- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1311-1312

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Norrland ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1311

Norrskär—Norsuni uuleikkaus

1312

miseksi m. m. edistämällä uousemassa olevaa
meijeritaloutta ja tekemällä aloitteen uusien
maatalouskoulujen (esim. Kurkijoen opiston)
perustamiseksi; harrasti myöskin maan
kulkuneuvojen kehittämistä, rautateiden ja kanavien
(esim. Pielisjoen kanavat) rakentamista;
korotettiin 1884 aatelissäätyyn.

2. Johan Alfred N. (s. 1858),
yhteiskunnallinen toimimies; ylioppilas 1875, nimituomari
1882; tuli Yhdyspankin johtokunnan jäseneksi
1890, oli tämän pankin pääjohtajana 1907-13;
aatelissäädyn jäsenenä useilla valtiopäivillä;
Helsingin kaupunginvaltuusmiesten puheenjohtajana
v:sta 1904.

Norrskär [-särj ks. Merenkurkku 2.

Norrström ks. M ä 1 a r-j ä r v i.

Norrtälje [-telje] (myös Norrtelge), kaupunki
Ruotsissa, Tukholman koillispuolella Uplannissa,
N.-joen laskussa Ahvenanmereen; 3,931 as. (1912).
Kapearaiteinen rautatie Upsalaan ja Tukholmaan.
Satama matala (3,5 m syvä), laivaliikenne ja
kauppa (puutavaroita) vähäinen. Päämerkitys on
N:n kylpylaitoksella (n. 500 kylpy vierasta v :ssa),
joka etenkin on tunnettu mutakylvyistään. —
Per. 1622; venäläiset polttivat sen 1719.

Norsk hydro-elektrisk kvælstofaktie
sel-skab ks. Sai pieta r i teol 1 i s u us.

Norssi = kuore (ks. t.).

Norstedt, P. A. & söner [nür],
kirjapainoja kustannusliike Tukholmassa; sen perustivat
1S23 Per Adolf Norstedt ja tämän pojat
Adolf ja Karl (1797-1862); viimemainittu,
joka 1850 tuli toiminimen ainoaksi omistajaksi,
kehitti sen Ruotsin alallaan ensimäiseksi
liikkeeksi.

Norström [nür-], Johan Vitalis
Abraham (s. 1856), ruots. filosofi, tuli Upsalassa
ylioppilaaksi 1873. dosentiksi 1885, toimi v:sta
1890 alkaen opettajana Gööteporin
korkeakoulussa ja nimitettiin siellä 1893 filosofian
professoriksi. N. yhtyi aluksi, etenkin opettajansa
K. Y. Salilinin vaikutuksesta, Boströmin
filosofiaan, mutta muodosti sitten, lähtien Kantin ja
Fichten opista ,,praktillisen järjen
etuoikeutuksesta", oman itsenäisen filosofisen kantansa.
Tämän uuden kannan kehittyminen ilmenee
m. m. teoksissa ,,Om natursammanhang och
fri-het" (1895) ja „Hvad innebär en modern
stånd-puukt i filosofin?" (1898). Sittemmin N.
yleistajuisissa kiistakirjoituksissa pontevasti vastusti
Ruotsissa esiintyneitä naturalistisia aatesuuntia.
m. m. Ellen Keytä ja A. Vannérusta. Näitä
kiistakirjoituksia ynnä muita tutkielmia, jotka
esittävät hänen omaa ihanteellista ja
uskonnol-lismielistä, ,,intellektualismia" vastustavaa
maailmankatsomustaan, kokosi hän teokseensa
..Tan-kelinier" (1905). On sen jälkeen esittänyt
aatteitaan teoksissa „Naturkunskapens
själf-besinning" (1907), „Masskultur" (1910) sekä
täydellisimmin kirjassa „Religion och tanke"
(1912). N:n kannattajat katsovat hänen
ajattelunsa aloittavan uuden ajanjakson filosofian
kehityksessä Ruotsissa. Valittiin 1907 Ruotsin
akatemian jäseneksi. A. Gr.

Norsu ks. Elefantti.

Norsunluu 1. e 1 f e n 1 u u, elefanttien
syöksy-hampaiden aines, laadultaan erikoista liammasluu
lajia, kiillepeite puuttuu. N. on valkeaa, mutta
vähitellen kellastuvaa, sekä erittäin joustavaa,

joten siitä voidaan leikata mitä ohuimpia levyjä
ja sorvata mitä hienoimpia kuvioita; sitäpaitsi
sitä voidaan helposti ja pysyvästi kiilloittaa.
Näiden ominaisuuksien vuoksi n:ta on jo
ammoisista ajoista käytetty taideteollisuudessa
(ks. Norsuni uuleikkaus) ja
monenlaisten pikkuesineiden valmistukseen. Nykyisin
n:sta valmistetaan m. m. suuret määrät
biljardipalloja, soittokoneiden näppäimiä,
veitsen-päitä, valokuvakehyksiä, rannerenkaita, nappeja
y. m. Poltetusta n :sta saadaan mustaa väriä
(ks. Norsunluumusta). Suurin osa n:ta
saadaan afr. elefantista, jonka syöksyhampaat
ovat n. 1-1,5, harvemmin 2-3 m pitkät ja
painavat 30-50, joskus 90-100 :kin kg; naaraiden
hampaat ovat pienempiä, samoin ovat int. elefantin
syöksyhampaat paljon pienemmät. N. on
tärkeä kauppatavara, Eurooppaan tuodaan sitä
nykyään n. 800,000 kg v:ssa, arvoltaan n. 20
milj. mk.; n. 60 % tuodaan tätänykyä Afrikan
länsirannikolta, aikaisemmin taas oli
päävienti-paikka Sansibar. Paljon n :ta saadaan myöskin
mammutin esiinkaivetuista hampaista (n. s.
fossiilinen n. Siperiasta ja Pohjois-Jäämeren
saarista). — N :n nimellä käytetään samoihin
tarkoituksiin. etenkin nappien valmistukseen,
myöskin runsaasti virtahevon ja mursun sekä
kam-masvalaiden hampaita. etenkin sarvivalaan
syöksyhampaita. — Keinotekoista n :ta
valmistetaan selluloidista. — Norsunluupalmuista
saadaan kasvullista n:ta (ks. t.). /. V-s.

Norsunluuleikkaus, ornamenttien, kohokuvien,
erilaisten koruesineiden ja (pienempien)
kuvioiden leikkaamalla valmistaminen mammutin,
norsun, mursun ja virtahevon torahampaista sekä
pääasiassa puuleikkauksen aseita ja työtapoja
käyttämällä. Kermanvalkea, sitkeän kestävä
jonkinverran kuulakka norsuuluuaine soveltuu
erinomaisesti kiilloitettavaksi, onpa
värittämis-täkin silloin tällöin yritetty (esim. muinaiskris-

Keisari Leopold I. — Barokkityylin aikainen
norsunluu-leikkaus v:lta 1693.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0684.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free