Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nuorisoseurat ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1363
Nuorsuomalaiset nuoret—Nuorten miesten kristillinen yhdistys
1364
seen. sekä 1890-luvun alulta, valtiollisen aseman
Suomessa käytyä uhkaavammaksi, jyrkempään
laillisuussuuntaan.
N:n p:n ohjelma määrättiin tarkkapiirteiseksi
1894, jolloin marraskuulla puolueen
perustamiskokouksessa Helsingissä tarkastettiin ja
hyväksyttiin se ohjelmaehdotus, minkä toht. Lylyn
Viipurin Sanomissa julkaiseman luonnoksen
pohjalla oli valmistanut komitea, johon kuuluivat
J. Castrén, Ii. Erenius, E. Erkko. Th. Homén, K. J.
Ståhlberg ja osaksi Th. Rein. Tässä ohjelmassa
pantiin pääpaino maan valtiollisen itsenäisyyden
ja perustuslakien loukkaamattomuuden
säilyttämiseen, mutta se sisälsi myöskin laajan
uudistusohjelman. josta mainittakoon eduskuntalaitoksen
kehittäminen m. m. äänioikeutta laajentamalla
aatelittomissa säädyissä ja äänimäärää
rajoittamalla. suomen kielen viralliseen käytäntöön
saattaminen, pienviljelijäin ja tilattoman väestön
aseman parantaminen, kansankirkon
kehittäminen omantunnonvapauden hengessä, yleinen
kansakouluvelvollisuus, työväen vakuutuksen ja
työväen suojeluslakien aikaansaaminen, kuntain
määräämisvallan laajentaminen
juovutusjuoma-asiassa j. n. e.
Näitä, varsinkin yhteiskunnallisia ja
sivistyksellisiä pyrintöjä puolue ja sen sanomalehdet
sitten ajoivat 1890-luvulla. Useat puolueen jäsenet,
kuten tohtorit J. A. Lyly ja S. Ingman sekä
■opettaja A. H. Karvonen, olivat silloisen
työväenliikkeen johdossa, kunnes tämä 1899
julistautui sosialistiseksi. Samoihin aikoihin,
sortovuosien alettua, astui valtiollinen kysymys
etualaan n:ssa p:ssa, joka silloin heti asettui
laillisuuden ja passiivisen vastarinnan kannalle.
Tämän kysymyksen pohjalla tapahtui silloin
muutoksia maamme puolueoloissa sikäli, että
myöskin useat vanhan suomenmielisen puolueen
jäsenet, jotka eivät aikaisemmin olleet katsoneet
edulliseksi suomenmielisen puolueen kahtiajakoa,
asettuivat nuorsuomalaisten kanssa
vastarinnan kannalle, jolla ruotsinmielinenkin puolue
oli. Näistä eri aineksista kasvoi silloin
laajapohjaisempi perustuslaillinen yhtymä,
jonka suomenmieliset jäsenet, entiset vanhat ja
nuoret, v. 1902 muodostivat perustuslaillisten
suomenmielisten puolueen". Sen huomattavimpia
jäseniä olivat edellämainittujen ,.nuorten" rinnalla
herrat O. Donner, K. Grotenfelt, K. F. Ignatius,
E. N. Setälä, P. E. Svinhufvud, y. m. Taistelu
maan laillisten oikeuksien puolesta ja
sortotoimen-piteitä vastaan oli 1902-05 näin laajenneessa
puolueessa miltei yksinmääräävänä kysymyksenä.
Vihdoin kokoonkutsutuilla 1904-05 v:n
valtiopäivillä. samoinkuin myöskin viimeisillä
säätyvaltio-päivillä 1905-06, osoittautui perustuslaillisten
suomenmielisten puolue, jonka kantajoukkona
nuorsuomalaiset edelleen olivat, sangen voimakkaaksi.
Kun sitten marraskuun manifestin jälkeen, jonka
luonnoksen laatimisessa puolueen edustajat olivat
mukana, sortovalta heltisi, asettuivat puolueolot
maassamme taas jonkinverran uudelle kannalle.
Vv. 1905-06 piti ..nuorsuomalainen eli
perustus-laillissuomenmielinen puolue", jota nimitystä nyt
ruvettiin käyttämään, yleisiä puoluekokouksia,
joissa sen ohjelma tarkoin määriteltiin ajan
monissa eri kysymyksissä; suurta yhtäläisyyttä voi
kuitenkin huomata uuden ja jo v. 1894 tehdyn
ohjelman välillä. Tämän ohjelman varassa
puolue otti osaa uuden yksikamarin vaaleihin.
Kun 1905 uusi senaatti muodostettiin, tulivat
sen talousosastoon useat puolueen johtomiehistä:
Donner, Ignatius, H. Lilius, Schildt, Ståhlberg,
sekä sittemmin K. Castrén, E. Hjelt ja O.
Sten-roth. Ensimäisessä yksikamarissa 1907 oli
puolueella 26 edustajaa, joka lukumäärä sittemmin
vähitellen on kasvanut, joten 1914 oli 29.
Puolueen äänimäärä vaaleissa oli 1909 122,770.
N:een p:een on v:n 1905 jälkeen kuulunut
n. 35 sanomalehteä, niistä v. 1913 8
kuuspäi-väistä. Pää-äänenkannattajana on v:n 1904
jälkeen, jolloin hallitus lakkautti Päivälehden,
ollut Helsingin Sanomat, jonka leveneminen 1913
oli noussut n. 20,000 (sunnuntaisin 23,000).
Puoluejärjestön muodostavat nuorsuomalaiset
yhdistykset (n. 400 ympäri maan), jotka
valitsevat edustajia sekä piirikokouksiin että
vuosittain pidettäviin puoluekokouksiin, ja jotka
yhteisesti muodostavat „Nuorsuomalaisten
yhdistysten liiton". Puoluekokouksessa valitaan puolueen
18-jäseninen ..keskuskomitea", joka sijaitsee
Helsingissä ja joka yhdessä piirikokousten
valitsemien edustajain kanssa muodostaa
puoluehallinnon. Helsingissä on myöskin puoluekanslia, jota
johtaa puoluesihteeri. Keskuskomitean
puheenjohtajina ovat eri aikoina olleet toimittaja E. Erkko,
prof. E. N. Setälä ja toht. F. O. Lilius.
8. I.
Nuorsuomalaiset nuoret, 1908 syntynyt
nuorsuomalaiseen puolueeseen kuuluva järjestö, joka
on etupäässä puolueen nuorten henkilöjen
yhdyssiteenä. Harrastaa varsinkin sivistyksellisiä
asioita. Keskusjohto Helsingissä. Julkaisee v:sta
1913 aikakauskirjaa „Nuori Suomi". /.
Nuorten miesten kristillinen yhdistys
(N. M. K. Y.). Kaikkiin maailman maihin
levinnyt kristillinen nuorisoliike syntyi
Englannissa viime vuosisadan alkupuoliskolla. Sen
perustaja oli nuori lontoolainen kauppapalvelija
George Williams (1821-1905), joka
uskonnolliseen herätykseen tulleena ei voinut
välinpitämättömänä nähdä sitä henkistä ja siveellistä
kurjuutta, jossa hänen työtoverinsa elivät.
Williams, joka 1841 oli siirtynyt Lontooseen
pienestä maaseutukaupungista Bridgwaterista,
palveli Hitchcock & Rogersin vaatetusliikkeessä
P. Paavalin kirkkotorin varrella. Pieneen
ylis-kamariinsa Williams kokosi iltasin tovereitaan
raamatunkeskusteluihin ja rukouskokouksiin, ja
siellä perustettiin kesäk. 6 p. 1844 „Nuorten
miesten kristillinen yhdistys" kahdentoista
nuoren miehen kesken, jotka kaikki, yhtä
lukuunottamatta, olivat mainitun liikkeen
palveluksessa. Yhdistyksen ohjelmalle annettiin alusta
pitäen avarat puitteet. Sen tuli edistää nuoren
miehen kaikenpuolista kehitystä hyvään.
Toiminnan painopiste oli uskonnollisen elämän alalla,
mutta samalla pyrittiin tyydyttämään myös
tietopuolisia ja aineellisia tarpeita. Yhdistyksen
jäsenille valmistettiin tilaisuutta terveelliseen
ajanviettoon varsinkin hyvän toverielämän ja
hyvän kirjaston avulla. Kiinnitettiin huomiota
epäkohtiin, jotka vallitsivat Lontoon
liikeapulaisten ulkonaisissa olosuhteissa. Niinpä saatiin
yhdistyksen vaikutuksesta esim. työpäivät
lyhennetyiksi ja asunto-olot parannetuiksi.
Uusi aate, saatuaan Williamsista lämmin- ja
laajasydämisen toteuttajan, levisi nopeasti, neti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
