- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1277-1278

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nordström ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1277

Nordström—Norfolk

1278

oli Ruotsin eduskuntauudistuksen vastustajia,
valittiin kuitenkin itse, tämän uudistuksen
toteuduttua. ensimäisen kamarin jäseneksi, pysyen
sellaisena kuolemaansa saakka, joka tapahtui
toukok. 17 p:nä 1874. Useiden tärkeäin
lainsäädäntötointen valmistelussa N. muutenkin oli
mukana sekä harjoitti kaiken tämän ohella
huomattavaa valtiollista kirjailijatointa.

N:n Ruotsiin muutettua tehtiin kyllä erinäisiä
yrityksiä palauttaa tämä harvinaisen kyvykäs
mies synnyinmaahan, mutta ne jäivät
tuloksettomiksi. Kahdessa huomattavassa
tilaisuudessa hänen vielä oli sallittu Suomea hyödyttää.
Kun säädyt 1863 jälleen kutsuttiin koolle, olivat
vanhat muodot ja menettelyohjeet suureksi
osaksi joutuneet unohduksiin; N. valmisti silloin
Ruotsin ennen v. 1809 voimassa ollutta
valtio-päivälaitosta koskevan ..promemorian". Niinikään
hän laati Suomen uuden valtiopäiväjärjestyksen
luonnoksen, johon 1869 vuoden
valtiopäiväjärjestys olennaisesti perustuu.

N:n päämerkitys Suomeen nähden on se, että
hän pitkinä odotuksen vuosina, jolloin Suomen
valtiosäätyjä ei kutsuttu lainsäädäntötyötä ja
kansan itseverotusoikeutta harjoittamaan,
ylläpiti tietoisuutta maan perustuslaillisesta
hallitusmuodosta ja kasvatti polvea, joka oli oleva vai
mis uusiin tehtäviin ryhtymään. R. E.

Nordström [nürd-], Karl Fredrik (s. 1855),
ruots. taidemaalari; opiskeli Tukholman
taideakatemiassa ja Perséuksen johdolla sekä monet
vuodet Ranskassa, jossa sai vaikutusta
impressionisteilta. N. maalasi aluksi ranskalaisvoittoisia
naturalistisia maisemia ja on myöhemmin
pannut pääpainon maisemiensa rohkeasti, leveästi
käsiteltyyn koristeelliseen väritykseen ja
tun-nelmasisällykseen. jossa reippaan lyyrillisyyden
ohella ilmenee miehekästä melankoliaa,
uhmaile-<aa voimaa ja syvää luonnonmystiikkaa. N. on
myöskin tehnyt paljon ytimekkäitä ja
voimakas-tunteina hiili- ja väriliitupiirustuksia. Kuviensa
aiheet hän on valinnut Länsi-Ruotsin, varsinkin
synnyinseutunsa Bohusläänin rannikoilta ja
Tukholmasta, jossa hän nyk. asuu ja on
..Konstnärs-förbundet"in puheenjohtaja. Ruotsin
uudenaikaiseen maisemamaalaukseen N :llä on ollut
uranuurtava vaikutus. [Elämäk. kirj. T. Hedberg
(1905).] Hänen puolisonsa Tekla N. (s. 1856")
on huomattava puunpiirtäjä. E. R-r.

Nordström [nürd-], V i 1 h e 1 m i n a
Elisabeth (1815-1902), ruotsink. kirjailija,
syntyisin Pyhtäältä. Toimi aluksi kotiopettajattarena,
perusti 1858 ruotsink. tyttökoulun Heinolaan.
Tutkittuaan kouluoloja Saksassa ja Sveitsissä
hän muutti v. 1862 Porvooseen ja johti siellä
perustamaansa tyttökoulua v :een 1878. — N:n
runolliset taipumukset puhkesivat jo lapsuudessa
esille, mutta kodin ankara ja hurskas henki
vaati häntä tukahduttamaan runoiluhalunsa.
Runebergin kehoituksesta hän julkaisi vihkosen
..Dikter" (1861), joka sisälsi paitsi lyyrillisiä
runoja myös muutamia romansseja ja
runoker-tomuksia. N:n runot todistavat herkkää
luonnon-käsitystä ja lämmintä tunnetta. II. Kr-n.

Noreen f-è’n], Adolf Gotthard (s. 1854).
ruots. kielentutkija, v:sta 1877 skand. kielten
dosenttina ja v :sta 1887 professorina Upsalan
yliopistossa. Julkaissut suuren joukon perustavia,
erinomaisia tutkimuksia germaanilaisten, erityi-

sesti skandinaavilaisten kielten (vars. ruotsin)
alalta niiden eri kehityskausilta, harrastanut
tehokkaasti ruots. oikeinkirjoituksen
parantamista sekä ottanut myös innolla osaa
yleissivis-tyttävään yhteiskunnalliseen toimintaan
(niinkuin kesäkurssien, työväenopistojen,
yksityiskoulujen, aikakauskirjojen v. m. kirjallisten
yritysten johtoon). N:n julkaisuista mainittakoon:
tutkimukset Fryksdalin. Dalbyn, Fårön ja
Taa-lain murteista (1877. 1881, 1879-81 ja 1881-83),
..Altisländ. und altnorweg. Grammatik" (1884.
3:s pain. lOOS}, „Altschwed. Grammatik"
(1897-1904). ..Abriss der altnord. Grammatik" (1896).
. Geschichte der nordischen Sprachen" (Paulin
„Grundriss"issa, 2:nen pain. 1898), „Abriss der
urgerm. Lautlehre" (1890), .,Inledning tili
mo-dersmålets grammatik" (1893. 2:nen pain. 1899),
„Inl. tili modersmålets Ijudlära" (1895, 3:s pain.
1903), „Inl. tili modersmålets formlära" (1901,
2 :nen pain. 1903), „Inl. tili modersmålets
betydelse-lära" (1901, 2:nen pain. 1903), „Grunddragen
af modersmålets prosodi" (1897, 2:nen pain.
1901). laajasti suunniteltu ..Vårt språk. Nysvensk
grammatik i utförlig framställning" (v:sta 1903;
vrt. K i e 1 i o p p i. palsta 818) sekä yleistajuinen
„Spridda studier" I-III (1895. 1903.’ 1913).

y. w.

Norén [-<■’-], Gustaf Richard (s. 1847)..
ruots. pappi, kirkkomusiikin tutkija ja edistäjä.
Mankeliin ja Stenhammarin oppilas. Julkaisi:
„Yalda koraler i gammalrytmisk form" (2 os_
1892, 1894). ..Liturgiskt-musikaliskt materie!
tili vespergudstjensten" (1898). ..Melodipsalm
bok" (1898) sekä muita kirkkomusiikin
uudistukseen tähtääviä teoksia. Sävelsi
kansakoulu-lauluja y. m. I. K.

Norfolk [nöfak], Howard-suvun herttuallinen
arvonimi, ks. Howard. Thomas. N:n suku on
vieläkin ankaran katolismielinen. Sen nykyinen
päämies on Henry Fitzala n-II o \v a r d
(s. 1847). X:n herttua, politikko, Englannin
suurimpia maanomistajia ja Englannin katolilaisten
johtaja. Vastusti 1886 Gladstonen
homerule-ehdotusta. Tuli 1895 vlipostimestariksi
Salisbu-ryn ministeristöön, toimeenpani yksinkertaisen
postimaksun koko valtakunnassa (imperial penny
postagej. Luopui virastaan 1900 ottaakseen oman
pestaamansa joukon upseerina osaa
etelä-afrikkalaiseen sotaan. (r. R.

Norfolk [nöfakj. 1. Kreivikunta
Itä-Englan-nissa, Pohjanmeren rannalla, Wash-lahdesta
itään; 5,295 km2, 321.733 as. (1911; ilman
kreivikunnan muodostavia Norwichin ja Yarmöuthin
kaupunkeja). — N. on aaltoharjanteista
tasankoa, rannat matalia, lahdettomia; länsirajalla
rämeseutuja. Pääjoet Yare ja Ouse. — Maa on
hyvin viljeltyä; etenkin karjanhoito
kukoistavalla kannalla. Yarmouth on Englannin
tärkeimpiä kalastussatamia (silliä). — Pääkaupunki
Norwich. -— 2. Kaupunki Yhdysvaltain
itärannikolla, Virginian valtiossa, Elizabeth Riverin ja
James Riverin yhtymäkohdassa, vastapäätä
Portsmouthia; 67.452 as. (1910). — Useita huo
mättäviä rakennuksia; katolinen
jumaluusopillinen seminaari, protestanttinen piispanistuin. —
Teollisuuden tuotantoarvo 1905 30,« milj. mk.
N. käy vilkasta maapähkinä-, puuvilla-, osteri-,
kivihiili- y. m. kauppaa. N:n ja Portsmouthin
yhteinen viennin arvo 62,s milj. mk., tuonnin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0667.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free