- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1303-1304

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Normaalikello ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1303

Normaalipainos—Normandie

1304

asteikon nollapiste, joka yhtyy lähemmin
keskivedenkorkeuteen ja on n. 10 cm yläpuolella
Suomen XX :aa. Ruotsin NN on taas määrätty
siten. että sen tulee olla 11.soo m alapuolella
Tukholmassa olevaa pääkiintopistettä. Saksan XX
on 37,000 m alapuolella Berliinissä olevaa
pääkiintopistettä, j. n. e. 11. R.

Normaalipainos, mallipainos, jonkun teoksen
virallisesti hyväksytty painos; asiantuntijain
tarkistama ja julkaisema jonkun kirjailijan
teosten painos.

Normaalipaperi, virallisiin tarkoituksiin
käytetty paperi, virallinen paperi.

Normaaliprofiilit (ks. Normaali ja
Profiili), rautateiden tutkimuksia, suunnittelua
ja rakentamista varten laaditut ja vahvistetut
erityiset normaalimuodot ja mitat rautatien
pengertävtteille ja leikkauksille, ks. Rautatie.

J. C-én.

Normaalipuku, G. Jägerin (ks. t.)
periaatteiden mukainen täysivillapuku. [Lindgren, „Om
helyllebeklädnad enligt G. Jaegers system".]

Normaaliraiteinen rata, sellainen rautatie,
jossa raideleveys s. o. ratakiskon selkien
sisäpintojen väli on normaalimittainen.
Kansainvälisen rautatieliikenteen helpottamiseksi sovittiin
Bernin konferenssissa 1868 täksi normaalimitaksi
1.435 mm 1. 4 engl. jalkaa ja 8tuumaa, joka
silloin jo oli Englannissa ainoa parlamentin
hyväksymä raidemitta ja mannermaallakin aivan
yleinen. Sopimukseen eivät yhtyneet Espanja,
jossa normaalimitta on 1,676 mm ja Venäjä,
jonka ratojen raidemitta on 5 engl. jalkaa eli
1.524 mm. Helsingin-Hämeenlinnan rautatielle,
joka oli suunniteltu kapeampiraiteiseksi,
määräsi hallitsija saman raideleveyden kuin
venäläisillä radoilla oli. Tätä on sitten käytetty
muillakin Suomen valtion radoilla ja sanotaan
nor-maaliraideleveydeksi. Kapearaiteisia ovat kaikki
sellaiset radat, joiden raideleveys on näitä
nor-maalimittoja pienempi. J. C-én.

Normaaliset liuokset, happojen, emäksien tai
suolojen vesiliuokset, jotka yhtä litraa kohti
sisältävät grammaekvivalentin tai tasaisen
murto-osan (usein ’/,„) vastaavaa yhdistystä, esim.
nat-riumkloridiliuos 58.jo g NaCl. rikkihappoliuos

«£! g H,S0). e. M-nen.

Normaalispektri ks. V a 1 o n t a i p u m i n e n.

Normaalityöpäivä. Tätä sanaa käytetään tav.
samassa merkityksessä kuin sanaa
maksimaali-työpäivä (ks. Maksimaalityöaika).

Norman, Georg (k. 1553), Kustaa Vaasan
kirkollinen neuvonantaja, oli Pommerista
syntyisin, Wittenbergin ylioppilas ja maisteri, ja
saapui 1539 Lutherin suosituksella Ruotsiin,
perintöprinssi Eerikin opettajaksi. Hän saavutti
pian kuninkaan luottamuksen, tuli hänen
neuvonantajaksensa kirkon asioissa ja nimitettiin jo sam.
v. Ruotsin kirkon „ordinaattoriksi ja
superatten-dentiksi" s. o. ylivalvojaksi. N:n harrastus oli.
useissa Saksan protestanttisissa valtioissa
toimeenpannun järjestyksen mukaan, vahvistaa
kuninkaan ylivaltaa kirkkoonkin nähden. Hänen
vaikutustansa oli luultavasti yritys poistaa
piispain virat, joiden sijaan piti tulla n. s.
ordina-riuksia: samoin kirkkojen omaisuuden tarkka ja
ankara anastus lienee ollut X:n katsantokannan
mukainen. Mutta X:n vaikutus ulottui muille-

kin aloille: von Pyhyn kukistuksen jälkeen 1543
hän toimi kuninkaan kanslerina, kuului
valta-neuvostoon ja otti ratkaisevalla tavalla osaa
kaikkiin ajan valtiollisiin hallitustoimiin. V.
1552 Vadstenassa hän puheessa säädyille
puolusti kuninkaan aiottua avioliittoa
puolisovaina-jansa sisarentyttären kanssa. Persoonallisesti N.
näyttää, toisin kuin von Pvhv, olleen tietorikas,
rehellinen ja hurskas mies. K. G.

Norman, Ludvig (1831-85), ruots. säveltäjä
ja musiikkikirjailija, Lindbladin ja Hauptinannin
oppilas. Opiskeli Leipzigin konservatorissa
1848-52. Edusti uutta suuntaa Ruotsin
musiikkielämässä (Mendelssohn. Seliumann, Gade). Toimi
Tukholman musiikkiakatemian sävellysopettajana
(v:sta 1858) ja oopperakapellimestarina
(1861-79); johti sinfoniakonsertteja 1879-84. Kirjoitti
useihin musiikki ja päivälehtiin arvosteluja ja
musiikkihistoriallisia selvittelyjä (..Musikaliska
uppsatser och kritiker" 1888). Sävelsi 2
uvertyy-riä, kuoro- ja kamarimusiikkiteoksia, lauluja
y. m. N:n puoliso oli viulunsoittajatar Neruda
"(1864 69). /. K.

Normand [-mä’], Jacques Augustin
(1839-1906), torpedoalusten rakentaja ja
Ranskan torpedolaivaston luoja. Hänen
suuunitel-mainsa mukaan 1895 rakennettu torpedoalus
saavutti yli 31 solmuvälin nopeuden, samalla kuiu
hiilenmenekki oli saatu alenemaan 62 % :11a,
koneiston paino pienenemään 56 % ja vauhti
lisääntymään 38 % s. o. 6 solmuväliä suuremmaksi kuin
toisissa senaikuisissa torpedoaluksissa.
Sittemmin X. yhä vielä kehitti torpedoalustyyppiään.
X :n teokset „Mémoire sur 1’application de
l’al-göbre sur les bätiments de mer" (1864) ja
,,For-mules approximatives de construction navale"
(1870) ovat käänteentekeviä
laivanrakennustai-don alalla. X:n syöttövesikattila ja
potkuritut-kimukset „Xotes" "(1893-1906) ovat erittäin
mainittavat. Hän on liikkunut muillakin tekniikan
aloilla ja tutkinut tähtitiedettäkin. X:n
kuvapatsas pystytettiin Havreen 1911.

Normandian-saaret ks. K a n a a 1 i-s a a r e t.

Normandie [-mädV], Ranskan maakunta,
rajoittui pohj. ja länn. Englannin kanaaliin, id.
Picardiehin ja Ile-de-Franceen. et. Orléanais’hen,
Maineen ja Bretagneen. Pääkaupunki oli Rouen.
X. vastaa nyk. departementteja Seine inférieure,
Eure. Calvados, Orne ja Manche, kaikkiaan
30,624 km2. 2.416,766 as. (1901). Maa oli alkuaan
useiden gallialais-heimojen asuma:
roomalais-aikaan se muodosti osan Gallia Lugdunensis
se-cunda-provinssia. 5:nnellä vuosis. sen
valloittivat frankit, ja se oli sittemmin osana Xeustriasta.
Frankkilaisen valtakunnan jaossa 843 se joutui
Kaarle Kaljupäälle. Turvatakseen itsensä
normannien hyökkäyksiltä, jotka olivat asettuneet
maahan, kuningas Kaarle Yksinkertainen antoi
sen 911 heidän herttualleen Rollolle 1. Gånge
Rolfille (Robert I :lle) lääniksi, ynnä myös
Bre-tagnen lääniherruuden. Xormanneista maa on
saanut nimensä. Gånge Rolfin jälkeläinen
Vilhelm Valloittaja (hali. v:sta 1035) purjehti
1066 kuningas Edvard Tunnustajan perillisenä
Englantiin, voitti anglosaksien kuninkaan
Harald Godvininpojan Hastingsin tappelussa sam. v.
ja huudatti itsensä Englannin kuninkaaksi.
Vil-helmin kuoltua 1087 seurasi häntä X:n herttuana
hänen vanhin poikansa Robert III. Tämän voitti

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0680.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free