Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nummenkylä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1347
Nunna —Nuolenpääkirjoitus
1348
haz de leuna", etevä historiallinen näytelmä. —
N. toimi myös valtiomiqjienä korkeissa viroissa.
H. Kr-n.
Nunna (lat. nontia, sana lienee alkuperältään
koptilainen ja merkinnee alkujaan puhdasta,
si-veää). 1. Luostari lupaukset tehnyt nainen, ks.
M u n k k i 1 a i s u u s. A. J. P-ä.
2. ks. Nunnaperhonen.
Nunnanlahti, vuolukivilouhos N:n kylässä
Juuan pitäjässä, Pielisjärven länsirannalla, n.
10 km Juuan kirkolta kaakkoon. Kesällä
kuljetetaan tuotteet Pielisen yli. 3’/2 peninkin
päässä olevalle Lieksan asemalle, talvella 6
peninkin päässä olevalle Kontiolahden asemalle.—
Laitoksen perusti 1900 Suomen vuolukivi o.-y.,
joka 1907 teki vararikon. Yhtiön omaisuuden
osti 1908 o.-y. Vuolukivi a.-b. Täljsten
(johtokunnan puheenjohtaja vuorineuvos Seth
Sohlberg, isännöitsijä E. Keckman, tekn. johtaja
arkkitehti B. Jung), osakepääoma 245.000 mk.
Valmistus käsittää vuolukiviuuneja, -kamiineja,
-hautapatsaita, -julkisivuja, tulenkestävää kiveä
sulfaattiselluloosatehtaita varten y. m., arvoltaan
1912 300,000 mk. — Työväestö 150 henkeä (1912),
asuu osaksi yhtiön huoneistoissa. E. E. K.
Nunnaperhonen (Liparis 1. Lymantria
monadia), kauuiin valkoinen 37-55 mm:n suuruinen
kehrääjäperhonen, jonka etusiivissä on mustia,
teräväkulmaisia aaltoviivoja. Valkoisen
harmaa. harmaakarvainen, puna- ja sinikäsnäinen
toukka, jonka selkää pitkin kulkee leveä tumma
juova, kuuluu kaikkein vahingollisimpiin
tuhohyönteisiin. Se syö pääasiallisesti
kuusenneula-sia, mutta voi toisinaan käydä mäntyihin, jopa
lehtipuihinkin käsiksi. Keski-Euroopassa se on
monasti tyystin hävittänyt metsät laajoilta
alueilta. Vuosi 1855 oli pahimpia nunnavuosia.
Vv. 1898-99 raivosivat n :t ankarasti
Keski-lluotsissa hävittäen metsät kokonaan monesta
pitäjästä. Valtio uhrasi suuria summia n:n
hävittämiseksi, ja esim. 1899 otti Ruotsissa
nunna-sotaan osaa kahden kuukauden aikana noin 1.000
miestä. Tässä taistelussa sai ihminen
liittolaisia itse luonnosta. Tällaisina mainitaan paitsi
hyönteissyöjälintuja ja petokuoriaisia, 16 eri
loispistiäis- ja 9 loiskärpäs-lajia. Sitäpaitsi
esiintyi toukissa kulkutauteja, jotka nekin
osaltansa olivat mukana palauttamassa tasapainoa
luontoon. — Suomessa on toistaiseksi tavattu
vain muutamia aniharvoja nunnavksilöitä.
U. S-s.
Nunnatarha, Varsinais-Suomessa tavallinen
nimitys jatulintarhoille (ks. t.). Nunna sana
liittyy mainitulla seudulla muittenkin
muinaisjäännösten nimiin, esiintyy sitäpaitsi
paikannimissä. kansantarinoissa j. n. e. (vrt. M u n
k-k i 1 a i s e t). .4. Es.
Nuntius (lat.. = .Julistaja, lähettiläs"),
paavin lähettiläs. Keskiajalla käytettiin n. nimeä
tilapäisistä lähettiläistä (legati missi), joita
paavi lähetti milloin mihinkin edustamaan
häntä kirkon ylipaimenena, mutta n. 1500 :n
tienoilta alkaen on paavi nimittänyt myöskin
vakinaisia edustajia maallisiin hoveihin. 16
:n-nella vuosis. perustettiin useita vakinaisen
n:n-virkoja Tridentin kirkolliskokouksen päätöksen
toimeenpanemista ja protestantismin
vastustamista varten. Missä n., kuten esim.
Münche-nissä, on valtuutettu harjoittamaan myöskin
tuomiovaltaa paikallisen kirkollisen hallituksen
rinnalla, siellä virka on aiheuttanut taisteluita
maan oman piispuuden puolelta. N. nauttii
kaikkialla ensi luokan valtiollisen asiamiehen
arvoa. Toisissa paikoin, kuten esim. Haagissa,
on paavilla internuntiuksen nimeä kantavia
toisen luokan valtiollisia asiamiehiä. [Pieper, „Zur
Entstehungsgesehielite der ständigen
Nunziatu-ren" (1894).J A. J. P-ä.
Nuode ks. Noudeväki.
Nuokkumisliike. kasvit, ks. Nutatsioni.
Nuolenpääkirjoitus 1. kiilakirjoitus
usealla Etu-Aasian kansalla esikristillisellä ajalla
käytännössä ollut kirjoitusjärjestelmä, joka
varsinkin babylonilaisten ja assyrialaisten laajan
kirjallisuuden kautta viime vuosikymmeninä on
joutunut seikkaperäisen tutkimuksen alaiseksi.
Nimensä se on saanut siitä, että sen
muodostavat erilaisiin yhdistymiin ryhmittyneet
nuolen-pään t. kiilan näköiset merkit. N:n keksijät
olivat Eufrat- ja Tigrislaakson ensimäiset
tunnetut asujamet, esi-seemiläiset sumerilaiset
(ks. t.). Alkuaan n. oli, samoin kuin
egyptiläisten ja kiinalaisten kirjoitus,
kuvakirjoitusta (ks. Kirjoitus). Mutta aikaa myöten
tämä kirjoitus kehittyi
tavukirjoituk-seksi, siten, että esim. sumerilainen sana mu
(= nimi) myös alkoi merkitä tavua mu, jonka
ohella kullekin merkille edelleen jäi alkuperäinen
käsitearvonsa, seikka mikä huomattavasti
vaikeuttaa kirjoituksen ymmärtämistä. —
Kirjoituksen alkuperän
mukaisesti
käytettiin vanhimmassa kirjoituksessa käyriäkin viivoja.
Olojen pakosta
käyttivät
Babylonian asukkaat kirjoitus-aineena parhaasta päästä
savea.
Kiveä ei näet
ollut saatavissa
muualta kuin
itäisiltä
vuorilta ja
pohjoisesta, mistä sitä oli vaikea tuoda. Babyloniassa
savi oli taipuisaa ja muovailtavaa ja auringossa
tai tulessa poltettu savi tarjosi kestävän sekä
rakennus- että kirjoitusaineen. Mutta saveen oli
vaikea saada raappimalla selviä viivoja, jonka
vuoksi jo hyvin aikaisin luovuttiin käyristä
viivoista ja alettiin teroittamattomalla,
3-särmäi-sellä piirrinpuikolla painaa merkkejä
saveen. Kun tätä piirrintä pidettiin n. 30° :n
kulmassa kirjoitettavaa pintaa vastaan, syntyi
saveen kiilantapaisia syvennyksiä, joiden
leveämpi pää oli syvempänä, kaveten ja kohoten
merkin terävää päätä kohti. Myöhemmin
käytettiin Assyriassa kirjoituksen pohjana
(varsinkin patsaissa ja korkokuvissa) myös kiveä,
etenkin alabasteria. — Kirjoitus kulki alkuaan
ylhäältä alas (ks. Gudean patsas, art.
Babylonia), muuttuen kuitenkin pian vasemmalta
oikealle kulkevaksi. Jäännöksenä
alkuperäisestä kirjoitustavasta oli, e’tä muutamat kuviot
Vanhinta kirjoitusta.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
