- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1337-1338

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nuhteet ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1337

Nuhteet—Nuijasota

1338

pattu, taitekattoinen, tuuheaa puiston ympäröimä
päärakennus on v:lta 1764. Sisustuksesta
mainittakoon n. s. kuninkaanhuone, johon liittyy
muisto Kustaa III :n ja Aleksanteri I:n
vierailuista kartanossa ja jonka huonekalusto on
testamentin määräyksen mukaan siirretty Turun
historialliseen museoon, sekä vanhat, etupäässä
empire- ja kustavilaistyyliset huonekalut,
taulu-kokoelma y. m. A. Es.

Nuhteet ks. Ojennus.

Nuhteeton käytös on yksi niitä
ominaisuuksia, joita vaaditaan valtion (ja kunnan) virassa
olevalta henkilöltä. Sen mukaan esim. on
säädetty, että sellaiselle virkauralle pääsemistä
varten, johon vaaditaan yliopistollinen tutkinto,
pitää olla yliopiston erotodistuksessa myöskin
arvostelu käytöksestä. Kruununpalvelijoista
sanotaan, että niiden tulee olla valantehneitä ja h
v-väksi tunnettuja. Kuinka korkealle
vaatimukset eri virkoihin nähden tässä kohden ovat
asetettavat, riippuu virasta ehkä annetusta
eri-koissäännöksestä taikka virkaan nimittävän
harkinnasta. A. Ch.

Nuija (väärä suomennos engl. club sanasta,
ks. Klubi), eräiden suomalaiseen puolueeseen
kuuluvien valtiollisten yhdistysten nimi;
tunnetuin tämänniminen seura on ylioppilasyhdistys
Suomalainen nuija, perustettu 1870-luvun
keskivaiheilla.

Nuijamaa. 1. Kunta, Viipurin 1., Rannan
kihlak., Viipurin-Nuijamaan nimismiesp.;
kirkolle Lappeenrannasta 30 km, Viipurista 37 km.
Pinta-ala 356.4 km2, josta viljeltyä maata (1910)
3,627 ha (siinä luvussa luonnonniityt 1,210 ha
ja puutarha-ala 3.«5 ha). Koko manttaalimäärästä
tiedot toistaiseksi puuttuvat. 4,232 as. (1913).
510 hevosta, 1,696 nautaa (1911). —
Kansakouluja (1914) 2 (piirijaon vahvistuksen saavuttua
tulee 5 lisää). — Teollisuuslaitoksia: Suikin
mylly. — Luonnonnähtävyyksiä: osa Saimaan
kanavaa. — Kartanoita: Kananoja. —
Kirkonkylä nimeltään Räihä. -— 2. Seurakunta,
konsistorillinen. Savonlinnan hiippak., Jääsken
rovastik.; Viipurin maaseurakunnan osasta
v. 1866 muodostettu kappeli, jossa v:sta 1887
alkaen Viipurin papit vuorotellen kerran
kuukaudessa kävivät toimittamassa
jumalanpalveluksia; määrättiin sen. päät. 21 p:ltä tammik. 1903
eroamaan omaksi khrakunnaksi. lisättynä osilla
Lappeen. Joutsenon ja Jääsken seurakunnista
(ensimäinen khra v:sta 1908). Kirkko puusta,
vihitty IS p. tammik. 1887. L. H-nen.

Nuijapää = sammakonpoikanen. ks. S a
m-m a k k o.

Nuijasota oli Suomen talonpoikain talvella
1596-97 tekemä yritys asevoimin vapautua Klaus
Flemingin rasittavasta sortovallasta. Jo
edellisinä vuosina oli talonpoikain, pitkällisestä
sodasta ja ylimääräisistä veroista johtunut, kurja
tila synnyttänyt levottomuuksia eri paikoissa
maata. Varsinkin oli mielten kuohu suuri
Pohjanmaan väestössä, joka Juhana III:n
aikana oli vapautettu linnaleiristä, mutta jota nyt
kuitenkin sillä rasitettiin. Turhaan haettiin
apua Kaarle herttualta Ruotsista, sillä Fleming
ei herttuan vapauskirjeitä tunnustanut. Niin
kapina leimahti Isossakyrössä Pyhän Katariinan
päivänä (25 p. marrask.) 1596, jolloin kansa
tarttui aseihin huoveja vastaan ja surmasi muu-

taman huovin. Kyrö, Lapua, Ilmajoki ryhtyivät
nyt kapinaan. Päälliköksi valittiin eräs
talonpoika Jaakko Ilkka (ks. t.). Nimensä n. on
luultavasti saanut siitä syystä, että talonpojat
käyt-tivä nuijia aseinaan, jos kohta heillä niitä oli
paljon muunlaisiakin. Kolmessa osassa lähti
nuijajoukko joulukuussa liikkeelle: pääosasto
Ilkan ja Yrjänä Kontsaan johdolla meni
Ylä-Satakuntaan, mutta siellä paikalle kiirehtinyt
Fleming sotaväkineen sen hajoitti Nokialla
uudenvuoden päivänä; jo sitä ennen oli Aksel
Kurki Ulvilassa voittanut Poutun ja Tommolan
johtaman rantajoukon; kolmas pienempi parvi
taas kulki Rautalammille levittääksensä kapinan
liekin näillekin seuduille. Tämä onnistuikin.
Hämeessä Jämsän, Kuhmoisten ja Padasjoen
miehet tarttuivat aseihin, mutta yhtä huonolla
onnella kuin pohjalaiset, sillä Nyystölässä
Padasjoella Iivar Tavast heidät verisesti kukisti
tammikuun keskivaiheilla 1597. Vielä suuremman
laajuuden sai kapina Savossa. Suursavo, Juva
ja osa Rantasalmea yhtyivät miehissä siihen.
Niiden etunenässä mainitaan eräs Tahvo
Hänninen ja Paavo Tuomahainen. Käännyttiin
kirjeellä Savonlinnan isännän, kansan suosiman
Gödik Fincken puoleen, mutta hän kieltäytyi
kapinoitsijain kanssa keskustelemasta. Suursavon
pappilan luona 23 p. tammik. oli ratkaiseva
taistelu, ja täälläkin paremmin aseihin tottunut
sotaväki Pietari Paavalinpoika Juustenin
johdolla sai täydellisen voiton talonpojista, joista
vielä osa antauduttuaan vastoin lupausta
hakattiin maahan. Tuomahainen teilattiin kohta
kirkon luona, Hänninen säilytettiin Flemingin
tutkittavaksi.

Voitettuansa pohjalaiset Nokialla Klaus
Fleming oli lähettänyt Pohjanmaalle voutinsa
Abraham Melkiorinpojan, joka siellä vangitutti
ja mestautti Ilkan, Kontsaan ynnä neljä muuta
talonpoikaa. Mutta tämä ei estänyt kapinaa
uudestaan siellä puhkeamasta. Alkunsa se nyt
sai Perä-Pohjassa, josta Limingan ja Iin
talonpojat lähtivät liikkeelle, ja niihin yhtyivät
sitten Kokkola ja Pietarsaari. Johtajina oli Kaarle
herttuan lähettämä vouti Israel Laurinpoika ja
talonpoika Hannu Kranck Limingasta.
Tarha-rannan niityllä Kaarlepyyssä onnistui
talonpoikain yllättää Abraham Melkiorinpoika
vähälukuisille parvilleen; vouti itse joutui vangiksi,
vietiin Ruotsiin ja mestattiin siellä. Ja tämän
jälkeen jatkettiin matkaa Etelä-Pohjanmaalle.
Saatuansa tiedon näistä tapauksista Fleming
lähti nopeasti liikkeelle ratsumiehiueen ja
kohtasi talonpojat Santavuoren luona
Ilmajoella 24 p. helmik. Pian nytkin voitto kääntyi
sotaväelle: surkea verisauna alkoi, Israel
Laurinpoika pakeni, Kranck joutui vangiksi ja vietiin
Turkuun. Nyt oli talonpoikain uskallus
murrettu. Fleming julkaisi ankarat nuhdekirjeet eri
pitäjille, joiden kansa oli ottanut mellakkaan
osaa, ja kansan täytyi suorittaa uusi
uskollisuudenvala ja nöyrä anteeksipyyntö. Surullinen
oli maan tila; on laskettu että noin 3,000
talonpoikaa sai surmansa nuijasodassa, ja monessa
paikassa, erittäinkin Pohjanmaalla ja Savossa,
oli maa surkeasti ryöstetty ja hävitetty. Vaikka
kapina kaikkialla oli tullutkin verraten pian
kukistetuksi, 011 nuijasota kuitenkin jättänyt
huomattavia jälkiä seuraavaan kehitykseen, ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0697.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free