- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1281-1282

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Norja

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1-281

Norja

1282

dalslaagenin laaksossa), Telemarken (usean joen
latvahaaroilla), Sæters- 1. Setesdalen (Otra-joen
ympärillä). — Pitkin rannikkoa kulkeva,
yllämainittuja ’ laaksoja yhdistävä kapea
rannikkotasanko laajenee leveämmäksi
Kristiaanian-vuo-non ympärillä ja Sorlandetin länsiosassa, jossa
ovat verraten laajat Jæderenin ja Listerin
rannikkotasangot. — Vestenfjeldskessä puuttuu
asuttavia sisämaanlaaksoja, Nordenfjeldskessä
ovat m. m. seuraavat laaksoseudut: Romsdalen
(Rauma-joen laaksossa), Orkedalen (Orkla-joen
ympärillä), Guldalen, Tvdalen ynnä Nea- 1.
Niddalen, Stjurdalen, Værdalen ja Snaasen
(kaikki paitsi Romsdalen päättyvät
Trondhjemin-vuonon viljavaan rantatasankoon) ja
pohjoisimpana Namdalen (Namsen-joen laaksossa).

Geologisesta rakenteesta ja historiasta
ks. Fennoskandia.

Rannikko on maapallon silpoutuneinta
vuonorannikkoa (sen synnystä ks. Vuono).
Pisimmät ja tyypillisimmät vuonot ovat
Vestlan-detissa. Huomattavimmat vuonot ovat
pohjoisesta lukien: Varankivucno. Tenovuono.
Porsan-gerfjord. Alattionvuouo, Balsfjord,
Ofotenin-vuono, Saltenfjord, Foldefjord,
Trondhjemin-vuono, Romsdalsfjord. Storfjord. Nordfjord,
Sognefjord. Hardangerfjord. Bukn- 1.
Stavanger-tjord ja Kristiaanian-vuono. Rannikkoa
reunustaa melkein katkeamaton saaristo, joka käsittää
n. 150,000 enimmäkseen pientä saarta (niistä
Pohjois-N :ssa 71%), yhteensä n. 25,000 km1 (7%
N :n pinta-alasta), ii. 400.000 as. (16,?% N:n
asukkaista). Suurimmat saaret ovat Hindø
(2,238 km3), Senjen, Søroen, Langoen ja Hiteren
(565 knr), muut paitsi Hiteren Pohjois-N :ssa.

Ilmasto on N:n länsirannikolla lauhkeampi
kuin missään muualla samoilla leveysasteilla; se
on siellä selväpiirteistä meri-ilmastoa. Mereltä
puhaltavat lauhkeat tuulet ja Golf-virran vesi
lämmittävät talvikuukausina, mutta vaikuttavat
kesäkuukausina viilentävästi. Sisämaan
ylätasan-goille niiden vaikutus ei tunnu ja Kjolenin
itä-rinne on niiltä kokonaan suojassa. Siellä
vallitseekin siitä syystä mannerilmasto. Sademäärä
on paljon suurempi kosteille merituulille
alttiilla länsirinteellä, kuin suojassa olevalla
itä-rinteellä. — Tromssassa, Pohjois-N :n rannikolla
(69°39’ pohj. lev., 15 m yi. merenp.) v:n
keskilämpötila on +2,i0C. helmikin —3.d°C. heinäkin
-f-1l°C, v:n sademäärä 1,040 mm. Kautokeinossa,
vähän etelämpänä sisämaassa (69° pohj. lev.. 264
m yi. merenp.) vastaavat luvut ovat —3.i°C,

14.j°C, + 11,»°C, n. 400 mm. Etelä-N:ssa vai
litsevat samat suhteet. Bergenissä (60°23’ pohj.
lev.. 17 m yi. merenp.) luvut ovat -f-7°C. —0.9°C.
+ 14,j°C, 1.860 mm: Kristiaaniassa. itärinteellä
(59°55’ pohj. lev., 25 m yi. merenp.) luvut ovat
+ 5,5° C, — 4,5° C, -f 17° C, 580 mm. — Sää
sisämaassa on tav. tyven, kirkas, rannikolla usein
myrskyää, taivas on pilvinen.

Vesistöt. N:n pinta-alasta on 13,195 km’
sisävesiä. Järviä on paljon, mutta useimmat ovat
pieniä, vaikka sangen syviä tunturijärviä.
Suurimmat ovat Mjosen (362 km2, 443 m syvä),
Fæmunden (205 km3), Rosvand (191 km2) ja
Kandsfjorden (136 km2). — Vuolaista joista
pisimmät ovat Kaakkois-N :ssa. Joel ovat yleensä
runsasvetisiä, vesimäärä niissä on paljon
tasaisempi kuin useimmissa Suomen joissa. Joilla ei
41. VI. Painettu »/„ 14.

ole merkitystä laivaliikenteessä, mutta
uittoväylinä ne ovat tavattoman tärkeitä (vuosittain
niitä myöten uitetaan n. 23 milj. tukkia). Vielä
tärkeämpiä ne ovat lukuisten, erinomaisten
koskiensa takia. N:n kosket ovat useista syistä
paljon helpommin käytettäviä kuin Suomen
kosket ; niiden putouskorkeus esim. on usein sangen
suuri (Vettisfossenin 261 m) ja ne ovat melkein
äkkijyrkkiä. Koskissa on vähintään 7 milj.
lie-vosv.. joista ’Il0 valtion hallussa. V. 1910 käytettiin
1 milj. hevosv. Erityisillä laeilla
(..konsessioni"-lait vv :lta 1909 ja 1911) koetetaan säilyttää
kosket norjalaisissa käsissä. — N:n pisimmät joet
on mainittu ylempänä, asutuslaaksojen
yhteydessä.

Kasvistossa tavataan suureksi osaksi
samoja lajeja kuin Suomessa. Paikallisesti N :ssa on
paljon suurempaa vaihtelua vaihtelevien
korkeus-suhteitten takia ja rannikko- sekä
tunturikas-vullisuus on runsaslajisempaa. Etelä- ja
Lou-nais-N :ssa on meiltä puultuva,
Keski-Euroop-paan viittaava tammivyöhyke (tammi, vaahtera,
lehmus, jalava, saarni, paikoilellen pyökki).
Havupuita ovat mänty ja idästä päin myöhemmin
tullut, vielä levenemässä oleva kuusi. Ylöspäin
ja. pohjoiseen mennessä seuraavat koivu-,
pajuja jäkälävyöhykkeet. Metsäraja on N:ssa
pohjoisempana kuin muualla. — Eläimistö
käsittää osaksi samoja lajeja kuin Suomen
eläimistö (joukosta mainittakoon majava, joka vielä
elää rauhoitettuna kahdessa eteläisimmässä
am-tissa), osaksi keski-euroopp. lajeja (metsäkauris,
saksanhirvi). Suurempia metsänpetoja vielä
tapaa, vaikka karhu jo on melkein sukupuuttoon
hävitetty. — Sisävedet ja meri ovat sangen
kalarikkaita.

Väestö on kansallisesti harvinaisen
yhtenäinen: 97.j% asukkaista on norjalaisia,
germaanisen rodun skandinaavista haaraa.
Norjalaisissa voidaan erottaa kaksi eri päätyyppiä. N :n
sisäosissa Seterdalenista Helgelandiin
(Nordlan-dissa) ja koko Ostlandetissa asuu kansaa, jonka
tyyppi on pitkäkalloinen. solakka ja
pitkävarta-loinen (täyskasvuisten miesten keskikorkeus
171.! cm), kasvot kapeat, iho ja tukka vaalea,
silmät siniset. Sorlandetissa ja Vestlandetissa
asuu toinen tyyppi, joka on lyhytkalloinen.
kasvot leveämmät ja vartalo lyhyempi kuin
edellisellä tyypillä, iho, tukka ja silmät tummemmat.
— Vieraita kansallisuuksia N:ssa 1910 oli vain
40.692 ulkomaalaista (joista ruotsalaisia 30,546 ja
Suomen alamaisia 1.302. näistä Finmarkenissa 856l
ja 18,590 lappalaista (norjalaisten finner) sekä
7,172 suomalaista (kvæner). Lappalaiset ja
suomalaiset asuvat Nordlandin, Tromssan ja
Fin-niarkenin amteissa; siellä he useissa pitäjissä
ovat väestön enemmistönä. — Väestön
lisääntyminen on alhainen (1891-1900 keskimäärin
l,ii % v:ssa, 1901-10 0.«« % v:ssa; Suomessa
1910 l.i9’%). Syynä on alhainen, yhä vähenevä
syntyväisyys (1876-80 keskimäärin 3,is % v:ssa,
1906-10 2,«» % v :ssa; Suomessa 1910 3.oi %) ja
suuri siirtolaisuus (vv. 1876-1910 N :sta lähti
512.644 siirtolaista; 1903 26.784 siirtolaista).
Suurin osa lähtee Yhdysvaltoihin: 1910 siellä
oli norjalaisia ja norjalaisista vanhemmista
syntyneitä 986.192 henkeä. — Maahan muutto on
mitätön. — Asutus on keskittynyt laaksoihin
ja rannikolle; ottaen huomioon ainoastaan asutus-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0669.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free