Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Novellisti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1329
Novellisti—Novgorod
1330
sempi kuin romaani, ja siksi sitä usein on
käytetty draamallisen runouden aiheena (Shakespeare,
Calderön). N:n alkujuurina olivat keskiajan
trubaduurien runokertomukset (fabliaux, contes) sekä
joukko myöhäis-antiikkisia ja itämaisia
kertomus-ja fabula-kokoelmia. joista italialaiset
ammensivat luodessaan 1300-luvulla n:n taidemuodon.
N:n ensimäinen suuri mestari oli it. Boccaccio
(„I1 Decamerone"). Sittemmin n. on kaikissa
maissa saanut eteviä edustajia muodostuen
kunkin kansan erikoisen luonteen ja sävyn
mukaiseksi. Uudenaikainen n. ei pane enää yhtä
suurta painoa itse tapahtumaan, vaan keskittää
pääpainon luonteen kuvaukseen, sisäisiin
arvoihin. Boccaccion seuraajista huomattakoon it.
Sacehetti ja kuningatar Margareta Navarralai
nen Hanskassa, myöhemmistä n:n mestareista
esim. ranskalaiset Voltaire, Marmontel, Mussét,
Mérimée, Daudet, Maupassant ja Anatole France,
saksalaiset Tieck, II. v. Kleist, G. Keller. Th.
Storm ja varsinkin Paul Heyse, italialaiset de
Amicis ja S. Farina. ameriikkalaiset Irving, Poe
ja Bret Harte, venäläiset Turgenev, Tolstoj ja
Tsehov, pohjoismaalaiset P. J. Jacobsen, Holger
Drachmann. Herman Bang, A. Kielland. A.
Strindberg, Per Hällström, Juhani Aho. —
Novelletti tarkoittaa aivan lyhyttä, tunnelmikasta
pikku unteloa. (H. Kr-n.)
Novellisti, novell inkir joitta ja.
Novello t-e’-], Vincent (1781-1861).
engl.-it. musiikkikustantaja, tunnetun lontoolaisen
kustannusliikkeen perustaja (1811). Toimi 1797-1822
Portugalin lähetystönkappelin urkurina
Lontoossa. Sävelsi kirkollisia kuorolauluja, julkaisi
useita sarjoja entisten aikojen kirkkosävellyksiä
(m. m. Purcellin teoksia I-V, 1829). Perusti* 1844
musiikkilehden Musical Times. I. K.
November f-ve’-] muinaisroomalaisten 9:s
kuukausi, ks. Marraskuu.
Novgorod. 1. Kuvernementti (ven.
~Novgorod-skaja yubernijn) Luoteis-Venäjällä, llmajärven
ja Valgetjärven ympärillä; 122,339 km2 (ilman
vesistöjä), 1.646.400 as. (arv. 1912). — N. on
yleensä alavaa, kumpuista, eteläosassa kohoaa
matala Valdai. Soita ja rämeitä on paljon,
n. pinta-alasta. — Järviä yli 3,000, yhteensä
3,797 knr. Joet kuuluvat Pohjois-Jäämeren,
Itämeren ja Kaspian meren vesistöihin; suurimmat
ovat llmajärven laskujoki Olhava, Ilmajärveon
laskevat Lovatj ja Msta, Laatokkaan virtaava
Sjasj, Volgan lisäjoet Mologa ja Seksna.
Kanavia on ollut helppo kaivaa, ja niitä onkin
useimpien vesistöjen välillä. Vesiteitä N:ssa on
kaikkiaan 6.371 km, niistä 1.158 km
höyryaluksilla kuljettavia. — Ilmasto mantereinen,
kolea; v:n keskilämpötila pääkaupungissa N:ssa
+ 4,!° C, tammikin keskilämpötila -8/C. hei
näk:n keskilämpötila + 18° C. -— Metsää 011
53.s % pinta-alasta (1907). — Asukkaat ovat
isovenäläisiä (venäläisiä on 97 % väestöstä) sekä
parikymmentätuhatta karjalaista (suomalaisia
heimoja 1.7% asukkaista).-—Lukutaitoisia 23%.
— Maataloutta harjoittaa 81 %, teollisuutta vain
5.4 %. Pääelinkeino, maanviljelys, on huonolla
kannalla; viljaa ei aina saada riittämiin. V. 1912
oli rukiin sato 249.300, kauran 175.500. ohran
25,900, perunan 272.740 ton. Viljellään myös
keittiökasveja, pellavaa y. m. Karjanhoito on
vielä alhaisemmalla tasolla kuin maanviljelys.
V. 1912 oli nautakarjaa 563.300 kpl., hevosia
273,700 kpl., lampaita ja vuohia 299.300 kpl.,
sikoja 62.600 kpl. — Harjoitetaan metsästystä,
kalastusta, metsänhoitoa. Kymmenet tuhannet
perheet elättävät itsensä kotiteollisuudella
(valmistetaan rautatavaroita, nahkateoksia.
jalkineita, savitavaroita y. m.). Suurissa määrin
vaeltaa miesväkeä muihin kuvernementteihin
tvönansiolle; useista piirikunnista on yli 10%
väestöstä muualla työnhaussa. -
Tehdasteollisuudessa työskenteli 1910 16.879 henkeä; aksiisista
vapaan teollisuuden tuotantoarvo oli sam. v.
36 milj. mk. — Maaperässä tavataan kivihiiltä,
rauta- ja vaskimalmia y. m., mutta vuorityötä
ei harjoiteta. — Rautateitä 1.175 km (1911). —
Kansakouluja 2.074 (oppilaita 96.809).
keskikouluja 20 (opp. 4.443). ammatillisia keski- ja
alempia kouluja 38 (opp. 3.790) 1911; sairaaloita 115.
lääkäreitä 119 (1910). — N. jakaantuu 11 piiri
kuntaan. — 2. Edellämainitun kuvern:n
pääkaupunki (ennen A. velikij = ,.N. suuri"). Ollia
vanjoen kummallakin puolella. 2,5 km
llmajär-vestä, rautatien varrella; 27.130 as. (1910).
N. jakaantuu Sofian kaupunginosaan (Kofijskaja
ntnrona) ynnä Kremljiin Olhavan vas. puolella
ja Kauppakaupunginosaan (Tnrgovnja siorona;
Olhavan oik. rannalla: välillä on rautainen silta.
Useimmat historialliset muistot ovat Kremljissä;
sitä ympäröi 9 torninen tiilikivimuuri (rak.
1303-1490). Keskustana on avoin tori. entisten
kansankokousten paikka; torilla on Venäjän
tuhatvuotisen olemassaolon muistomerkki (pystytetty
1862). ’lorin pohjoislaidalla on kuusikupuinen.
kreik. mestarien rakentama Sofian tuomiokirkko
(1045-52), jonka läntisessä pääsisäänkäytävässä
ovat kuuluisat Korsunin ja Plotskin portit
(valmistetut Magdeburgissa 1100-luvun alussa).
Tuomiokirkossa säilytetään paljon pyhäinjäännöksiä
ja muistomerkkejä: pyhäinjäännöksiä on useissa
muissa N:n puoleensataan nousevista
kreik.-katolisista kirkoista. Neljä luostaria. Mies- ja
naislukiot, reaalikoulu. pappisseminaari,
muutamia kirjastoja, kaksi muinaismuistomuseota v. m.;
muutamia sairaaloita. — N:n entisestä
taloudellisesta suuruudesta on vain muisto jäljellä;
kauppa käsittää viljaa, puutavaroita ja heinää,
joita viedään Pietariin. Teollisuus vähäinen.
Jokisatama. E. E. K.
Historia. N. (pohjoismaalaisten II o 1
m-g a r d) oli olemassa jo 9:nnellä vuosis.,
jolloin sinne Nestorin aikakirjan mukaan asettui
Venäjän valtakunnan perustaja varjagipäällikkö
Rurik. Kun Kiova Rurikin kuoltua oli tullut
valtakunnan pääkaupungiksi, joutui N. siitä
riippuvaiseksi, ja Kiovan suuriruhtinas asetti sinne
tavallisesti vanhimman poikansa hallitusta
hoitamaan. Mutta jo 12:nnen vuosis. alkupuolella
N. vapautui Kiovan ylivallasta ja alkoi itse
valita ruhtinaansa. Viimemainitun valta oli
sittemmin suuresti rajoitettu. Todenteolla N. oli
jonkinlainen tasavalta, jossa ratkaiseva
päätösvalta oli kansankokouksella (vetse) ja jossa
ruhtinaan rinnalla oli tuomarina ja hallitusmiehenä
posadnikka niminen virkamies. N:n asema
lähellä Venäjän suurten vesiteiden risteystä
vaikutti. että siitä jo aikaisin tuli tärkeä
kauppakeskus. johon pohjoisten slaavilaisten heimojen
ja läntisten suomensukuisten kansain liike
suuntautui. Sittemmin se joutui vilkkaaseen kauppa-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
