- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1283-1284

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Norja

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1283

Norja

1284

kelpoisen alan N. on taajaan asuttu. Noin
väestöstä asuu n. s. Vikenissä. Kristiaanian-vuonon
ympärillä. Maalla asui 1910 71 % väestöstä
(Suomessa 85.s %). Suurimmat kaupungit:
Kris-tiaania (241.834 as.). Bergen (76.867 as.).
Trondhjem. Stavanger ja Drammen.

Elinkeinot. V. 1910 43,?% väestöstä sai
elatuksensa maataloudesta ja sen
sivuelinkeinoista (kalastuksesta 5.7 %), 25 % teollisuudesta,
käsityöstä ja vuorityöstä, 15.» % kaupasta ja
liikenteestä (3.s % merenkulusta). —
Pääelinkeinon. inaataloudeu. haaroista tärkein on
maanviljelys. Viljelyskelpoista maata N :ssa
on kaikkiaan n. 15.000-16,000 km2, siitä on
peltoa ja luonnonniittyä (tunturilaitumia
lukuunottamatta) 11,119 km- (1907). Viljeltyä maata
N:n pinta-alasta on 2.5 %, luonnonniittyjä l.i
Missään muualla Euroopassa suhteet eivät ole
niin epäedulliset. — Suurin osa, 78,s %
viljellystä maasta ja luonnonniityistä kuului
pientiloille ja keskikokoisille tiloille. Viime
vuosisadan jälkipuoliskolla maanviljelys laiminlyötiin
aivan karjanhoidon ja muiden elinkeinojen takia,
niin että satomäärä hehtaaria kohti
huomattavasti aleni; tämän vuosisadan alusta
maanviljelykselle uudelleen on ruvettu antamaan arvoa,
viljelystapaa on parannettu, maanviljelyskoneita
hankittu, on ruvettu käyttämään yhä
suuremmassa määrässä tekolantaa tm. m.
..norjansalpie-taria"). Viljelyskasvien vuotuinen keskisato
1907-11 oli (tonneissa): kauran 164.105, ohran
65,505. rukiin 24.152. vehnän 7.941.
palkokasvien 5,765. perunan 562.418: kauraa käytetään
yleisesti leipäviljana. Kaikkien vilja- ja
palkokasvien keskisato oli yhteensä 267,468 ton.
(Suomessa 1906-10 vuotuinen keskisato 757,749 ton.),
samalla niiden ulkomailta tuonti oli 535,952 ton.
(Suomessa 505.697 ton.), viennin ollessa vain
6.792 ton. Siten N:n maanviljelys kykeni
tyydyttämään vain 33,5 % maan viljatarpeesta. —
Heinän ja peltokasvien vuotuisen sadon
raha-arvo 1907-11 oli 310,s milj. mk.; siitä tuli
heinän osalle 216.6 milj. mk., perunan 36,s milj. mk.
ja kauran 29.s milj. mk. —
Puutarhanhoito on tärkeä etenkin Vestlandetissa. missä
varsinkin hedelmäpuiden hoito on mainittava.
Puutarhantuotteiden vuotuinen arvo on n. 20
milj. mk. — Karjanhoito on korkealla
kannalla : vv. 1875-1907 karjan lukumäärä tosin ei
ole sanottavasti kasvanut, mutta laatu on
paljon parantunut (esim. keskimaitomäärä lehmää
kohti on noussut n. 1.000 1 :sta 2.500 l:aan).
V. 1907 oli hevosia 172.468. nautakarjaa 1,094.101.
lampaita 1,393.488. vuohia 296.442. sikoja 318.556.
poroja 142,623, siipikarjaa 1.482.439 kpl.
Karjan raha-arvo 1907 oli 269,i milj. mk.:
tuotteiden bruttoarvo n. 193 milj. mk. V. 1910 N:n
738 meijerissä valmistettiin 3.- milj. kg voita
sekä 7,s milj. kg juustoa ja 4 suuressa
maidon-tiivistystehtaassa tiivistettiin 39,i milj. kg
maitoa. — Metsänhoito. V. 1907 N:ssa oli n.
69,000 km2 metsämaata (21% N:n pinta-alasta),
josta 61.4 % oli havu-, 21.i % lehtimetsää, loput
arvotonta metsämaata. Metsän arvo 1909 oli 786.6
milj. mk. Suurimmat metsät ovat Ostenfjeldskessä:
Østerdalenissa Hedemarkenin amtissa on 19%
N :n metsistä. Metsänhaaskausta on koetettu estää
useilla laeilla (1892, 1893 ja 1909) ja
metsän-tuotteita jalostetaan yhä kasvavassa määrässä

puumassaksi ja paperiksi. Puutavarain maasta
vienti on kuitenkin suuri. — Kalastus on
ammoisista ajoista ollut N:n pääelinkeinoja.
Sitä harjoitetaan yhä paranevilla kojeilla (1911
esim. 19.407 turskanpyyntiä harjoittavasta aluk
sesta oli 4.217 moottori- ja 212 höyryalusta)
ja käyttämällä hyväksi meritutkimuksen
tärkeitä käytännöllisiä tuloksia. Kalastus jaetaan
rannikkokalastukseen ja viime vuosis:n lopulta
alkaneeseen valtamerikalastukseen matalikoilla
kaukana N:sta. Rannikkokalastuksen
tärkeimmät tuotteet ovat turska (saalis 1911 65.os milj.
kpl., arvoltaan 35,- milj. mk.), silli (3 milj. hl.
17,8 milj. mk.), seiti (14.3 milj. mk.), makrilli
(2,2 milj. mk.), merilohi (1.4 milj. mk.), hummeri
ja osteri (1.» milj. mk.), arvoltaan kaikkiaan 73
milj. mk., suurempi kuin milloinkaan ennen.
Turskaa pyydetään Stavangerin ja Tromssan välillä
tammi-huhtik :ssa, Finmarkenin rannikolla
huhti-kesäk:ssa; saaliista 1911 tuli Finmarkenin
osalle 32,4 milj., Nordlandin 16.9 milj. (josta
Lofotenin osalle tuli 10,- milj.) ja Romsdalin
osalle 8,s milj. kpl. Sivutuotteina turskasta
saadaan kalanmaksatraania. mätiä ja kalaguanoa.

Tuloksiltaan sangen vaihteleva sillinkalastus
jakaantuu kevät- (tammi-hulitik :ssa Stavangerin
ja Stad-niemen välillä), kesä- (heinä-syysk :ssa
Stad-niemestä Finmarkeniin). suur-
(marras-jouluk:ssa avoimella merellä, ja piensillin
pyyntiin (kaikkialla rannikoilla). Kilohailin pyynti
on tärkeä: kilohailista valmistetaan säilykkeitä,
joita paljon viedään ulkomaille. Silli viedään
joko suolattuna tai tuoreena, jäädytettynä.
Siitä valmistetaan myös silliöljyä ja -jauhetta.
— Sisävesikalastus tuottaa etupäässä lohia. —
Valaanpyynti pääsi vauhtiin 1860-luvulta
alkaen. Se keskittyi ensin Pohjois-Jäämerelle.
mutta valaiden siellä vähennyttyä se siirtyi
tämän vuosis:n alusta alkaen melkein kokonaan
eteläiselle pallonpuoliskolle (Etelä-Jäämeren.
Etelä-Afrikan. Austraalian ja Etelä-Ameriikan
rannikoille): samalla N:n valaanpyynti kehittyi
maailman etevimmäksi. V. 1912 N :11a oli 41
nyyntihöyryä ja 155 kuljetus- sekä
traaninkeitto-alusta. yhteensä 157.736 brutto rek.-ton. (siitä
pohjoisten merien osalle tuli ainoastaan 29 alusta
ia 12.823 rek.-ton.). Saalis oli 491.000 astiaa
traania ikoko maapallon saalis n. 700.000 astiaa).
Va-laanpyyntiyhtiöihin kiinnitetty pääoma kasvoi
1906-12 5.5 milj. mk:sta 55 milj. mk:aan; 1912
, kokonaisvoitto oli 30 milj. mk. Tärkeimmät
valaanpyyntikaupungit ovat Sandefjord (75,577
rek.-ton.), Laivik ja Tonsberg. — Vuorityön
tärkein tuote on vaski: 1911 saatiin 34,705 ton.
vnskimalmia (Sulitelman ja Rorosin kaivoksista^
ja 369.055 ton. vaskenpitoista rikkikiisua (m. m.
Sulitelmasta. Løkkenista Meldalenissa), yhteensä
arvoltaan 12.6 milj. mk. Rautamalmia N:n
vuorissa lasketaan olevan n. 175 milj. ton.,
etupäässä Pohjois-N :ssa. multa monesta syystä
ovat useat suuret, äsken aletut
rautakaivos-yritykset viime vuosina lakkauttaneet
toimintansa (esim. Dunderlandiu ja Salangenin yhtiöt).
Suurin nyk. toimivista on Sydvaranger
(Varanki-vuonon etelärannalla lähellä Venäjän rajaa),
pääoma 1913 20,7 milj. mk. Malmin sähköllä
tapahtuvaan puhdistukseen kiinnitetään suuria
toiveita. Malmintuotanto 1911 220,520 ton.
(3,5 milj. mk.). Vielä saadaan hopea- ja nik-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0670.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free