Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nuhteet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1339
Nukkakangas—Numéa
1340
se ansaitsee jo jotenkin yksinäisenä ilmiönä
historiassamme huomiota. fYrjö Koskinen,
..Nuijasota, sen syyt ja tapaukset".] K. G.
Nukkakangas 1. plyysi on pinnaltaan
pitkäkarvaista kangasta, jonka nukka on
puuvillaa. silkkiä, mohairvillaa, kampalankaa y. m.
aina kankaan laadun mukaan. Nukan asento on
tavallisesti pystysuora, harvemmin verkanukan
tapaisesti makaava. Nukan muodostaa aina
erityinen lankajärjestelmä. jonka kudottaessa
kankaan pintaan muodostamat silmut leikataan, auki.
niin että tiheä nukka helposti muodostuu, kun
lankojen kierre harjaamalla avataan. E. J. S.
Nukkalanka (ransk. chenille) on eräiden
nukka- tai karvapintaisten, nukkaveran
(plyysin) tapaisten kankaiden kuteena käytettyä,
erityisesti valmistettua lankaa tai oikeammin
punosta. N:n muodostaa 4 tai 6 yliteenpunottua
tai kudottua lankaa, joiden punokseen on
keskeltä kiinnitetty lyhyitä langanpätkiä. Näiden
vapaat päät. kun tämä monikertainen lanka
kudotaan kankaaseen, jäävät muodostamaan nukan
kankaan pintaan. N :aan kiinnitetyt
langanpätkät järjestetään tav. väriryhmittäin, siten että
ne kankaassa muodostavat kuvioita. Täten saatu
kankaan nukka on yleensä verraten harvaa.
E. .7. S.
Nukketeatteri 1. m a r i o n e 11 i t e a 11 e r i
(ks. Marionetti), nivelnukkien avulla
suoritettu teatterinäytös, jossa esittäjä toimii
puhujana muuntelemalla ääntään eri osien mukaan.
Tämä huvittelu ou jo ikivanha. Teatterinukkeja
on ollut kiinalaisilla, niitä on löydetty
muinaisegyptiläisistä haudoista ja etruskilaisista
muinaisjäännöksistä. Niitä oli myös kreikkalaisilla
(neuro’ spasta) ja roomalaisilla (simulacra, oscilla,
imagunculce). Ranskassa suoritettiin
teatteri-nukeilla keskiajalla hengellisiä näytelmiä
kirkoissa ja sittemmin kaduilla ja toreilla.
1500-luvulla n.-näytännöt olivat erittäin suosittuja ja
vähitellen muodostui vakinaisia n.-näyttämöitä.
Etevät matemaatikot rakentelivat nivelnukkien
koneistoja. Varsinkin koomilliset oopperat olivat
n:ien esityksissä suosiossa. [Ch. Magnin.
,,His-toire des marionnettes en Europe" (2:nen pain.
1862). Mahlmann. ..Marionettentheater" (1906).]
Nukleiinit, proteideihin kuuluvia,
fosforipitoisia. valkoisia, veteen ja mietoihin happoihin
liukenemattomia, alkaleihin helposti liukenevia
orgaanisia yhdistyksiä. N:eja voidaan pitää
proteiinien ja nukleiinihapon yhtymistuloksina
ja niitä syntyy nukleoproteidien hajaantuessa.
Nukleiinihapot taasen ovat fosforihapon ja
ksantiiniemästen yhtvmistuloksia. 8. 8.
Nukuhiva [nülcühVvä], myös Kukahiva,
suurin saari Ranskalle kuuluvassa
Marquesas-saaris-tossa. ks. M a r q u e s a s-s a a r i s t o.
Nukula ks. Leonturus.
Nukuttavat aineet (= h y p n o t i k a), vrt.
Huumaavat aineet ja N u k u t u s a i n e et,
Nukutus, tunnottomuuden aikaansaamiseksi
toimitetaan keinotekoinen n. siinä
tarkoituksessa, että sen varassa voitaisiin suorittaa
leikkauksia ja muita kirurgisia toimenpiteitä, jotka
ihmisen hereillä ollessa tuottaisivat liian suuria
tuskia ja siitä syystä eivät useinkaan olisi
tehtävissä. N. toimitetaan hengityttämällä
nukutettavalle aineita, jotka erikoisella tavalla
vaikuttavat hermostoon, niin että sen tuntopuolinen ko-
neisto, kuten myöskin tahdonalaiset lihakset
lamautuvat, sydämen ja hengityksen toimintojen
suoriutuessa edelleen elämän ylläpitämiseksi.
Kuitenkin vaatii nukuttaminen suurta
varovaisuutta, ettei sitä saatettaisi liian pitkälle ja
syvällisesti kehittymään, jolloin henki on
vaarassa. Ne aineet, jotka mainitussa
tarkoituksessa enimmäkseen tulevat kysymykseen, ovat
kloroformi ja eetteri: mikä näistä milloinkin
soveltuu käytettäväksi, riippuu monesta
asianhaarasta ja jää tutkivan lääkärin ratkaisun
varaan. N. toimitetaan siten, että nukutettava
asettuu selälleen esim. operatsionipöydälle, minkä
jälkeen nukutusainetta vähin erin lasketaan
erityiselle suun ja sieramien edessä pidettävälle,
jostakin kankaasta tehdylle kopalle, mistä aine
haihtuu, joutuen hengitetyn ilman mukana
keuhkoihin ja sieltä edelleen vereen sekä sen mukana
asianomaisiin hermoston soluihin (vrt.
Nukutusaineet). Nukutusta toimitettaessa
valvotaan nukutetun suonenlvöntiä ynnä hengityksen
säännöllistä suoriutumista huolellisesti
mahdollisten uhkaavien yllätyksien välttämiseksi.
M. O-B.
Nukutusaineet fnarcotica) ovat aineita, jotka
isoihin aivoihin ja varsinkin niitten
kuorikerrokseen kohdistuvan vaikutuksensa varassa
aikaansaavat vähempää tahi täydellisempää
tunnottomuutta, rauhaa ja unta. narkoosia. N
nilaa-jaan ryhmään luemme: 1) huumaavat aineet,
anestetica, esim. kloroformin ja eetterin, 2)
varsinaiset nukutusaineet, hypnolica, kloraalin,
sulfo-naalin, veronaa li n y. m., 3) alkoholin, jonka
vaikutus lähentelee huumaavien aineitten
ryhmän vaikutustapaa sekä 4) opiumin ja
morfiinin. Kolmen ensimäisen aliryhmän suhteen on
tutkimus viime aikoina päässyt tuloksiin, jotka
tarjoavat erityistä mielenkiintoa ja luovat
jonkinlaista valoa näitten aineitten ominaisuuteen
vaikuttaa etupäässä juuri hermoston soluihin.
Overton ja H. Meyer ovat näet osoittaneet, että
mainitut aineet kykenevät liuottamaan eräitä
soluissa ja varsinkin hermosoluissa olevia aineksia,
n. s. lipoideja. Solujen uloin alkulimakerros on
suureksi osaksi muodostunut juuri näistä
lipoi-deista ja valvoo järjestäen ja ohjaten
aineen-vaihdon suoriutumista solun sisäosien ja sen
ulkopuolella olevan nesteen välillä. Kun esim.
alkoholi kykenee liuottamaan näitä lipoideja,
niin se itse samalla pääsee tunkemaan solun
sisäosiin, jotka siten tulevat välittömään
tekemiseen tämän mvrkyllisen aineen kanssa.
.1/. O-B.
Nulla dies sine linea [si- lineä] (lat.), ei
päivääkään rivittä (Apelles).
Numantia [-ma’-], arevaukkien pääkaupunki
Hispania larraconensiksessa, sijaitsi
Durius-(Duero-)joen rannalla. Asukkaat vastustivat
menestyksellä roomalaisia, kunnes Scipio nuorempi
133 e. Kr. valloitti kaupungin ja hävitti sen maan
tasalle. Sittemmin syntyi uusi N., joka oli
paljoa vähäpätöisempi.
Numa Pompilius [-pi’-], tarinan mukaan
Rooman toinen kuningas (n. 715-672 e. Kr.),
sa-biinilainen; hänen kerrotaan perustaneen
Rooman uskonnolliset menot, m. m. vestaalien ja
sa-lilaiset papistot,
Numéa (Nouméa, ennen Port-de-France),
Uuden Kaledonian pääkaupunki, sen lounaisran-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
