- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1361-1362

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nuorisoseurat ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1361

Nuorisoseurat—Nuorsuomalainen puolue

1362

antaa N. Liakan kirjanen „Suomen
nuorisoseuraliike" (1912).

Vapaiden nuorisoseurojen rinnalle alettiin
suurlakon jälkeen muodostaa
puoluenuorisoseu-roja, joiden toimintaa johdetaan määrättyjen
puolueperiaatteiden mukaan. Ensimäiseksi
perustettiin 1906 Suomen sosiaalidemokraattinen
nuorisoliitto, jossa 1912 oli 167 veronsa
suorittanutta osastoa, sitten 1908 Kansallismielinen
nuorisoliitto, johon 1912 kuului 137 yhdistystä, ja
myöhemmin Nuoren Suomen liitto, jolla 1912 oli
parikymmentä haaraosastoa.

Muihinkin Pohjoismaihin on nuorisoseuraliike
kotiutunut. Samoihin aikoihin kuin Suomeen
alettiin nuorisoseuroja perustaa, syntyi sellaisia
myöskin Norjassa. V. 1912 kuului Norjan
nuorisoliittoon (..Norigs ungdomslag") 28
keskusseuraa, joiden alaisina oli n. 850
paikallisyhdistystä. Tanskassa syntyi ensin
1800-luvun puolivälissä vasemmiston toimesta
puo-luenuorisoseuroja, mutta nämä eivät koskaan
päässeet elinvoimaisiksi. V. 1887 alettiin
perustaa vapaita nuorisoseuroja, jotka ovat liittyneet
liitoksi „De danske ungdomsforeninger", mihin
1912 kuului 16 keskusseuraa ja koko joukko
toista sataa niiden alaista paikallisseuraa.
Näiden rinnalle on Tanskaan uudestaan ilmestynyt
eri puolueiden nuorisoseuroja ja niiden ja
vapaiden nuorisoseurojen välillä on ollut vilkasta
kilpailua. Ruotsiin on nuorisoseuraliike
levinnyt osittain Suomesta, osittain taas Norjasta.
Nuorisoseura-aate ei kuitenkaan ole saanut siellä
niin suurta kantavuutta kuin naapurimaissa.
Varsinaisia nuorisoseuroja on Ruotsissa verraten
vähän; sen sijaan nuorisoliikettä ylläpidetään
pääasiallisesti suurten nuorisokokousten ja
raittiusyhdistysten avulla.

Useissa muissakin maissa on jonkinlaista
nuorisoliikettä huomattavissa. Niinpä Saksassa on
vapaita nuorisoyhdistyksiä, jotka ovat yhtyneet
liitoksi „Das Bund Deutseher Jugendvereine".
Puo-luenuorisoseuroja on niinikään olemassa,
puhumattakaan kristillisistä nuorisoyhdistyksistä, jotka
ovat varsin laajalti eri maihin levinneet, vrt.
Nuorten miesten kristillinen
yhdistys, Nuorten naisten
kristillinen yhdistys. A. I-ä.

Nuorisoseurat ks. Nuorisoseuraliike.

Nuorisovakuutus ks. Henkivakuutus.

Nuori Suomi, puoluenimitys, ks.
Nuorsuomalainen puolue.

Nuori Suomi, joulualbumi, kirjallistaiteellinen
julkaisu, ilmestyy v:sta 1891 alkaen vuosittain
jouluksi, painos n. 10.000. Oli alkujaan
nimeltään „Nuori-Suomi, Päivälehden joulualbumi",
koska sen perusti mainitun lehden toimitus.
Päivälehden lakattua 1904 se siirtyi Helsingin
Sanomain kirjapainoyhtiön omaksi. Suomen
tunnetuimmat kirjailijat ja taiteilijat ovat
siihen antaneet apuaan. Albumia ovat eri aikoina
toimittaneet toimittaja E. Erkko ja totit. S. Ivalo.

S. 1.

Nuormaa, Severi (s. 1865),
sanomalehtimies, kirjailija (alkup. nimi Nyman).
Syntynyt Pälkäneellä, yliopp. 1888, fil. kand. 1893,
Hämeen kansanopiston johtajana 1894-98,
Tampereen työväenopiston johtajana 1899-1903,
sanomalehden toimittajana Ameriikassa 1903-05.
,,Tampereen Sanomain" (1905-06), ..Helsingin Sa-

nomain" (1906-09) ja „Kodin Kuvaston" (v:sta
1911) toimittajana, Turun työväenopiston johtaja.
Julkaissut runokokoelmat ,,Kotoisilla rannoilla"
(1895), „Runoja, uusi sarja" (1900), ,,Seitsemän
runoa" (1902), „Elämän ulapoilla" (1904) ja
„Taistelujen mainingeissa" (1909) sekä
suomennoksia esim. Petöfin ja Rydbergin runoudesta.
N:n runoutta kannattaa vankka isänmaallinen
henki ja aatteellinen innostus. V. T.

Nuorsosialismi, nimitys, jota käytetään
varsinkin Ruotsissa äärimäiskantaisesta anarkismiin
vivahtavasta, jyrkkiä taistelukeinoja
suosittelevasta sosialistisesta suunnasta, vrt. S y n d i k
a-1 i s m i.

Nuorsuomalainen puolue, valtiollinen puolue
Suomessa; sen tunnuslauseena ovat sanat:
Laillisuus ja edistys.

Yhteiseen suomenmieliseen puolueeseen kuuluvia
henkilöitä ja sanomalehtiä, jotka eivät
erinäisissä suhteissa hyväksyneet puolueen toimintaa
ja johtoa, ruvettiin 1880-luvun puolivälissä
nimittämään „nuorsuomalaisiksi". Alkusyynä
tämän „nuorten" taikka „Nuoren Suomen" ryhmän
syntymiseen oli se, että eräät 1880-luvun alun
vilkkaassa ylioppilaspolitiikassa jyrkimpinä
suo-malaisuusmiehinä esiintyneet nuoret miehet
olivat tyytymättömät suomalaisen puolueen
johtomiesten 1885 valtiopäiväin aikana tekemiin
kom-promissiyritvksiin ruotsinmielisten kanssa.
Samalla nuo „nuoret". jonka nimityksen
vastustajat. lienevät näille oppositsionimiehille antaneet,
tahtoivat ohjattavaksi suomalaisen puolueen
toiminnan kansanvaltaisenkaan, vapaamielisempään
ja edistysmielisempään suuntaan ajan
yhteiskunnallisissa ja sivistyskysymyksissä.
Vapaamielinen katsantotapa olikin kaikille .,nuorille"
yhteinen, sitävastoin oli erimielisyyttä kieliasian
ajamisessa; jyrkemmät ainekset, jotka aluksi olivat
voitolla, jäivät pian vähemmistöön, ja
kieliasiassakin pääsi vallalle, etenkin valtiollisen aseman
kiristyessä, vapaamielinen suunta, samoinkuin
yhteiskunnallisissa. „Nuorten kantaa"
edustivat 1880-luvulla muutamat maaseutulehdet
kuten Kaiku, Keski-Suomi, ja Savo.
Viimemainitussa työskentelivät Aho-veljekset, Juhani ja
Pekka, ja Keski-Suomessa v:sta 1887 Eero Erkko.
Näissä lehdissä julkaisivat valtiopäiville ensi
kerran 1885 valitut edustajat Jonas Castrén ja
Lauri Kivekäs kirjoituksiaan. V :n 1890 tienoissa,
jolloin Päivälehti Juhani Ahon. Eero Erkon. Arvid
Järnefeltin ja muutamain muiden toimesta
perustettiin Helsinkiin uuden ryhmän
keskusleh-deksi, ja jolloin toht. J. A. Lyly rupesi
johtamaan Viipurin Sanomia, kävi ryhmän
lohkeaminen yhteisestä suomenmielisestä puolueesta
selvemmäksi ja „Nuoren Suomen" pyrkimykset
rupesivat saamaan määrätymmän muodon. Tähän
piiriin kuului aluksi huomattavimpina
henkilöinä joukko kirjailijoita ja taiteilijoita —
edellämainittujen lisäksi Minna Canth, J. H. Erkko,
A. Gallén, P. Halonen, Santeri Ingman, Eero ja
Armas Järnefelt, Kasimir Leino, y. m. — josta
syystä Nuorella Suomella aluksi olikin
pääasiallisesti kulttuuriryhmän leima, mutta myöskin
valtiopäivillä kasvoi vähitellen se
nuorsuomalainen ryhmä, joka talonpoikaissäädyssä ryhmittyi
Jonas Castrénin ympärille. Valtiollisten
kysymysten alalla pyrkimys aluksi kohdistui olevain
olojen ja hallituksen toimenpiteiden arvostelemi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0709.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free