- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1275-1276

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nordlands amt ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1275

Nordquist—Nordström

1276

land"), toimittaen tätä 1892-1904. Valtiollisista
syistä erotettuna (1902) kalastustentarkastajau
virasta siirtyi 1905 Ruotsiin, missä tuli
etelä-piirin kalastusintendentiksi (1905) sekä erittäin
pontevan ja ansiokkaan toimintansa vuoksi
sisä-vesikalastuksen hyväksi (perustanut m. m.
..Södra Sveriges Fiskeriförening" nimisen
yhdistyksen ja sen huomiota herättäneen koelaitoksen
Anebodassai nimitettiin 1913 kalastusosaston
päälliköksi Ruotsin maanviljelyshallitukseen.
Julkaissut m. m. ..Die Calaniden Finlands" (1888).
..Bottniska vikens o. norra östersjöns
evertebrat-fauna" (1890-92), „Handlingar rörande laxfisket
i Torneåelf" (1894). ..Kalastuksenhoito ja
kalankasvatus Pohjois-Ameriikassà" (1895),
..Kalastus-talouden käsikirja" (1902), ..Vägledning i
fiske-vård o. fiskodling" (1912). T. H. J-i.

Nordquist [niirdkvist]. Per (n. 1770-1805).
ruots. taidemaalari ja piirustaja: opiskeli
Tukholman tnaalausakatemiassa varsinkin E.
Martinin johdolla. X. maalasi enimmäkseen
vesiväri-maisemia. joiden vuoksi sai 1800 akatemian
agré-arvon. ja joitakuita laatukuvia, joista
tunnetuin on lystikäs „Kahvin takavarikkoonotto"
<1799), sekä teki kynäpiirustuksia. etenkin
hyväntuulisia pilakuvia, joista 1822 julkaistiin
48-lehtinen kokoelma nimellä „Strödda
handtecknin-gar af N., efter originalerna eopierade oeh
utgifne i stentryck". E. Ji-r.

Nordraak [nftrdrök], Richard (1842-66),
norj. säveltäjä, josta toivottiin voimakasta
kansallisen tyylin edustajaa. Sävelsi
näyttämö-musiikin Björnsonin ..Maria Stuartiin" ja
..Sigurd Rlembeen" sekä norj. kansallislaulun ..Ja, vi
elsker" .... Varhainen kuolema katkaisi hänen
kauniin uransa. I. K.

Nordre Bergenhus amt [-hüs]. amti
Länsi-Norjassa, syvien, kapeitten Sogne- ja
Nordfjord-vuonojen ympärillä: 18.482 km2 (josta 655 knr
sisävesiä), 90,040 as. (1910). — X. B. a. on
mahtuvaa tunturimaata (Skagastølstind 2,404 m yi.
merenp.. Euroopan mantereen suurin jäätikkö
Jostedalsbræen), Norjan luonnonkauniimpia
seutuja. — Maatalous on pääelinkeinona; siitä eli

1910 67.8 % asukkaista. Maasta oli peltoa (64 knr)
ia niittyä (424 km3) 2.6 %, metsämaata 11,8%.
Viljan sato 1911 132.195 hl (etupäässä kauraa),
perunansato 398.634 hl. V. 1907 oli nautakarjaa
83.159 kpl., lampaita 180.948 kpl., vuohia 61,740
kpl. (enemmän kuin missään muussa amtissa).
Hedelmäpuiden hoito huomattava : 1908 oli 144.526
hedelmäpuuta. Merikalastus tuotti 1911 2.i milj.
mk. Vuorityöstä ja teollisuudesta eli 1910 9.i %
asukkaista; tehtaissa ja kaivoksissa työskenteli

1911 745 henkeä. — Höyrylaivayhteys Bergeniin;
Bergenin rata koskettaa N. B. a:n
kaakkoiskulmaa. (E. E. K.)

Nordre Trondhjems amt. Etelä-Norjan
pohjoisin amti. Trondhjemin-vuonon sisäosan ja
Namsen-joen ympärillä; 22.495 knr ( josta 798
km-sisävesiä). 84.948 as. (1910). — Rannikko vuono ja
saaririkasta. Korkein vuori Bnrgefjeld,
pohjoisrajalla, on 1.514 m yi. merenp. — Pääelinkeinona
on maatalous (josta 1910 eli 57,i% asukkaista),
etenkin karjanhoito (nautakarjaa 55.455 kpl.,
lampaita 70.771 kpl. 1907) ja metsänhoito.
Metsämaata on 24.i % maa-alasta, peltoa (159 km2)
ja niittyä (566 km3) ’3.2 % 1907. Viljansato
(pellot ovat etupäässä Trondhjemin-vuonon ympä-

rillä) 1911 oli 366,045 hl (suurin osa kauraa),
perunansato 754.266 hl. Merikalastus tuotti 1911
3.6 milj. mk. Vuorityöstä ja teollisuudesta eli
1911 13,i% asukkaista; tehtaissa ja kaivoksissa
työskenteli 2,706 henkeä. — Trondhjemista
Ruotsiin vievä rautatie kulkee amtin eteläosan poikki.

(E. E. K.)

Nordstedt [nürd-], Karl Fredrik Otto

(s. 1838), ruots. kasvitieteilijä; toimi aluksi
lääkärinä, mutta antautui sitten kasvitieteellisiin
tutkimuksiin, tullen 1873 Lundin yliopiston
kasvit. museon amanuenssiksi ja 1880
konservaattoriksi. N:n erikoisalana ovat makeanveden levät,
joista hän on julkaissut useita teoksia ja
eksik-kaattikokoelmia m. m. ,.Characese Scandinavia?
exsiceatæ" (1-3, 1871-74: yhdessä L. J.
Walil-stedtin kanssa), V. B. Wittrockin ja G.
Lager-heimin kanssa „Algæ aquæ duleis exsiccat»
(1-35, 1877-1903), ..Index Desmidiacearum"(1896,
suplementti 1908).

Nordstjerne-ritaristo ks. Ritarimerkki.

Nordström [nürd-], Johan Jakob (1801-74),
suomalaissyntyinen, Suomessa ja Ruotsissa
vaikuttanut oikeusoppinut
ja valtiomies. N. syntyi
Turussa 20 p. jouluk.
1801. Isä oli
käsityöläinen. Tuli 17-vuotiaana
ylioppilaaksi,
kandidaatiksi 1822 ja filosofian
tohtoriksi 1823, minkä
jälkeen ryhtyi
lainopillisia opintoja
harjoittamaan. tullen 1827
taloudellisen ja
kauppalain-säädännön apulaiseksi
sekä. saavutettuaan 1831
lainopin tohtorin arvon,

1834 valtio-oikeuden,
kansainvälisen oikeuden
ja kansantaloustieteen

professoriksi. Tällävälin hän oli julkaissut
erinäisiä. etupäässä oikeushistoriallista laatua
olevia tutkimuksia, mutta hänen tieteellinen
kir-jailijatoimensa saavutti huippunsa hänen
suuressa, vieläkin sangen huomattavassa
teoksessaan ..Bidrag tili den svenska
samhällsförfatt-ningens historia efter de äldre lagarna tili senare
hälften af sjuttonde seklet". Tämä laajanlainen
teos käsittelee melkein kaikkia yksityisen ja
julkisen oikeuden aloja, ja sillä on ollut erinomaisen
suuri merkitys m. m. voimassaolevan oikeuden
selventäjänä. Professorina toimiessaan N.
myöskin piti luentojakson Suomen julkisesta
oikeudesta: näitä luentoja ei kuitenkaan ole painettu,
mutta ne säilytetään käsikirjoituksena yliopiston
kirjastossa. Niissä ilmenee selvä käsitys Suomen
valtiollisesta asemasta ja perustuslaillisesta
hallitusmuodosta. Erinäiset syyt, lähinnä
erimieli-syys ja monet kiistat N:n ja yliopiston
viranomaisten kesken, jotka eivät aina suopein
silmin katselleet hänen voimakasta ja jyrkkää
lail-lisuuskantaa edustavaa persoonallisuuttaan,
saivat aikaan sen. että N. päätti siirtyä Ruotsiin,
missä hänelle tarjottiin ylhäisiä toimia. Tämän
aikeen N. toteutti 1846. Uudessa kotimaassaan
hän oli huomatuissa julkisissa toimissa: hän otti
m. m. tehokkaasti osaa Ruotsin yliopistojen
statuuttien (v :lta 1852) laatimiseen. N., joka

J. J. Nordstrüm.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0666.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free