Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Numenius ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1341
Numenius—Numers
1342
na]la; 8.961 as. (1911), joista 3.754
rangaistusvankia. Hyvä satama, jonka kautta Uuden
Kale-donian ulkomainen kauppa käy (selvitykset 1911
n. 375.000 netto rek.-ton.). Ranskan laivaston
pääasema Isolla valtamerellä. Höyrylaivayhteys
Sydneyhin, Saigoniin ja Marseilleen. (E. E. K.)
Numenius ks. Kuovit.
Numeralia /-«’-/ (lat. < numerus = luku),
lukusanat (ks. t.).
Numeri (lat., = luvut), 4 Mooseksen kirjan (ks.
Pentateukki) lat. nimi. joka johtuu siitä,
että kirjan alkuluvut sisältävät Israelin
heimoja koskevia numerotietoja. Nimitys (kreik.
milli moi i on kotoisin kreikkalaisesta Raamatusta.
Septuagintasta. Ar. II.
Numerinen (ks. Numerus), luvuilla
mää-rättävä. määrättyjä lukuja koskeva.
Numeroarpajaiset ks. Arpajaiset.
Numeroimiskone, kone, jolla painetaan
järjestysnumerot kuponkeiliin, lääke- ja
arpalippuihin, piirustuksiin y. m. Pienet n:t ovat
leimasimen tapaisia. Niissä on useita numeropyöriä
rinnakkain samalla akselilla. Joka pyörän
ulkosyrjässä on 10 numeroa 0-9. Kun sama numero
on painettu. 1, 2 tai 3 kertaa, koneen
asetuksesta riippuen, kiertyvät numeropyörät
ltseloi-mivasti niin, että kone painaa seuraavan
numeron. Suuremmat koneet ovat painokoneiden
tapaisia hihnavälityksellä tai sähköllä käypiä
koneita. jotka numeroivat yhdellä kertaa koko
arkin. ’ V. L.
Numerokirjoitus on musiikissa ollut
käytännössä nuottikirjoituksen asemesta tahi
täydennykseksi monella eri tavalla. — 1. Luuttu-,
kitara-, urku- ja pianosävellyksissä, etenkin
15-17:nnellä vuosis., monenlaisten järjestelmien
mukaisesti. ■— 2. Kenraalibasson (ks. t.)
merkinnässä osoittaen bassoäänen suhdetta ylä-äänien
sävelkulkuun. — 3. Harmoniaopissa. jolloin
sointujen alle merkityt roomalaiset numerot
osoittavat soinnun pohjasävelen asemaa asteikossa:
numerojen suurempi tahi pienempi koko ilmaisee,
tarkoitetaanko duuri- vai mollisointua, esim.
duurisävellajissa: I II III IV V j. n. e. Tämä
järjestelmä esiintyy ensi kerran Gottfried Weberin
sävellysteoriassa (1817-21) ja on vielä nykyään
yleisimmin käytännössä. Perinpohjaisen
uudistuksen on tällä alalla Riemann pannut alkuun.
- 4. Koulujen laulunopetuksessa on yritetty n :11a
kokonaan korvata nuottikirjoitus. Merkit ovat
yhteiset kaikille sävellajeille (duuri-asteikko:
1 2 3 4567 1) ja tuottavat siten opetukseen
suurta helpotusta: mutta nuottimerkinnän
havainnollisuus niiltä puuttuu. — 5. Soitinmusiikissa
ilmaistaan numeroilla sormien käyttö sellaisissa
kohdissa, joissa epätietoisuus tuottaisi teknillistä
hankaluutta. Pianonsoitossa numerot lasketaan
peukalosta alkaen (1-5), mutta jouhi- ja
puhallus-soittimien käytössä etusormesta (1-4). I. K.
Numerot (lat. numerus = luku), kaikki ko
konaislukuja osoittavat merkit, joita
yhteensovittamalla toisia kokonaislukuja voidaan kirjallisesti
esittää. — Kreikkalaisilla ei ollut mitään
erikoisia n:ita, vaan he käyttivät kirjaimiaan
samalla n:ina (ks. Lukujärjestelmät).
Roomalaisilla oli lukujen merkitsemistä varten
seitsemän eri merkkiä, nimittäin: 1 = 1; V = 5;
X = 10 ; L = 50; C = 100; D = 500 ja M = 1.000.
Meidän käyttämämme n. s. arabialaiset n.
ovat todennäköisesti intialaista alkuperää.
Alkuperäisimmässä muodossaan arvellaan niiden olleen
vastaavien intialaisten lukusanojen alkukirjaimia.
Noin 400 e. Kr. luullaan intialaisten
täydentäneen n:nsa luvun lisäämällä niihin
positsioni-järjestelmää varten niin välttämättömän 0-merkin.
Arabialaiset omaksuttuaan intialaisen tavan
kirjoittaa n:ita ja merkitä lukuja toivat tietonsa
mukanaan Eurooppaan. Intialaisia n:ita sano
taan sentähden tavallisesti arabialaisiksi. Niitä
tapaa Euroopassa jo ll:nnellä ja 12 :nnella vuosis.
tehdyissä käsikirjoituksissa. Tieto niiden oi
keasta käyttämisestä lukujen merkinnässä levisi
etenkin Muhammed ibn Mflsan laskuopin
käännöksen (1130) avulla sekä Leonardo Fibonacci
Pisanon (n. 12001 kirjoitusten kautta.
Arabialaiset n. voittivat kuitenkin vain vähitellen
alaa roomalaisten n:n rinnalla. Vasta 1500-luvun
keskivaiheilla tapaa niitä yleisemmin
käsikirjoituksissa ja painetuissa teoksissa. Ne ovat
vuosisatojen kuluessa melkolailla muuttuneet. U. S :n.
Numers. 1. Hedvig Constantia
Fredrika v o n N. (1830-67), ruots. kirjailijatar, omaa
sukuaan Ehrenstam. Hänen jo varhain
ilmenneitä kirjallisia taipumuksiaan kehitti
seurustelu Carlénin kirjallisessa kodissa. Aluksi hän
kirjoitti salanimillä kalentereihin ja
sanomalehtiin ja sepitti laulunsekaisia näytelmiä, joista
Hellmanin muistoksi kirjoitettu näytelmä „P.°i
Gröna lund" (1856) esitettiin yli 200 kertaa ja
tuotti hänelle, samoinkuin „Andra tider. andra
seder" (1857), palkinnon. V. 1858, oleskellessaan
sukulaisten luona Suomessa, hän meni naimisiin
esittelijäsiliteerin, valtioneuvos C. von Numersin
kanssa. Tämän jälkeen hän sepitti näytelmät:
..Ett äfventyr i Humlegården på Carl Israel
Hall-mans tid" (1859) ja „I himmelen och på jorden"
(1863), jotka esitettiin Tukholmassa. V. 1858 hän
julkaisi runokokoelman „Dikter" nimimerkillä
H. C. F. Sittemmin ilmestyivät novellit
„Stu-dentens flamma" (1860) ja .,Stora verldens lyeka"
(1861), kuvaus Pietari Brahen ajoilta Suomessa.
Historialliset romaanit „Andeskådaren" ja
„Agat-ringen" ilmestyivät vasta hänen kuolemansa
jälkeen samoinkuin novellisarjat „Tre noveller"
ja ,,Svalornas sagor" (1867). II. Kr-n.
2. Gustaf Adolf von N. (1848-1913),
näytelmänkirjoittaja. Yliopp. 1869. antautui
maanviljelijäksi. mutta
siirtyi myöhemmin
rautatien palvelukseen ja oli
asemapäällikkönä v:sta
1888 eri paikkakunnilla,
viimeksi Kannuksen
asemalla. N. aloitti
kirjai-lijatoimensa historiallisella näytelmällään
..Eerikki Puke" (1888, ilm.
1892), jota seurasivat
„Tuukkalan tappelu"
(1889, ilm. sani. v., ruots.
1893) ja „Elinan surma"
(1891. ’ ilm. 1908), sekä
huvinäytelmä .,Kuopion
takana" (1890, ilm. 1891).
Kaikki nämä näytelmät,
jotka alkujaan olivat
kirjoitetut ruotsiksi, mutta ensi kertaa esitettiin
Suomalaisessa teatterissa, saivat suuresta teat-
G. A. v. Numers.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
