- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1301-1302

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Normaalikello ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1301

Normaali keli o—Normaalinolla

1302

valitaan säännöllisesti kasvaneita, täydellisiä
metsiköitä, nimitetään tauluja
normaalisiksi tai yleisiksi. N :illa ou laajempi
merkitys ja käyttömahdollisuus kuin n. s.
paikallisilla kasvutauluilla, jotka täyttävät
ainoastaan paikallisen tarpeen. — Ensimäisen kokeen
normaalikasvutaulujen laatimiseksi Suomen oloja
varten teki jo 1853. C. W. Gyldén. Myöhemmin
(1872) teki Evon opiston silloinen lehtori
A. G. Blomqvist hallituksen toimenpiteestä
toisen kokeen, seuraten Gyldénin menettelytapaa
taulujen laadinnassa. O. Lth.

Normaalikello, täsmällinen mallikello. johonka
jonkun paikkakunnan kellojen osoitukset
verrataan. Kaupungeissa (kuten Helsingissä), missä
on tähtitieteellinen observatori. tarkistetaan
kellot sen n:n mukaan. U. S :n.

Normaalikokoelma, mallikokoelma, esim.
jonkun maan kansalliskirjastossa oleva kokoelma,
joka sisältää kappaleen kutakin maassa
painettua tai maata koskevaa kir jatuotetta. E. N. S.

Normaalikoulu (saks. Normalschule, ransk.
école normale, engl. normal school) tarkoittaa
yleensä sellaista oppilaitosta, jossa opettajiksi
aikovat saavat käytännöllisen (toisinaan myös
tietopuolisen) valmistuksen. Itävallassa
perustettiin 1771 Wieniin opetta jaseminaari, jossa
kansakoulunopettajiksi valmistuvat oppilaat saivat
tietopuolisen opetuksen ohella käytännöllisen
harjaannuksen seminaarin yhteydessä toimivassa
harjoituskoulussa. Laitos sai normaalikoulun
nimen. — Pariisin normaalikoulu (école normale
supérieure), joka perustettiin 1794. suljettiin
1795 ja avattiin uudelleen 1808. jakautuu
kahteen osastoon, historiallis-kielitieteelliseen ja
fyy-sis-matemaattiseen valmistaen opettajia
oppikou-luihin ja yliopistoon. Sèvres’issä on
samanniminen naisseminaari, per. 1881; kurssi on
3-vuoti-nen, valmistaa opettajia tyttökouluihin. Meillä
n. nimitystä ei käytetä seminaareista eikä
niiden yhteydessä toimivasta malli- 1.
harjoitus-koulusta, joka v:sta 1899 (armoll. julist. 14/7|
toimii kaksi jakoisena: ,.yhdistettynä
harjoitus-luokkana", joka vastaa yhden opettajan hoidossa
olevaa 4-osastoista maalaiskansakoulua, sekä
kaupungin kansakouluja vastaavana alempana ja
ylempänä kansakouluna, joissa yhteensä on fi
luokkaa, vrt. K o r m a a 1 i 1 y s e o. 0. il-e.

Normaalikynttilä ks. Valonmittaus.

Normaaliliuos ks. Normaaliset
liuokset.

Normaalilyseo. täysiluokkainen
poikaoppi-koulu, jossa oppikoulun opettajiksi aikovat
auskultantteina saavat käytännöllisen
valmistuksensa ja suorittavat vakinaiseen
valtionkoulu-virkaan vaaditut julkiset opettajanäytteet. N:ita
on maassamme kaksi: ruotsalainen n., joka
perustettiin 1804. sekä suomalainen n., joka aloitti
toimintansa 1867 ruots. n :n yhteydessä, siirrettiin
Hämeenlinnaan 1873. josta muutettiin jälleen
Helsinkiin 1887. Alkuaan n:t oliv.it klassillisia
lyseoita, mutta 190fi niihin perustettiin myös
reaaliasastot. Opettajiston muodostavat
nuoremmat ja vanhemmat lehtorit sekä yliopettajat,
joiden huolenpitoon kuuluu auskultanttien johto
ynnä käytöllisten opettajanäytteiden
arvosteleminen. Auskulteeraaminen tapahtuu kahtena
lukukautena ja siihen kuuluu paitsi opetuksen
kuuntelua harjoitustuntien antaminen yliopettajan joh-

dolla ynnä kasvatusopillisten esitelmäin pito
kasvatusopin professorin johtamissa kokouksissa.
N:ita koskeva asetus on v:lta 1873. — [Alfr.
Kihlman, „Normallyceum i Helsingfors"
1864-1889", „Suomal. Normaalilysee 1905-1906".]

O. M-e.

Normaalilämpömittari ks. L ii m p ö m i
t-t a r i.

Normaalimetsä, matemaattinen käsite, joka
kuvaa ankarimman metsänhoidollisen
kestäväi-syysperiaatteen (ks. Kestäväisyys)
mukaista abstraktista ihannemetsää. N.-käsitettä
käytetään apuna osaksi metsävaraston,
lisäkasvun ja hakkausmäärän keskinäisten suhteiden
matemaattisissa selvittelyissä, osaksi
jonkunlaisena ihannepäämääränä kestävän metsätalouden
suunnittelussa ja järjestelemisessä. — N:n
pää-ehdot ovat: 1) että metsällä on
normaali-lisäkasvu 2) että ikäluokkasuhteet
ovat normaaliset ja on metsällä tällöin 3)
normaalinen puuvarasto. —
Normaali-lisäkasvulla ymmärretään sitä mahdollisimman
korkeata lisäkasvua, joka määrätyissä
olosuhteissa (kasvupaikkaan, puulajiin ja kiertoaikaan
nähden) voidaan saada niin hyvin metsän
kustakin metsiköstä, kuin koko metsästä. Ikäluokkien
normaalisella suhteella tarkoitetaan, että puiden
eri ikäluokat ovat metsässä sillä tavoin
ryhmitettyinä. ettei säännöllisen kestävän hakkuun kulku
milloinkaan est}\ toisin sanoen : metsässä on oleva
normaalisilla pinta-ala-osuuksilla säännöllisessä
suhteessa metsiköitä 7,-vuoden iästä (k -
kiertoaika) aina k—(k—1) vuoden ikään. Normaalinen
puuvarasto on lopuksi sellaisen metsän puumäärä,
jossa lisäkasvu on normaalinen ja jossa vallitsee
normaalinen ikäluokkien jaoitus. Normaalisen
puuvaraston suuruinen puumäärä saattaa
kuitenkin olla säännöttömässäkin metsässä, jolloin
puumassan liikamäärä yhdessä ikäluokassa peittää
toisessa olevan vajavaisuuden. O. Lth.

Normaalimuoto. Algebrassa sanotaan yhtälön
olevan n :ssa. jos se on muunnettu sellaiseksi,
että se voidaan ratkaista saman yleisen säännön
tai kerta kaikkiaan johdettujen kaavojen avulla.
Jos yhtälö on ensimäistä astetta ja sisältää yhden
tuntemattoman, niin sen n. kuuluu: ax = b, jo«
tuntemattomia on useampia : ax-\-by-\-ez-\- . . . = /.’.
ja jos yhtälö yleensä 011 m :tä astetta, sisältäen

yhden tuntemattoman on n.: u.r"’-\- bj"’~’-j-

cx’" . . -kx+l = 0. a, b, c . .. k, l voivat
merkitä mitä kokonaisia lausekkeita tahansa.

f. S :n.

Normaalinolla I. normaalinolla piste,
(tav. merkitty NN) piste, josta maan kaikki
korkeusluvut lasketaan. Yleensä yhtyy NN
jokseenkin merenpinnan keskikorkeuteen, joka
saadaan ainoastaan monivuotisista
vesiasteikko-havainnoista. Suonien NN on Katajanokan
kanavassa Helsingissä olevan vesiasteikon
nollapiste; kaikki Suomen tarkkavaakituksen
korkeus-arvot ovat lasketut tästä pisteestä. Se on noin
10 cm keskiveden alapuolella, maankohoamisen
takia piste vuosi vuodelta lähenee
keskivedenkorkeutta Helsingissä. Suomen NN:n asema on
määrätty tarkemmin siten, että se sijaitsee
30.mj m alapuolella tarkkavaakituksen kallioon
hakattua pääkiintopistettä Helsingin
observato-rin alueella. Venäjän NN 011 Kronstadtin vesi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:40 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0679.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free