Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nummenkylä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1345
Nummenkylä—1
Nunez de Arce
134G
hemmin laajennettu liilies 20 lia:lla. — Parantola
avattiin 23 p. marrask. 1903. Se on rakennettu
hiekkamaalle Lolijanselän harjanteelle
korkeakas-vuiseen honkametsään luonnonihanalle paikalle
kirkkaan Sääksjärven rannalle (lähes 2 km
Röy-kän asemalta). Parantolassa on kaksi osastoa,
nimittäin kivirakennus varakkaampia
(päiväraha 7-13 mk.) sekä puurakennus
varattomampia (päiväraha 0 6 mk.) potilaita varten.
Edellisessä on 45 sairashuonetta ja lähes 60 vuodetta,
jälkimäisessä 10 sairashuonetta ja 28 vuodetta.
Kivirakennuksen yhteydessä on
laboratorihuo-lieet, röntgenkoneisto. konttori y. m. Erityisiä
rakennuksia ovat ylilääkärin asunto,
palvelusväen talo, konehuone, talli y. m. Hoitotapa on
hygieeuis-dieteettinen ja tarkoittaa sairaan
yleistilan kohottamista luonnonmukaisella ja
erikois-kohtaisesti tarkoin suunnitellulla elämäntavalla.
Runsas ja voimakas ravinto, suuressa mitassa
harjoitettu ulkoilmahoito, tarkkasuhteisesti
määritelty lepo ja liike sekä vesihoito ovat
pääasialliset hoitokeinot. Sitäpaitsi käytetään sopivissa
tapauksissa tuberkuliiniruiskutuksia,
keinotekoista pneumothoraksia y. m. — Ensimäisenä
10-vuotiskautena oli parantolassa hoidettu 1,790
potilasta, joista 92,s % Suomesta ja 7,7 % Venäjältä
ja ulkomailta. Jokapäiväinen potilasluku oli
keskimäärin 69 (1904 keskimäärin 56,i, 1913
77,?). Hoitotulos oli suotuisa
keuhkotuberkuloosin I asteella sairastavilla 95% :ssa, II ja III
asteella sairastavilla 79 ja 46% :ssa. — V :sta
1910 alkaen on parantolalle vuosittain
myönnetty 5,000 mk:n valtionavustus. Osinkoja ei ole
vielä jaettu. Axel v. B.
Nummenkylä, verotila Siuntion pitäjässä
lähellä Muijalan pysäkkiä. Tila oli vv. 1779-1833
Aminoff-suvulla. A. Es.
Nummi, yleensä jotenkin tasainen, hiekkainen
ja kuiva, hyvin hedelmätön maa-alue, jossa ei
ole metsää ainakaan huomattavassa määrässä,
vaan maata peittää varpukasvullisuus —
Euroopassa etupäässä kanerva — sekä sammalet ja
jäkälät. Syvemmältä maa voi kuitenkin olla
hedelmällisempää, niin että n.-alueita on
kosteammilla paikoin voitu ryhtyä viljelemään ja muualla
istuttamaan metsiksi. Euroopan suurimmat n:t
ovat Jyllannissa ja Pohjois-Saksassa (esim.
Lüneburgin nummi). Meillä n.-nimitys
tarkoittanee yleensä kangasmaata, siis metsänkin
peittämää aluetta, ks. Kanervakangas.
Nummi (ruots. Nummis). 1. Kunta,
Uudenmaan !., Lohjan kihlak., Nummen-Pusulan
ni-mismiesp.; kirkolle Lohjan rautatieasemalta n.
23 km. Pinta-ala 202,s km3, josta viljeltyä maata
(1910) 5,364 ha (siinä luvussa luonnonniityt 408
ha ja puutarha-ala 15,88 ha). Manttaalimäärä
68,166», talonsavuja 137, torpansavuja 135 ja
muita savuja 331 (1907). 3,994 as. (1913), joista
ruotsinkielisiä 30. 733 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoittavia 419
(1901). 549 hevosta, 2,330 nautaa (1911). —
Kansakouluja 7 (1914), joista 1 yhteinen Pusulan
kunnan kanssa. Kasvatuslaitos pahantapaisia
poikia varten (Tavolan kylässä). Säästöpankki.
Haara-apteekki (Lohjan apteekin). Meijeri. — 2.
Seurakunta, keisarillinen, Porvoon liiippak..
Lohjan rovastik.; Lohjaan kuulunut kappeli, per.
n. 1640, erotettu omaksi khrakunnaksi keis.
käskykirj. 9 p:ltä maalisk. 1863 (ensimäinen
va-43. YI. Painettu "/t 14.
kinainen khra v:sta 1891). Vv. 1647-63
nimitetään Nummen kappelia nimellä „St. Jakobs
ka-pell" ja lienee siellä ollut rukoushuone
ainakin jo 1564. — Kirkko harmaasta kivestä, rak.
1822. — 3. ks. Kaarina. h. H-nen.
Nummilahti, maatila Nurmijärven pitäjässä
n. 1 penink. Röykän rautatieasemalta
eteläkaakkoon; käsittää 3 manttaalia, n. 1,265 ha. —
Mylly, saha, tiilitehdas ja sähkölaitos. - N:n
tilan sai kuningas Sigismundilta 1594 Martti
Klaunpoika (Hästesko), joka 1605 kaatui Lii
-vinmaalla. Tilan peri hänen ainoa tyttärensä,
(puoliso Aksel Matinpoika Kruus) ja edelleen
näiden tytär (puoliso eversti Jürgen Schildt).
Viime vuosis :n keskivaiheilla omisti N:n
Carger-suku, sitten kunnallisneuvos Th. Asehan. Nyk.
omistaja (1914) tilanomistaja Karl Widell.
A. Es.
Nummisten kartano ks. F r u g å r d.
Nunimuliitit, foraminifeereihin (ks.
Foraminifera) kuuluvia alkueläimiä, joiden
ra-lianmuotoiset kalkkikuoret muodostavat
kokonaisia kalkkikivikerroksia vanhemmassa
tertiäärissä Pyreneiltä Sunda-saariin saakka idässä.
N:eistä muodostuneesta nummuliittikalkista ovat
pyramidit rakennetut. E. M-nen.
Nunatak, Grönlannissa sisämaanjäästä
esiin-pistävä vuorenhuippu. N :eja on vain
sisämaan-jään reuna-alueilla.
Nunez [nünjep] 1. N u n e s, Pedro, lat. N
o-uius (1492-1577), port. matemaatikko ja
tähtitieteilijä, sai 1519 tulliylitarkastajan paikan
Goassa (Intiassa), mutta kutsuttiin sieltä
takaisin kotimaahansa kuninkaalliseksi kosmografiksi
(1529) ; hoiti 1544-62 häntä varten perustettua
matematiikan professorin virkaa Coimbrassa.
Hänen tutkimuksensa ovat kirjoitetut osaksi
portugalin osaksi latinan kielellä. N:n teos „De
cre-pusculis liber unus" (1542) sisältää tähtitieteen
historiassa hyvin tunnetun lyliyimmän hämärän
probleemin ratkaisun. Teoksessaan „De arte
atque ratione navigandi" (1546) N. esittää, että
maapallon pinnalle piirretty ja kaksi sen pistettä
yhdistävä lyhyin viiva muodostaa meridiaanien
kanssa yhtä suuret vinot kulmat ja että tämä
viiva ei ole isoympyränkaari vaan viiva, joka
jatkettuna spiraalin tavoin äärettömän moneen
kertaan kiertää maapalloa, läheten yhä
enemmän napaa. Keksimälleen viivalle hän antoi
nimen r u m b u s. Myöhemmin Snellius sitä sanoi
loksodro niiksi (ks. t.). N:n
tähtitieteellisiä mittauksia varten keksimällä kojeella ei ole
yhtäläisyyttä hänen mukaansa noniukseksi (ks. t.)
sanotun mittausvälineen kanssa.
U. S.-n.
Nunez de Arce [nunjep de arpej. C a s p a r
(1834-1903), esp. runoilija ja näytelmänkirjoittaja.
etevin ja tunnetuin uudemmista esp. lyyrikoista.
Hänen kielensä on soinnukasta ja lennokasta ja
hänen runoelmiensa aiheet vakavaluontoisia.
,.Gritos de combate" (1875), valtiollinen
runokokoelma, kuvaa Espanjan haikeita oloja.
Lyhyempiä, puoleksi eepillisiä runoelmia ovat:
„Un idilio y una elegia" ja „La öltima
lamenta-ciön de Lord Byron" (molemmat v:lta 1878),
„La Selvä oscura" ja „E1 vértigo" (1879),
„Rai-mundo Lulio" ja ,,La visién de Fray Martin"
(1880), ,,La pesca" (1884) ja „Sursum corda"
(1900). Hänen näytelmistään mainittakoon ,.E1
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
