Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nordenskiöld ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1265
Nordenskiöld
1266
1811, suoritti tuomarintutkinnon 1813, mutta
antautui pian mineralogisiin tutkimuksiin. V. 1816
hän harjoitti opintoja Ruotsissa kreivi N.
Rum-jantsevin ja kenraalikuvernööri Steinheilin
avustamana ja suoritti 1817 Upsalassa
vuoritutkin-non. V. 1818 N. nimitettiin Suomen
vuorimestariksi. Vv.- 1819-23 hän liikkui ulkomailla
opin-noita harjoittamassa ja nimitettiin
kotiinpalat-tuaan vuoritoimen yli-intendentiksi, jossa
toimessa hän oli v:een 1855, lukuunottamatta
vv. 1831-33, jolloin virka oli lakkautettu. Uudessa
toimessaan X. koetti innokkaasti edistää
Suomen mineraalirikkauksien esillesaantia ja
jalostusta. Laajoja malminetsintöjä pantiin toimeen
ja ennestään tunnettujen tai nyt löydettyjen
malmien huonon laadun tuottamia haittoja X.
koetti parantaa keksimillään uusilla
metallurgisilla menetelmillä. — X:n puhtaasti tieteellinen
toiminta oli kuitenkin paljoa merkityksellisempi.
Teoksillaan hän teki Suomen tärkeimmät
mine-raalilöydöt tunnetuiksi ulkomailla ja hankki
itselleen arvossapidetyn aseman tieteellisessä
maailmassa. Syystä häntä on sanottu „Suomen
mineralogian isäksi". — Teoksessa ,.Bidrag tili
närmare kännedom om Finlands mineralier och
geognosie" (1820) hän selitti joukon Suomelle
tai tieteelle uusia mineraaleja ja osoitti m. m.,
että meteoreissa on samoja kemiallisia
alkuaineita kuin maapallolla. Muista teoksista
mainittakoon ..Försök tili framställning af det
ke-miska mineralsystemet" (1833) sekä suuri määrä
muita mineralogiaa, vuoritiedettä tai tekniikkaa
käsitteleviä teoksia. Kaikkiaan X. on selittänyt
n. 20 uutta mineraalia. Huomattavassa
teoksessa ,,Beitrag zur Kenntniss der Schrammen
in Finland" (1860) X. koettaa selittää jääkauden
ilmiöt jään ja veden yhteisvaikutuksen tuotteiksi.
X:n muusta toiminnasta mainittakoon, että hän
ensimäisenä ehdotti tieteellisen keskusseuran
perustamista maahamme, mikä ehdotus toteutui
1835, kun Suomen tiedeseura perustettiin.
Jäsenenä 1857 vuorityön kohottamiseksi asetetussa
komiteassa X. valmisti suunnitelman koko maan
käsittävän järjestelmällisen
käytännöllis-tieteelli-sen geologisen tutkimuksen toimeenpanemiseksi.
Suunnitelma toteutui vasta hänen kuoltuaan, kun
perustettiin ,.Suomen geologinen tutkimus" (nyk.
Geologinen komissioni).
6. Xi ls Adolf Erik X. (1832-1901),
edellisen poika, vapaaherra, kuuluisa tiedemies ja
tutkimusmatkailija, synt.
Helsingissä marrask. 18
p:nä 1832, tuli
ylioppilaaksi 1849. fil.
kandidaatiksi 1853, ja
lisensiaatiksi 1855. Isänsä johdolla
N. oli jo kouluaikana
ryhtynyt harjoittamaan
mineralogisia opinnoita,
jatkaen niitä ja muita
luonnontieteellisiä
opin-noita myöskin
yliopistossa. Tultuaan
kandidaatiksi hän läksi syksyllä
1853 isänsä kanssa
mi-neralogiselle tutkimusmatkalle Uraliin, josta 1854
tuotiin kotimaahan
runsaat kokoelmat. Seur. v.
N. julkaisi teoksen ..Om grafitens och
chondroditens kristallformer" (väitöskirja), sekä 1856
„Beskrifning öfver de i Finland funna
mineralier" (2:nen pain. 1863) ja yhdessä A. E.
Xy-landerin kanssa eläintieteellisen teoksen
..Finlands mollusker. V. 1855 X. oli nimitetty fyysis
matern. tiedekunnanosaston kuraattoriksi ja
ylim. vuorikonduktööriksi, mutta sai eron
kummastakin toimesta jo ennenkuin oli ehtinyt
ryhtyä niitä hoitamaan, koska oli ottanut osaa
eräi-siiu toveripäivällisiin, joissa pidetyissä puheissa
oli kosketeltu silloisia valtiollisia oloja. Vaikka
puheiden sisällys itse asiassa oli sangen viatonta
laadultaan, oli kenraalikuvernööri kreivi Berg
saanut niistä aiheen ryhtyä
rankaisutoimenpiteisiin osanottajia vastaan. X. ja useat hänen
toverinsa erotettiin myöskin yliopistosta, ja hän
jatkoi senvuoksi opintojaan Berliinissä, tutkien
etenkin kemiaa. Palattuaan kotimaahan 1856
hänet nimitettiin mineralogian dosentiksi ja
asetettiin ehdokkaaksi jo 1852 perustettuun
geologian ja mineralogian professorinvirkaan.
Siihen valmistuaksensa hän sai Aleksanterin
stipendin lähteäkseen opintomatkalle Saksaan.
Ranskaan ja Englantiin. Mutta sitä ennen (1857)
hänet vihittiin sekä maisteriksi että tohtoriksi,
ja promotsionin yhteydessä sattui seikka, joka
sai aikaan täydellisen käänteen hänen
elämässään. Juhlassa läsnäoleville Ruotsin yliopistojen
edustajille pidetty puhe, jossa N. kenties liian
voimakkain sanoin teroitti kiitollisuuden velkaa
vanhaa emämaata kohtaan, joutui
kenraalikuvernöörin tietoon ja selitettiin
valtakunnan-vastaiseksi mielenosoitukseksi. Kun N.
kenraalikuvernöörin kehoituksesta huolimatta ei esittänyt
anteeksipyyntöä, otettiin Aleksanterin stipendi
häneltä pois, jonka jälkeen hän matkusti
Tukholmaan. Täällä hän aluksi työskenteli
valtion-museon mineralogisessa osastossa sen
intendentin Mosanderin johdolla ja otettiin sen jälkeen
geologiksi Torellin ensimaiseen retkikuntaan,
joka syksyllä 1858 läksi tutkimaan
Huippuvuorien länsirannikkoa. Täällä X. m. m. löysi
ter-tiäärisiä kerrostumia, jotka sisälsivät runsaasti
kasvifossiileja. Retkeltä palattuaan X. kutsuttiin
Mosanderin kuoltua valtioninuseon mineralogisen
osaston intendentiksi ja Ruotsin tiedeakatemian
mineralogian professoriksi, jossa toimessa hän
oli kuolemaansa saakka. Hän astui uuteen
toimeensa v:n 1858 lopussa, mutta oli sitä ennen
käynyt Suomessa, jossa kenraalikuvernööri
Ruotsissa tulossa olleesta virkanimityksestä
tietämättä uudelleen kehoitti häntä anteeksipyyntöön,
ja kun tästä ei ollut tulosta, ainaiseksi
jättämään isänmaansa. Täten X. Suomelle
korvaamattomaksi tappioksi tuli lopullisesti siirtymään
kotimaasta pois. Hänelle itselleen ja tieteelle
muutos epäilemättä kuitenkin oli onneksi, koska
X:lle siten avautui paljon laajemmat
mahdollisuudet. ennen kaikkea löytöretkeilijän
toimintaan. joka oli tekevä hänen nimensä
maailmankuuluksi. Tukholmassa X. aluksi järjesteli ja
uudisti valtionmuseon mineralogisia kokoelmia,
mutta jo 1861 hän läksi uudelle
tutkimusmatkalle. Torellin toiselle retkelle Huippuvuorille,
jolloin suuret alat saaristoa tutkittiin. Tulokset
X. julkaisi teoksessa ..Geografisk och geognostisk
beskrifning öfver nord-östra delarna af
Spetsber-gen och Hinlopen Strait". V. 1864 tehtiin jälleen
X. A. K. Nordenskiöld.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
