- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1307-1308

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Norman-Hansen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1307

Norppa—Norrköping

1308

taiottavien vaikutusalan kolmijakoa:
menneisyyteen. nykyisyyteen ja tulevaisuuteen. K. K.

Norppa ks. Hylkeet.

Norrbotten. 1. Pohjoinen osa Västerbottenin
maakuntaa, kuuluu N:n lääniin. Varemmin
käsitettiin N :11a myös Pohjois-Pohjanmaata. —
2.Ruotsin pohjoisin, harvimmin asuttu ja suurin lääni
(ruots. Norrbottens Iän); 105,520 km-,
166.641 as. (1912), ainoastaan 1.? knr:llä. —
N:n lääni käsittää Länsipohjan maakunnan
pohjoisosan. verraten taajaan asutun (4,5 as. knr :llä)
N:n (ks. N. 1.) sekä suurimman osan (Tornion.
Luulajan ja Piitimen Lapinmaat) harvaan
asuttua Ruotsin Lappia (0,? as. km2:llä).
Pinnanmuodostuksesta, ilmastosta, vesistöistä y. m. ks.
Länsipohja, Ruotsin Lappi. —
Asutus on kasvanut parina vuosikymmenenä
paljon nopeammin kuin muualla Ruotsissa;
lisääntyminen 1901-10 oli 18.4 % (Ruotsissa
keskimäärin 7,3%). V. 1900 oli 134.769 as., joista
suomalaisia 16 % (asuvat etupäässä Tornion
voutikunnassa. jossa heitä oli yli 3/, asukkaista, ja
Jällivaarassa, jossa heitä oli 21% väestöstä; ks.
Ruotsin suomalaiset) ja lappalaisia 3 %.
— Elinkeinot. Peltoa on vain 0,4 %
pinta-alasta: ohra menestyy vielä hyvin (sato 354.000 hl
1912, muiden viljakasvien yhteinen sato oli vain
60.300 hl), samoin peruna (sato 232,800 hl).
Karjanhoito on tärkeä, luonnonniittyjä on 1,8 %
pinta-alasta. Nautakarjaa oli 1911 57.890 kpl.,
lampaita 35,445 kpl., hevosia 12,535 kpl., poroja
on n. 190.000 kpl. — Metsämaata on 27,j %
alueesta (siitä kuuluu kruunulle s/4).
Aikaisemmin rajatonta metsänhaaskausta on supistettu
tarkoilla säädöksillä. V. 1911 N:ssa oli 32
sahalaitosta, niiden tuotantoarvo 16.4 milj. mk.
Muiden tehtaiden valmistusarvo oli 4.2 milj. mk.
N:n suunnattoman rikkaista rautamalmivuorista
ks. G r ä n g e s b e r g, Jällivaara, Kii
r u n a v a a r a. V. 1891 louhittiin N:ssa vain
180 ton. rautamalmia, 1900 1.044.000 ton. ja
1912 4.267.000 ton. (n. 2/3 Ruotsin koko
rauta-malmintuotannosta). Rautateitä 1913 706 km.
Rautateiden päälinjojen risteyksessä on luja
Bodenin linnoitus. Sen varusväessä on m. m. N:n
suomalaisista koottu komppania. — Pääkaupunki
Luulaja. — N:ii alue kuului v:een 1810
Västerbottenin lääniin. E. E. K.

Norrbottenin laki ks. M e t s ä 1 a i n s ä
ä-d ä n t ö.

Norrbottens Iän ks. Norrbotten.

Norrfinne, maakunta ja laamannikunta, ks.
P o h j o i s-S u o m e n laamannikunta.

Norrgren [-V-], Juliana (1678-1740). suom.
pappi. Käytyään koulua Viipurissa N. pääsi yli
oppilaaksi Turussa 1696, vihittiin maisteriksi
1700 ja nimitettiin 1704 Pernaun yliopiston
professoriksi. V. 1705 Pälkjärvellä käydessään hän
joutui venäläisten vangiksi ja vietiin Moskovaan,
mutta osasi vankeudessakin taidollaan ja
ahkeruudellaan hankkia itselleen hyödyllistä
toimialaa. Työskennellen opettajana Pietari Suuren
perustamassa opistossa N. luki itse
jumaluusoppia, vihittiin papiksi 1713 ja nimitettiin
Moskovassa oleskelevien suomalaisten vankien
saarnaajaksi sekä. 1718. Moskovan luterilaisen
konsistorin jäseneksi. Palattuaan 1722 Suomeen N.
toimi ensin Lammin, sitten (v:.sta 1730)
Rantasalmen kirkkoherrana. A. ./. P-ä.

Norris [noris]. Frank (1870-1902), amer.
kirjailija, harjoitti opintoja Pariisissa ja
sittemmin Kalifornia- ja Harvard-yliopistoissa, oli 1806
sotakirjeenvaihtajana Etelä-Afrikassa, samoin
Cu-bassa 1898. N :n tuotannosta mainittakoon
esikoisromaani „Moran of the Lady Letty" (1898), laaja
„McTeague" (1899), joka kuvaa San Franciscon
köyhälistön elämää ja jossa Zolan ja Kiplingin
vaikutus on ilmeinen, viehättävä rakkaustarina
„Blix" (1899), „A man’s woman" (1900), „The
octopus" (1901), alkuosa suurta romaanitrilogiaa
,,The epic of the wheat", ja sen toinen osa „The
pit" (1903). Edellinen kuvaa mahtavien
vehnänvil-jelijäin elämää Kaliforniassa ja heidän taisteluaan
rautatietrustia vastaan; toinen viljakeinottelua
Chicagon markkinoilla. Kolmatta osaa ..The wolf",
jonka oli määrä kuvata nälänhätää Intiassa, hän
ei ennättänyt aloittaa. Novellikokoelmassa „A
deal in wheat" (1903) on tämän suuren teoksen
luonnos. N:n kootut teokset (7 nid.) julkaistiin
1903. H. Kr-n.

Norris, Jolin (1660-1749), engl. amiraali;
saapui suuren pohjan sodan aikana 1715-21
useimpina kesinä Itämerelle ensinnä
harjoittaak-sensa painostusta Ruotsia kohtaan ja v:sta 1719.
jolloin Ruotsi teki rauhan Hannoverin kanssa,
estääksensä venäläisiä ryöstämästä Ruotsin
rannikoita, mutta ei saanut viimemainitussa
suhteessa mitään aikaan.

Norrkulla, 1 manttaalin suuruinen säteritila
Sipoon pitäjässä Sipoonjoen varrella 5 km
Niekbvn rautatieasemalta etelään. Pinta ala
365 ha. — Tila kuului 1500-luvulta alkaen
v :een 1668 eräälle uusmaalaiselle rälssisuvulle.
joka. kun se 1634 kirjoittautui Ruotsin
ritarihuoneen jäseneksi, sai nimen Ekelöf.
Myöhemmin 1600-luvulla N. oli Creutz-suvulla,
1700-luvulla aluksi vapaaherrallisella Mellin- (v:een
1757) ja sitten Tigerstedt-suvulla. 1800-luvun
alkupuolella sen omisti hovineuvos A. G.
Adlercreutz. Nyk, omistaja (1914) maanvilj. Alvar
Lundström. A. Es.

Norrköping [-tsöpirj], kaupunki Ruotsin
itärannikolla, Itä-Göötanmaassa, 30-120 m leveän
Motalan-virran kummallakin puolen vähän
yläpuolella sen laskua Bråviken-lahteen:
suuruudeltaan ja merkitykseltään Ruotsin neljäs
kaupunki, 46,674 as.’ (1912). — N. jaetaan
virallisesti 6 piiriin, mutta käytännössä on
säilynyt vanha jako Norr, Söder, Öster,
Vester ja Saltängen (Motalan-virran
pohjoispuolella olevan N:n itäisin osa) nimisiin
kaupunginosiin. Luoteessa N:iin liittyvät Östra
Enebyn pitäjässä olevat esikaupunkikorttelit N :s
Norra förstäder, jotka samoinkuin koko Östra
Enebyn pitäjä (8.657 as. 1912) 1915 yhdistetään
N :iin. Kirkollisesti N. jakaantuu 3 seurakuntaan.
N. on yleensä säännöllisesti ja uudenaikaisesti
rakennettu, paljon komeita yleisiä ja yksityisiä
palatseja; suuret puistot (Folkparken lännessä,
Järnvägsparken pohjoisessa ja Östra parken
idässä) ja puistokäytävät (Norra promenaden,
Södra promenaden. Östra promenaden ja
Syd-västra promenaden) ympäröivät sitä kaikilta
suunnilta. Pääkatu on pohjoisesta etelään
kulkeva Hrottninggatan, jonka jatko Motalan-virran
pohjoispuolella (yli vie Oskar Fredrikin silta:
3 muuta siltaa) on nimeltään Järnvägsgatan.
Tämä alkaa pohjoiselta rautatieasemalta, kul-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0682.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free