- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1291-1292

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Norja

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1283

Norja

1292

perustettiin entisen Oslon sijalle Kristiaania
1624, ja useat N:n tunnetuimmista
vuorilaitok–ista; Kongsberg, Heros y. m., pantiin alulle.
V. 1604 X. sai uuden lain. joka jälleen uusittiin
1687. ja 1607 uuden kirkkojärjestyksen. Vv.
1628-60 pidettiin N:ssa veroa myöntäviä ja
neuvottelevia säätykokouksia. varsinkin 1642-51.
jolloin käskynhaltijana oli Kristian IV :n vävy
Hannibal Seliested. Tämä koetti oman valtansa
lisäämiseksi hankkia N :lle itsenäisemmän
aseman uudistamalla N:n oman sotaväen sekä
erottamalla N:n finanssihallinnon Tanskasta ja
tekemällä N :n hallituksen riippumattomaksi
Tanskan valtaneuvoskunnasta. mutta tämä yritys
raukesi Tanskan hallituksen ja aatelin
vastustukseen. Fredrik ITT:n pantua toimeen
itsevaltiuden 1660 N. lakkasi olemasta vasallivaltio ja
tuli valtio-oikeudellisesti rinnastetuksi Tanskan
kanssa. Hallinto, oikeudenhoito ja lainsäädäntö
tehtiin pääasiassa yhteisiksi, joten N:n ja
Tanskan välinen yhteys tuli entistä kiinteämmäksi.

Haitallisesti vaikuttivat N: n taloudelliseen
kehitykseen 16:nnella. 17:nnellä ja 18:nnella
vuosis. Tanskan ja Ruotsin väliset sodat, joita
osittain käytiin N:n alueella.
Seitsemännentoista vuosis. keskipalkoilta ne kuitenkin
vaikuttivat paljon kansallishengen heräämiseen.
Bröm-sebron rauhassa 1645 Ruotsi sai Norjasta
Jämt-lannin ja Härjedalin: Roeskilden rauhassa 1658
Bohuslänin ja Trondhjemin läänin, jonka
viimemainitun norjalaiset kuitenkin sodan sam. v.
uudistuttua valloittivat takaisin. Suuren
pohjan-sodan päätyttyä 1720 tuli pitkällinen rauhan
aika, jolloin maa taloudellisesti vaurastui ja
jolloin varsinkin N:n puutavarakauppa,
merenkulku ja kalastus tuottivat runsasta voittoa:
myöskin itsenäinen talonpoikaissääty varttui
varsinkin kruununtiloja ostamalla:
kansanvalistus nousi, kun lukutaito tuli yleiseksi;
virkamiehistö alkoi muuttua pääosaltaan kotimaiseksi
ja norjalaisen kansallistunnon elpymistä
osoittavat 18:nnen vuosis. lopulla esiintyvät oman
yliopiston, oman kansallisen pankin y. m.
vaatimukset. V:sta 1807 N:n kauppa kärsi suurta
vahinkoa Napoleonin ja Englannin välisestä sodasta;
englantilaiset ottivat takavarikkoon suuren osan
maan kauppalaivastoa, ja 1808 tuli lisäksi sota
Ruotsia vastaan. N. oli sen aikana kokonaan
omissa hoteissaan ja maata hallitsi erityinen norj.
hallituskomissioui. Itsenäisemmän aseman
vaatimus saavutti nyt kannatusta laajoissa piireissä
ja sai tukea paitsi Ranskan vallankumouksen
aatteista Ruotsia vastaan käydystä onnellisesta
puolustussodasta: kuningas Fredrik VI katsoi
olevan syytä antaa suostumuksensa norj.
yliopiston perustamiseen Kristiaaniaan (1811). Kun
Tanska Kielin rauhassa 14 p. tammik. 1814 oli
luovuttanut N:n Ruotsin kuninkaalle, ei N:ssa
aluksi mukauduttu rauhanpäätökseen, vaan
käs-kynhaltiana toimiva Tanskan kruununprinssi
Kristian Fredrik julisti yleiseen mielipiteeseen
nojautuen N:n itsenäiseksi ja otti itse
hallituksen käsiinsä. 10 p. liulitik. kokoontui
Eiilsvol-dissa valtakunnankokous, joka laati N:lle
perustuslain (Eidsvoldin konstitutsioni) ja valitsi 17 p.
toukok. Kristian Fredrikin N:n kuninkaaksi.
Mutta kun uusi kuningas ei saanut kannatusta
suurvalloilta, niin hän teki lyhyen Ruotsia
vastaan käydyn rajasodan jälkeen jo 14 p. elok. 1814

aselevon ja sopimuksen Mossissa. Sen
mukaisesti kokoontuivat Kristiaaniaan lokak.
ylimääräiset suurkäräjät, joille Kristian Fredrik
luovutti kruununsa. Suurkäräjät päättivät 20 p.
lokak. N:n yhdistämisen Ruotsiin, tekivät sen
johdosta välttämättömät muutokset
perustuslakiin ja valitsivat 4 p. marrask. Kaarle
X 1 I I:n N:n kuninkaaksi (vrt. Tanskan ja N:n
välisen unionin ajalta Tanska, historia).

Ruotsin ja N: n välinen unioni
1 8 1 4-1 9 0 5. Unionin ehdot määräsi tarkemmin
valtioperuskirja (riksakt), jonka N :n suurkäräjät
ja Ruotsin valtiopäivät hyväksyivät 1815. V:n 1814
jälkeen N :n raha-asiat olivat rappiolla, mutta 1816
perustettiin N:n pankki ja suuri hopeavero
määrättiin sen pohjarahastoksi. Kaarle XIV:n
Juhanan noustua 1818 valtaistuimelle sattui
usein yhteentörmäyksiä kuninkaan ja
suurkärä-jäin välillä; turhaan edellinen koetti saada
perustuslakiin sellaisia muutoksia, jotka olisivat
lisänneet kuninkaan valtaa. V :een 1830 oli
vas-tustuspuolueeseen kuulunut etupäässä
virkamiehiä. mutta 1833 muodostui Uelandin johtama
voimakas talonpoikaispuolue, joka vaati kunnallista
itsehallintoa, virkamiesten vaikutusvallan
supistamista ja säästäväisyyttä valtion taloudessa.
Vv. 1839-42 saatettiin elinkeinovapauden ja
vapaakaupan periaatteet laajassa määrin
voimaan. Tyydyttääkseen norjalaisten vaatimuksen,
että N:n ja Ruotsin yhdenvertaisuuden tuli
näkyä myöskin ulkonaisissa merkeissä, kuningas
Oskar I (1844-59) m. m. myönsi N :lle oman
sotalipun. Helmikuun vallankumous (1848)
synnytti sosialistisen työväenliikkeen ja pieniä
levottomuuksia. jotka tukahutettiin alkuunsa.
Venäjän kanssa Oskar I riitaantui Venäjän
lappalaisten oikeuksista Ruijassa, josta oli
seurauksena molemminpuolinen rajansulku.
Suurkärä-jissä muodostui 1850-luvun lopulla ne kaksi
ryhmää. joista seuraavana aikana kehittyi
Schwei-gaardin johtama vanhoillinen hallituspuolue ja
vapaamielis-kansanvaltainen vastustuspuolue
johtajanaan Joh. Sverdrup. Kaarle X V :n
aikana (1859-72) jatkui se taloudellinen nousu,
joka oli alkanut jo Oskar 1 :n hallitessa. N:n
kauppalaivasto lisääntyi nopeasti, rautateitä
rakennettiin (ensimäinen: Kristiaanian-Eidsvoldin
rata avattiin 1854). maantieverkkoa
laajennettiin ja kanavoimistöitä suoritettiin: valtion
raha-asiain tila oli jo Oskar I:n aikana
parantunut. Mutta jo ennen Kaarle XV :n kuolemasi
alkoivat myöskin Ruotsin ja Norjan välit
kiristyä, ja kysymys unionin poh jana olevan
valtio-peruskirjan tarkastuksesta joutui
päiväjärjestykseen. Kun suurkäräjät 1872-80 kerta toisensa
jälkeen olivat päättäneet, että hallituksen
jäsenet oli laskettava mukaan suurkäräjäin
keskusteluihin. mutta hallitsija norjalaisten
parlament-taarisuutta pelkäävien ministeriensä neuvosta oli
kieltäytynyt vahvistamasta tätä päätöstä, tuli
kuitenkin pitkäksi aikaa muita tärkeämmäksi
kysymys: onko kuninkaalla absoluuttista
veto-oikeutta perustuslakiasioissa? Oikeisto ja sen
miehistä muodostettu hallitus väittivät, että
hänellä oli tämä oikeus, mutta vasemmisto epäsi
sen. Sattui muitakin yhteentörmäyksiä. Kun
vasemmisto oli 1882 saanut valtavan
enemmistön suurkäräjissä, päättivät nämä 1883 nostaa
syytteen hallituksen jäseniä vastaan, ja helmik.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0674.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free