja Hämeen läänissä; oli
tiedeakatemian jäsen ja julkaisi sen toimituksissa
taloudellisia kysymyksiä käsitteleviä kirjoituksia:
koetti saada rahvasta parantamaan
maanviljelystä. perustamaan kalkki- ja potaskapolttimoita
ja valmistamaan hartsia ja tärpättiöljyä. —
2. Karl Fredrik N. (1702-79), sotiias,
taloudellinen kirjailija, edellisen veli; palveli aluksi
linnoitusväessä; pani 1740-41 kuntoon
Hämeenlinnan varustukset ja suoritti myöskin seur. v.
linnoitustoimia Suomessa: määrättiin v:n 1743
rauhanteon jälkeen johtamaan uuden rajan
käyntiä; aateloitiin 1751; tuli 1762 everstiksi
ja Suonien fortifikatsionibrigadin päälliköksi,
mutta erosi virastaan jo seur. v. ja asettui
Mäntsälässä omistamaansa Nummisten (Frugård)
kartanoon, jonka viljelykset saattoi
mallikelpoiseen kuntoon harjoittaen samalla tehdas- ja
sahaliikettä; oli tiedeakatemian jäsen ja julkaisi
luonnontieteellisiä ja taloudellisia kirjoituksia,
m. m. „Om bästa sättet att uppodla mosslupna
ängar".
3. Otto Henrik N. (1747-1832). meriupseeri,
edell:n poika, synt. Alikartanossa (Frugårdissa)
Mäntsälässä ja rupesi jo nuorena sotapalvelukseen
laivastossa, kohoten 1776 majuriksi. Meni
sitten Ranskan palvelukseen ja otti osaa
merisotaan Englannin ja Ranskan välillä
Länsi-Intiassa. V. 1781 hän palasi kotimaahan,
nimitettiin everstiluutnantiksi amiraliteettiin ja
sodan syttyessä 1788 herttua Kaarlen
lippukap-teeniksi; oli mukana m. m. Suursaaren ja
Ölan-nin taisteluissa, hyökkäyksessä Tallinnaa
vastaan sekä n. s. Viipurin kujanjuoksussa. V. 1790
hän tuli vara-amiraaliksi ja laivastokomitean
puheenjohtajaksi, mutta luopui 1798
sotapalveluksesta ja asettui tiloilleen Ruotsiin.
Korotettiin 1815 vapaaherran arvoon. K. G.
4. August N. (1754-92), alkemisti ja
sve-denborgilainen. edellisen veli, synt. Sipoossa,
yliopp. 1770 Turussa, missä hän harjoitti
kemiallisia ja mineralogisia opinnoita. Jo
aikaisin hän osoitti taipumusta niihin alkemistisiin
haaveiluihin. mitkä niihin aikoihin olivat
uudelleen vironneet eloon, osaksi Svedenborgin
oppien yhteydessä. Eräällä Englannin-matkalla hän
joutui muutaman salaisopin edustajan, Pricen,
vaikutuksen alaiseksi ja tämä vahvisti häntä
siinä uskossa, että oli mahdollista saada aikaan
„viisaiden kivi", kullan valmistuksen ja
kaikkien tautien parantamisen välikappale.
Haaveellisten aatteiden valtaamana hän pyrki tällä
keksinnöllä onnellistuttamaan ihmiskuntaa.
Lontoossa hän julkaisi teoksen ..A plain system of
alchymy". Alkemistiset kokeilunsa hän" aloitti
Tukholman lähistössä olevassa
Drottninghol-massa. mutta 1782 hänet nimitettiin
vuoritoimen johtajaksi (bergshauptman) Suomeen.
La-boratorinsa hän sijoitti Uuteenkaupunkiin, missä
hän 1785-87 innolla antautui tehtäväänsä yhäti
toivoen saavansa sen pian ratkaistuksi ja
uhraten kokeiluihinsa kaiken, mitä hänellä oli.
Hänen tältä ajalta olevat päiväkirjamuistiinpanonsa
on julkaistu (Arppe, ,.Anteckningar om finska
alkemister", Tiedeseuran Bidrag-sarjassa II. 16).
V. 1787 hän muutti takaisin Tukholmaan, missä
hän salaa työskenteli Kustaa III :ta varten, joka
myös oli joutunut kullantekohaaveihin. N. oli
Svedenborgin oppien innokas kannattaja sekä
toimekas jäsen Tukholman uuden Jerusalemin
seurakunnassa, julkaisi 1790 kirjasen
..Försam-lingsformen i det nya Jerusalem". N:n levoton
mieli ja hänen maailmanparannussuunnitelmansa
sekä hänen auttamaton köyhyytensä saivat
hänet siirtolaisena matkustamaan Sierra Leoneen
vastustamaan siellä orjuutta ja parantamaan oloja.
Hän kuoli kuitenkin jo sam. v. alkuasukkaiden
puolelta kärsimänsä pahoinpitelvn johdosta.
Edv. Hj.
5. Nils Gustaf N. (1792-1866), N. 2:n
pojanpoika, suom. mineralogi, ylioppilas Turussa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
