Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nordenskiöldin meri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1269
fessori Gööteporin korkeakoulussa 1005.
kansainvälisen napaseutukomissionin varapuheenjohtaja
1913. N. johti 1895-97 ruots.
tutkimusretkikuntaa Etelä-Ameriikan eteläisimmissä osissa
(matkakuvaus „Från Eldslandet": tieteelliset tulokset
julkaisussa ..Svenska expeditiouen tili
Magellans-länderna"), teki 1898 retken Kanadan
Klondyke-alueelle. otti 1900 osaa tansk. Itä-Grönlannin
retkikuntaan, johti 1901 matkalle lähtenyttä
ruots. Etelänapa-retkikuntaa, joka sangen
vaikeissa olosuhteissa ja suurissa vaaroissa
(retkikunnan laiva „Antarctic" upposi 1902) tutki
Kap Hoornin eteläpuolella olevia Etelänapamaita.
Kolmeen osastoon hajaantuneen retkikunnan
jäsenet pelasti argentiinalainen sotalaiva
,,Uruguay" 1903 (matkakuvaus ,,Antarctic. Två är
bland Sydpolens isar", tiet. julkaisu
,,Wissen-schaftliche Ergebnisse der schwedischen
Siidpolar-«xpedition 1901-1903"). N. teki 1909
tutkimusmatkan Lounais-Grönlantiin (matkakertomus
..Från danska Sydvästgrönland" julkaistu
,,Ymer"-aikakauskiriassa). (E. E. K.)
8. Nils Erland Herbert N.(s. 1877). ruots.
vapaaherra, tutkimusmatkailija, N. 6:n poika;
Tukholman luonnonhistoriallisen valtionmuseon
amanuenssi 1906-08, Gööteporin museon kansat,
osaston intendentti 1913. Tehnyt tulosrikkaita
kansa- ja muinaistieteellisiä tutkimusmatkoja:
Pa-tagoniaan 1899. Argentiinan ja Bolivian
rajaseuduille 1901-02. Perun ja Bolivian rajaseuduille
1904-05, Boliviaan 1908-09, Etelä-Ameriikan sisäosiin
1913-. Julkaissut: ..Indianlif i El Gran Chaco"
(1910). ,.Indianer ooh hvita" (1911),
„Sydame-rikas indianer" (1912). (E. E’. K.)
Nordenskiöldin meri [nürdensöldin], se osa
Pohjois-Jäämerta, joka on Taimyrin-niemimaan
ja Uuden-Siperian-saarten välillä. Saanut
nimensä A. E. Nordenskiöldin mukaan samoinkuin
liki kaksikymmentä Pohjoisnapamaitten lahtea,
salmea, saarta, nientä v. m.
Nordenstam [nür-J, Johan Mauritz
(1802-82), suom. valtiomies, nimitettiin,
kohottuansa ven.
sotapalveluksessa kenraalimajuriksi ja
otettuansa osaa m. m.
Turkin sotaan 1828 sekä
useihin sotaretkiin
Kaukaasiassa 1829-44. v. 1847
Uudenmaan läänin
kuvernööriksi. Jo sam. v. hän
sen oliessa määrättiin
yliopiston sijaiskansleriksi ja
1848 senaatin
talousosaston jäseneksi. Pitkällinen
poissaolo kotimaasta oli
tietysti tehnyt N:n
jossain määrin vieraaksi sen
oloille ja laitoksille, ja
hänen esiintymisensä
Suonessa aikaansai ensi
alussa useita selkkauksia. Varsinkin yliopiston
nuorisossa herättivät useat hänen toimenpiteensä
tyytymättömyyttä ja antoivat m. m. aiheen
tuohon tunnettuun demonstratsioniin 1851, jolloin 40
hänen luoksensa tanssiaisiin kutsuttua
ylioppilasta jäi pitoihin tulematta: tapaus, joka — se
oli tapahtunut perintöruhtinaan kunniaksi
pidetyssä juhlassa — oli johtamaisillaan yliopiston
sulkemiseen, mutta perintöruhtinaan ja N:n
1270
omasta vaikutuksesta vaurio saaliin vältetyksi.
Aleksanteri II :n noustua valtaistuimelle N. 1855
sai eronsa sijaiskanslerin toimesta, mutta 185S
hänet sen sijaan nimitettiin Suomen senaatin
talousosaston varapuheenjohtajaksi, jossa virassa
sitten pysyi kuolemaansa asti. Tässä asemassa
hän tarmolla ja tunnustettavalla kyvyllä ohjasi
kotimaisen hallituksemme toimintaa seuraavina
aikoina ja hänen äänensä pääsi ratkaisevalla
tavalla kuuluviin myös asiain ratkaisussa
Pietarissa. Useita kertoja hän väliaikaisesti hoiti
kenraalikuvernöörin virkaa. N. oli vähitellen
taas isänmaahansa kotiutunut ja hänen kantansa,
jos kohta monessa asiassa sangen vanhoillinen
ja varovainen, on kuitenkin tunnustettava
lähteneeksi isänmaallisesta mielestä. N. oli
puheenjohtajana siinä perustuslakikomiteassa. joka 1865
laati ehdotukset uudeksi hallitusmuodoksi ja
valtiopäiväjärjestykseksi Suomelle ja jonka työn
tulos oli 1869 v:n valtiopäiväjärjestys, kun
sitävastoin huolellisesti valmistettu
hallitusmuoto-ehdotus valitettavasti ei päässyt laiksi. Sen
jälkeen kuin Suonien eduskunta 1863 v:n jälkeen
taas kutsuttiin myötävaikuttamaan maamme
asiain käsittelemiseen, oli N. kohuilla
ensimäi-sillä valtiopäivillä aatelin maamarsalkkana ja
saavutti siinä asemassa yleistä tunnustusta ja
luottamusta. Useat kunnianosoitukset hallitsijan
puolelta todistivat sitä arvonantoa, mitä hän yhä
nautti : 1860 hänet oli korotettu vapaaherraksi.
186S jalkaväen kenraaliksi ja 1876 Aleksanteri
II :n Helsingissä käydessä keisarin
kenraali-adjutantiksi. N :11a on epäilemättä kauan aikaa
ollut mitä vaikutusvaltaisin asema maamme
hallituksessa, vaikka hänen vaikutuksensa
valaiseminen ja selvittäminen vielä osaksi jää tulevan
historiantutkimuksen tehtäväksi. Valitettavaa
on, että kerrotaan N:n ennen kuolemataan itse
polttaneen suuren osan kirjevaihtoansa, joka
tässä suhteessa olisi ollut arvaamattoman tärkeä
lähde. K. G.
Nordenstolpe fnilr-J, Elias Magnus
(1704-73), virka- ja liikemies, alkuaan nimeltään
Ingman, synt. Uudellamaalla; nimitettiin
kamari-revisionineuvokseksi 1762; aateloitiin 1758.
Kehitti suuresti Rörstrandin Tukholmassa
sijaitsevaa posliinitehdasta, jonka osakkaaksi hän tuli
1753; myöhemmin hän pääsi sen ainoaksi
omistajaksi. Täällä suoritettiin N:n toimesta
suuria rakennustöitä: 1765 valmistusarvo nousi
100.000 hopeataalariin. Vv. 1765-66 tapahtuueen
liikeolojen yleisen häiriön johdosta Rörstrandin
tehdas kuitenkin suuresti kärsi. G. R.
Nordensvan [nürdensvàn], suom.-ruots.
aatelissuku, Alopæus-suvun haara. – 1. Karl Otto
N. (s. 1851). ruots. sotilas, kirjailija, oli
1892-1900 sotakorkeakoulun johtajana, tuli 189S ever>
tiksi yliesikuntaan, sai 1911 eron
kenraalimajurin arvolla. Julkaissut joukon arvokkaita
sota-tieteellisiä ja sotahistoriallisia teoksia, joista
mainittakoon esitykset Venäjän sotalaitoksesta.
Ranskan-Saksan sodasta 1870-71. Suomen sodasta
1808-09, Ruotsin sotavoimasta 1860-1910, ehdotus
tämän järjestämiseksi sekä Ruotsin armeian
päällystön käsikirja. Julkaissut myös lentokirjan
,,Suomen kuolintaistelu" („Finlands dödskamp".
1913). G. R.
2. Georg Gustaf N. (s. 1855). edellisen veli.
kirjailija ja taidearvostelija, työskennellyt sa-
Nordenskiöldin meri Nordensvan
J. M. Nordenstam.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
