- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1285-1286

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Norja

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1283

Norja

1285

kelimalmia. maasälpää y. m. Vuorityössä
(kivi-louhimoita lukuunottamatta) työskenteli 1911
5,987 miestä, tuotannon arvo oli 17,7 milj. mk.
Kivilouhimoissa murrettiin kovasimia,
myllvn-kiviä. kattoliuskeita, marmoria, graniittia y. m.
(1911 10.246 työmiestä). — Teollisuus.
Tehdasmainen teollisuus syntyi vasta 1800-luvun
puolimaissa, ja suurteollisuus alkoi voimakkaasti
kasvaa tämän vuosisadan alussa. Kotimaisia
suurteollisuuden raaka-aineita on vain puu,
kalat ja malmit, mutta N:n erinomaiset, usein
meren lähellä olevat kosket ja mainio
meriasema voivat synnyttää samanlaisen, osaksi
ulkomaisia raaka-aineita käyttävän ja ulkomaita
varten työskentelevän teollisuuden kuin
Englannin kivihiili ja asema synnyttivät Englannissa.
Kristiaania on N:n tärkein teollisuuskeskus
(siellä on n. 20% N:u teollisuustvöväestä),
mutta siellä valmistetaan tuotteita etupäässä
kotimaisia markkinoita varten. Ulkomaiden
markkinoita varten työskentelevät teollisuuden
haarat, puumassa- ja selluloosatehtaat, sahat,
säilyke-, maidontiivistys-, norjansalpietari-,
nat-riumnitriitti-, kalsiurakarbidi- v. m. s. tehtaat
ovat enimmäkseen maaseudulla koskien varsilla.
Teollisuustuotteiden vienti kasvoi 40 v:ssa 2 milj.
mk :sta (keskimäärin 1866-67) 128.» milj. mk:aan
(keskimäärin 1906-10). — V. 1911 N:ssa oli
5.788 teollisuuslaitosta, joissa työskenteli 129.238
henkeä (Suomessa sam. v. 97.293 työmiestä),
joista kone- ja metalliteollisuudessa 27.279
henkeä, puuteoll. 21.029 h., ravinto- ja
nautinto-aineteoll. 16,967 h., puumassa- ja paperiteoll.
13,686 h., kangas- ja kutomoteoll. 10.814 h.,
vaatetusteoll. 7.145 h., kemiallisessa teoll. 6.356 h.
— V. 1905 tullitariffi muutettiin
suojelustulli-suuntaan. — Käsityöammateissa työskenteli
1910 83,530 henkeä (valmisteiden arvo n. 34,5
milj. mk.). — Kotiteollisuus on monella
seuduin kansan keskuudessa melkoisen tärkeä ja
taiteellisilta tuloksiltaan huomattava.

Liikenne. Valtamaanteitä 1910 oli 12.500
km. kyläteitä 19.600 km. — Rautateitä
(ensimäinen, Kristiaanian ja Eidsvoldin välillä.
68 km pitkä, avattu 1854) 1912 3.085 km, josta
valtion hallussa 2.631 km. 12 yhtiön omistamia
454 km. N:ssa tulee 1.000 km2:iä kohti
ainoastaan 9.« km rautateitä. Rautatiet tuottivat
1911-12 2,18 % perustuspääomalle. -— Neljä
linjaa (lähtien Kristiaaniasta. Kongsvingerista,
Trondhjemista ja Narvikista) yhdistää N:n
rautatiet Ruotsin rataverkkoon. — Mainittava
N:n radoista on 1909 avattu tunturirata
Kristiaaniasta Bergeniin (492 km). —
Rannikkoliikenteellä on mitä suurin merkitys N:n
kotimaisessa liikenteessä; säännöllisiä
postihöyry-laivalinjoja on pitkin koko rannikkoa. Kaikki
liikenne Pohjois- ja Etelä-N-.n välillä tapahtuu
meritse. -— Postiasemia 1912 3,594.
lähetettyjä kirjelälietyksiä 101.» milj.. painotuotteita
125,9 milj. kpl. Valtion s ä h k ö 1 e n n ä t i
n-linjoja 11,365 km (1912), kipinäsähkötysasemia
7 (1913). Merenalaiset kaapelit Englantiin ja
Saksaan. — P u h e 1 i n asemia ja puhelimia
74.375 (1912), linjoja 42.294. —
Kauppalaivasto käsitti 1911 3.109 alusta. 1.646,040 rek.
ton. netto, josta 1,170 purjealusta, 658.207
rek.-ton. ja 1,939 höyry- ja moottorialusta, 987,833
rek. ton.: purjelaivasto saavutti kehityksensä

huippukohdan 1890. jolloin se käsitti 1,502,600
rek.-ton. netto (sam. v. höyrylaivasto käsitti
203.100 rek.-ton. netto). — Ainoastaan
Englannilla, Saksalla ja Yhdysvalloilla on suurempi
kauppalaivasto kuin N :11a. jolla asukasmäärään
nähden on n. kaksi kertaa suurempi muutettu
1. laskettu tonnimäärä (saadaan laskemalla
1 höyryaluksen rek.-ton. = 3.6 purjealuksen
rek.-ton.) kuin Englannilla. — N:n
kauppalaivaston nettotonnimäärästä käytettiin 1911 1.550,055
ton. ulkomaisessa rahtiliikenteessä, rahtitulot
222,2 milj. mk. brutto. — Laivamiehistöön
kuului 1909 52.100 miestä, joukossa paljon
ulkomaalaisia. — Suurimmat laivan varusta
jakau-pungit ovat Kristiaania (omistaa n. 18%
laivaston netto-tonniniäärästä), Bergen (17%;
höyrylaivasto suurempi kuin Kristiaanian), Tonsberg,
Tvedestrand. Arendal (purjelaiva-aikana etevin),
Sandefjord, Brammen. Kristiansand, Stavanger,
Porsgrund ja Haugesund (jokaisella yli 50.000
rek.-ton. netto). — Säännöllisiä höyrylaivalin
joja on useaan Euroopan. Afrikan, Itä-Aasian.
Austraalian. Meksikon ja Yhdysvaltain
satamaan. — Ulkomaisessa merenkulussa N:n
satamissa 1911 selvitettiin 10.2> milj. rek.-ton. netto
(1910 9.94 milj., josta Kristiaanian osalle tuli
2,55 milj., Narvikin l.«■ milj. ja Bergenin 0.9 milj.
rek. ton.). josta norj. alusten osalle tuli 5.59 milj.
rek.-ton.

Kauppa. V. 1912 ulkomaankaupan arvo oli
1,188,2 milj. mk. (Suomen 807,7 milj. mk.), josta
tuonti 725.1 milj.. vienti 463.1 milj. mk. (lisäksi
48.s milj. mk:n arvoinen läpikulkukauppa).
Tärkeimmät tuontitavarat 1911 (jolloin tuonti
oli 684,5 milj., vienti 448,5 milj. mk.) olivat
(milj. mk.) vilja ja jauhot 91,2. metallit 78,5,
mineraalit (etupäässä kivihiiltä) 56.?,
siirtomaan-tavarat 55.3, alukset 52,7, kangastavarat 51,«.
koneet 28,6: vientitavarat: eläinkunnasta <aadut
ravintoaineet 143,5 (kalat 101,7, säilykkeet 20.1.
tiivistetty ja sterilisoitu maito 13,»), puumassa
ja selluloosa 55.s, puutavarat 47.2, paperi 29.
kemialliset tuotteet 18.4. traani 16.6. nahat 14.9,
kalaguano. silli ja valaslihajauhe 4.8. Koko
kauppavaihdosta Saksan osalle tuli 26,2%,
Englannin 9,5 %. Ruotsin 7,2 %, Yhdysvaltain 5.5 %.
— Tärkeimmät kauppakaupungit ovat
Kristiaania (31% N:n kaupasta), Bergen (14%) ia
Trondhjem (7%).

Rahat ja mitat. Rahayksikkönä v:sta
1875 (jolloin N. liittyi Skandin aavian
raha-sopimukseen) 011 kruunu (krotic) = 100 äyriä (øre).
Kultakanta v:sta 1873. Keskuspankkina on 1816
perustettu Norges bank (pääkonttori v:sta 1897
Kristiaaniassa), jolla 011 yksinomainen
setelin-anto-oikeus. Sen osakepääoma on 34.5 milj. mk.
Yksityisiä osakepankkeja oli 1911 108 (maksettu
osakepääoma 69.j milj. mk.). Säästöpankkeja 496.
tallettajia I.oj milj., talletuksia 743.8 milj. mk.
(1911). Ilypoteekkipaukkeja ovat Kongeriget
Norges hypotekbank (per. 1851) ja Ben norske
arbeiderbruk- og boligbank (per. 1893). –
Mitat v:sta 1875 metriset (käytäntöön
sovellutetut 1879 ja 1882). Muutamia vanhoja mittoja
käytetään kuitenkin vielä joko semmoisenaan, tai
sovellutettuina metristen mittojen mukaan.

Opetuslaitos. Koulunkäynti pakollinen S
(kaupungeissa 7) ja 15 ikävuoden välillä,
kansa-kouluopetus maksuton. Kansakoulut kaupungeissa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0671.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free