- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1327-1328

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Novaković ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1327

luonnonsatamia on kaikkialla, varsinkin
vuono-maisesti silpoutuneella Atlantin rannikolla.
Fundy-lahden perukka Minas basin on kuuluisa
korkeasta nousuvedestään. -— Vuoriperusta
idässä ja etelässä arkeisia aineksia, pohjoisessa
(ja Cape Bretonilla) liiilirikkaita kivihiilikauden
kerroksia, muualla yleensä paleozooisia
muodostumia. Jääkausi on painanut leimansa
pinta-nuiotoihin. N. S:n sisäosissa kulkee matalia
vuoriselänteitä (Cobequid mountains pohjoisessa
n. 330 m yi. merenp.), joilla usein on
viljelyskelpoista maata huippuun saakka. — Ilmasto
on lauhkeampi kuin New Brunswickin; mereltä
tulee usein sakeita usvia. Satamat eivät
koskaan jäädy. Vesistöjä on paljon: joet
kuljettavia suupuolella 3-30 km. Järviä 930 km2.

— Metsiä 20,700 km2. Niissä elää vielä
kaikenlaista suurta metsänriistaa. —Asukkaat ovat
enimmäkseen engl. ja skotl. juurta. Cape
Bretonilla asuu ransk. siirtolaisten jälkeläisiä.
Hajallaan asuu n. 2.000 sekarotuista
micmae-intiaa-nia ja Halifaxin ympäristössä n. 7,500 neekeriä.
Väestön lukumäärä lisääntyy suuren
siirtolaisuuden takia sangen hitaasti: 1881 oli 440.572 as.

— Uskontokunnista roomal.-katolinen on
lukuisin, 129,578 tunnustajaa 1901.

Elinkeinot. Tärkein on maatalous, vaikka
se on ollut laiminlvöty sivuelinkeinojen tähden.
M aa on hyvin viljavaa; kauran sato 1911 oi’
912,000 hl, vehnän ja ohran sato pienempi,
perunan sato sam. v. 1,960,000 hl. Hedelmäpuiden
(omena- ja persikkapuiden) viljelys on tärkeä,
varsinkin Annapolis-joen laaksossa. Karjanhoito
menestyy mainiosti; 1911 oli nautakarjaa 332,600
kpl., lampaita 351,000 kpl. — Metsät tuottavat
vuosittain n. 27 milj. mk. — Kalastusta 1911
harjoitti 25,568 miestä, saaliin arvo (n. ’/a koko
Kanadan kalansaaliista) oli 52,» milj. mk. —
Vuorityö tuottaa kivihiiltä (5-6 milj. ton.),
rautamalmia, kultaa, vaskea y. m., kaikkiaan arvol
taan 201.3 milj. mk. (josta ’/, tulee kivihiilen
osalle; 1911). — Teollisuuslaitoksissa työskenteli
1910 28.795 henkeä, valmistusarvo oli 273 milj.
mk. — Rautatieverkko 2,188 km (1911). —
Kauppa: tuonti arvoltaan 86.s milj. mk., vienti
153.6 milj. mk. (1911). Tärkein satamakaupunki
on Halifax.

Koulunkäynti maksuton, pakollinen;
2,657 koulua, joissa 104.994 oppilasta (1911).
Korkeampia oppilaitoksia 4 universityä,
maan-viljelysopisto, teknillinen opisto y. m.

Hallintoa johtaa Kanadan hallituksen
5 v :ksi erältään asettama varakuvernööri, jolla
on apunaan 8-jäseninen ministeristö.
Parlamentin ylähuoneeseen (legislative councilj kuuluu
21 hallituksen elinkaudeksi määräämää jäsentä,
alahuoneeseen (house of assembly) 38 4 v:ksi
valittua jäsentä. Liittoparlamenttiin N. S.
lähettää 10 senaattoria ja 18 edustajaa. —
Pääkaupunki on Halifax.

Historia. N. S. on mahdollisesti
islantilaisten „Viinimaa". V. 1497 siellä kävivät
Ca-boton veljekset. Ensimäiset uutisasukkaat
tulivat kuitenkin Ranskasta 1604. He nimittivät
alueen (ja mantereen lähiseudut) A c a d i a ksi.
Pian kuitenkin englantilaiset karkoittivat
ranskalaiset, mutta 1667 siirtola kuitenkin
luovutettiin Ranskalle, joka sen taas 1710 menetti
Englannille (vahvistettu 1713 Utreclitin rauhassa).

1328

V. 1763 Ranska luopui kaikista vaatimuksistaan
N. S :aan. V. 1784 N. S :sta New Brunswick
erotettiin eri maakunnaksi. E. E. K.

Novatiaanit, eräs ankaraa kirkkokuria
vaativa puolue, joka Rooman presbyterin
Nova-t uksen johdolla muodostui marttvyriajan
kirkossa. kuu Deciuksen vainon jälkeen v. 250
syntyi kysymys vainossa langenneiden kristityiden
ottamisesta takaisin seurakuntiin. Rooman piispa
Cornelius ja Karthagon piispa Cyprianus,
samoinkuin enimmät muut piispat, noudattivat
lem-peämpää menettelytapaa, mutta n. katsoivat
seurakunnan puhtauden ja pyhyyden joutuvan
siten vaaraan ja erkanivat, varsinkin Roomassa
ja Poli jois-Af rikassa. eri kirkkokunnaksi, johon
kuuluvia seurakuntia pari vuosisataa säilyi
monin paikoin „suurkirkon" rinnalla. N.
vastustivat myös suurkirkon piispallista
virkavaltai-suutta. Samansuuntaisia periaatteita edusti puoli
vuosisataa myöhemmin syntynyt donatistien
(ks. t.) kirkkokunta. ’ ./. G.

Novatsioni (lat. novä’tiö = uudistus),
roomal. oikeudesta kotoisin oleva käsite. N.
merkitsi siinä jonkun saamisoikeuden kumoamista
siten, että uusi perustettiin sen sijaan. Roomal.
oikeuden obligatsionikäsitteen mukaan todellinen
singulaarisuksessioni ei ollut mahdollinen
velkasuhteen aktiivisessa eikä passiivisessa puolessa.
Ei myöskään velkasuhteen alkuperäistä
sisällystä voitu velkojan ja velallisen välisellä
sopimuksella perästäpäin muuttaa. Tämän johdosta
n. oli roomal oikeudelle välttämätön keino sen
oikeustilan aikaansaamiseksi, joka nykyajan
oikeuden mukaan saavutetaan siirtämällä tai
muuttamalla olemassa olevaa saatavaa tahi velkaa.
On pantu kysymyksenalaiseksi, onko n :11a
oikeuselämälle tarpeettomana enää mitään
käytännöllistä merkitystä. Tähän kysymykseen täytyy
nykyajan oikeudessa vallitsevan sopimusvapauden
perusteella vastata myöntävästi. Mitä Suomen
oikeuteen tulee, niin Kauppakaaren 9 luvun 7
§:ssä oleva säännös tukee sellaista
käsityskantaa. A.’ Ch.

Novatus ks. Novatiaanit.

Novellæ /-e’-/ (lat.) muodostavat neljännen
osan keisari Justinianuksen Corpus juris
civi-lis (ks. Corpus juris) nimisestä
lakikokoelmasta. A. Ch.

Novelletti, m us. (= pikku novelli), nimitys,
jota ensimäisenä Scliumann käytti eräille
piano-sävellyksilleen. Itse hän sanoo johtaneensa sen
laulajatar Clara Novellon (morsiamensa kaiman)
nimestä. Mutta epäilemättä n.-nimitys myös
kuvaa mainitunlaisten pianokappaleiden
musiikillista laatua, joka on romanssi- ja
balladi-nimis-ten sävellvsten keskivälillä, ks. myös Novelli.

/. K.

Novelli (it. novella = uutinen) 1. u u t e 1 o
muodostaa romaanin keralla eepillisen runouden
(ks. t.) toisen päälajin. Se on pienoinen
kertomus, enimmäkseen suorasanainen, joka kuvaa
jotain yksityistä jännittävää ja keskitettyä
tapahtumaa, erikoista mielentilaa tai luonteenpiirrettä.
Se ei esitä meille tyhjentävästi jonkun
määrätyn henkilön kehitystä yhtä vähän kuin
kokonaisen aikakauden tapahtumia, vaan rajoittuu
yksinomaan johonkin erikoiseen elämänkäänteeseen,
yksityiseen kohtaan, jota se kuin voimakas
valonheittäjä valaisee. N. on laadultaan draamalli-

Novatiaanit—Novelli

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0692.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free