Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Norsunluumassa ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1313
Norsunluinen kampa n. 1150 vaiheilta.
tiilisellä ajalla). N., jos mikään taiteen ja
taideteollisuuden haara, on aineen saannista ja
huo-keudesta riippuvainen, joten norsujen kotimaat
ja näiden naapuri- tai kauppayhteydessä olevat
maat aina ovat olleet n:n luonnollisia
tyyssijoja. — N. on yhtä vanha kuin taide. Egyptin
nuoremmalta kivikaudelta tapaamme jo
norsunluusta valmistettuja rannerenkaita, helmiä,
myöhemmin miekan- ja veitsenpäitä ja kahvoja,
lusikoita, rasioita y. m. esineitä. Homeroksen
Odysseia puhuu norsunluisista seinä- ja
ovi-intarsioista, mutta huonekalujakin vanhalla
ajalla valmistettiin kokonaan tai koristettiin
n :illa. Kuningas Salomon valtaistuin (1 Kun.
10is"2o) oli kullalla silatusta norsunluusta.
Kreikassa n. n. s. kryselefantiinisissa töissä (kulta,
kliryso’s, ja norsuuluu, ele’pliäs, onton
puu-ytimen kuorena) kohoaa monumentaalisen
kuvanveiston tasalle. Feidiaan Athene Parthenos
oli n. 12 m korkea ja saman taiteilijan
Olympialainen Zeus oli yhtenä maailman seitsemästä
ihmetyöstä. Itä-Rooman valtakunnassa,
Bysan-tionissa n :11a tuli kuvanveistoon nähden olemaan
sama merkitys kuin miniatyyreilla maalauksessa
(ks. Diptyykki). Täältä n. leviää muuhun
Eurooppaau. jossa se läpi koko keskiajan pysyy
suosiossa, aikaansaaden mitä erilaatuisimpia sekä
kirkollisia että koruesineitä kuten neitsyt
Maarian ja muita kuvia, piispain käyräsauvoja, kir
jan-kansia. kirjoitustauluja, lippaita, rasioita,
torvia (n. s. ..olifantteja"), korusatuloita y. m.
Belgiassa barokkikaudella n :11a on loistokausi
(Lucas Faidherbe v. m. mestareja), mutta lopulta
posliini 1700-luvulla sekä aineen vaikea saanti ja
kalleus suuresti supistavat n:n merkitystä
uudella ajalla. Itämaista Intia (viuhkoja y. m.) ja
Kiina vieläkin herättävät n:illaan huomiota, vrt.
Kuvanveistotaide ja P y x i s. V-o jV.
Norsunluumassa, vahalla, steariinilla t. m. s.
kyllästytetty, mahdollisimman puhdas kipsi, jota
käytetään rintakuviin y. m. s. F. Tl.
42. VI. Painettu »/, 14.
1314
Norsunluumusta (poltettu
norsunluu, K a s s e 1 i n-, K ö 1 n i n-m u s t a), ilmat
-tomassa tilassa hehkutettua norsunluuta, jota
käytetään mustaan öljyväriin; väärennetään
usein tavallisella luuhiilellä. F. II.
Norsunluupalmu ks. Kasvullinen
norsunluu.
Norsunluupaperi, mineraalikerroksella
peitetty ja kiilloitettu paperilaji, jota käytetään
miniatyyrimaalausten alustana.
Norsunluu-kartonki, useammasta paperikerroksesta
liimaamalla valmistettu hieno kartonkilaji, jota
käytetään nimikorttien y. m. senkaltaisten
painatukseen. A. S.
Norsunluuposliini, vanhan norsunluun
näköinen pariaanimassa (ks. t.), jota on ensiksi
ruvettu Worcesterissa valmistamaan. V. H.
Norsunluurannikko (ransk. Cute d’Ivoire,
engl. lvory (Jousi), Ranskan Länsi-Afrikkaan
kuuluva siirtomaa Guineanlahden
pohjoisrannalla, Englannin Kultarannikon ja Liberian
välissä (rajajoet Cavally ja Tano), 239.000 knr.
1,265.000 as. (1911), joista n. 750 eurooppalaista.
— N:n ranta (n. s. Norsunluuranta) on
matalaa, rantaviiva aivan ehyt, lahdeton ja saareton,
voimakas tyrsky estää laivojen pääsyn lähelle
rantaa, jonka kanssa yhteyttä ylläpitävät
taitavien kru-neekerien ohjaamat venheet. Rannikon
sisäpuolella on sarja mangroven reunustamia
laguuneja (Lahou, Bassam, Ebrié ja Assini).
Niiden takana alkaa melkein läpitunkematon
aarnio-metsävyöhyke (öljypalmuja, kautsukkikasveja,
mahonki-, palisanteri- y. m. arvokkaita puita),
joka lännessä ulottuu 8° :een, idässä 7°30’:iin
pohj. lev. Aarniometsän seassa on siellä täällä
synnyltään arvoituksellisia savanniaukioita. N:n
pohjoisosa (n. s. Kong) on harvametsäistä,
paikoitellen kumpuista ylätasankosavannia, jonka
korkeimmat kohdat nousevat n. 3.000 m yi.
merenp. — Ilmasto sangen epäterveellinen,
eurooppalaiset eivät voi pysvväisesti asua N :11a.
Runsassateinen sadeaika on kesällä, kuiva aika alkaa
lokakuussa. — Paitsi yllämainittuja rajajokia
N :11a on kolme suurempaa virtaa: Sassandra.
Bandama ja Comoë. Joet ovat kuljettavia vain
suupuolella (pisimmältä. 2S5 km. Cavally).
Eläimistö on samanlainen kuin Kultarannikolla
ja Liberiassa. — Asukkaat ovat bantu neekereitä:
jakaantuvat lukemattomiin heimoihin. Clozel
erottaa neljä pääryhmää: asanti-sukuinen
agni-kansa N:n itäosassa Bandamaan asti (paitsi
rannikkoa ja savannimaata), mande-heimot
pohjoisilla ylätasankosavanneilla, n. s. laguunikansat
rannikolla agni’en eteläpuolella sekä n. s.
läntiset kansat N :n länsiosissa. Viimemainittuihin
kuuluu k r u (ks. t.). Elinkeinoinaan
pohjoisessa asuvat neekerit harjoittavat melkein
yksinomaan maanviljelystä, aarniometsän heimot
saavat elatuksensa etupäässä metsistä.
Tärkeimmät kauppatuotteet ovat palmuöljy, kautsukki,
jalot puulajit, kahvi eurooppalaisten
plantaaseilta. norsunluu, colapähkinä. Vähän
kultahiek-kaa saadaan. — Siirtomaana N. on verraten
nopeasti edistymässä; maanteitä on rakennettu
3.000 km. rautatietä rakennetaan Abidjeanista
Kongiin (550 km), Port Bouet’n (ennen Petit
Bassam) satamarakennuksiin on myönnetty 10
milj. mk., sähkölennätinlinjoja oli 1907 2.962 km,
Grand Bassamista on merenalainen kaapeli Da-
Norsunl uumassa—Norsunluurannikko
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
