- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1371-1372

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nurjahdus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1371

Nurmi

1372

Pääkatu.

maksuja Smk. 3,000:—, tonttirahoja Smk.
1.000:—, koiraveroja Smk. 300:—, torirahoja
Smk. 200:—, laidun- y. m. maiden vuokria Smk.
1.S50:— ja taksoitustuloja Smk. 9.382:77, ylit.
Smk. 17,432:77; menoja: koulutoimi Smk.
4.690:77, kauppalanhallituksen v. m.
toimimies-ten palkat Smk. 3,925:—, katuvalaistus, lukusali,
vaivaishoito y. m. menot Smk. 8,817:—, yht.
17,432:77. — Kansakouluja 1. Yhteiskoulu
(8-luokkainen). Säästöpankki (yhteinen N:n
maalaiskunnan kanssa). Kansallis-osakepankin
haarakonttori. Piirilääkärin (Pielisjärven piirin) ja
piirieläinlääkärin asuinpaikka. Kunnanlääkäri
(yhteinen N :n maalaiskunnan. Valtimon ja
Rautavaaran kanssa). Apteekki. Yleinen sairashuone
ja synnytyslaitos (molemmat valtion). Kaikki
Pielisjärven kihlakunnan virkamiehet ja
tuomari asuvat myös N:n kauppalassa.
Sälikölen-nätinkonttori; puhelinyhteys lähipitäjien kanssa,
sekä kaupunkienvälisellä linjalla. —
Teollisuuslaitoksia: 2 nahkatehdasta, värjäyslaitos,
virvoitusjuoma- ja miedompain mallasjuomani
valmis-tustehdas, 2 vesirinkelitehdasta. — Laivasatama,
samoinkuin rautatieasemakin kauppalassa;
säännöllinen laivaliike Pielisen satamiin ja
Joensuuhun ; vilkas rannikkoliike ympäristön kyliin.
Rautatieasema (III 1.) sijaitsee Karjalan
radan jatkon. Joensuun-Nurmeksen radan päässä,
160 km Joensuusta, 784 km Helsingistä: asemalle
saapui v. 1912 4.376 tonnia rahtita varata
(josta suurimmat määrät olivat jauhoja ja
ryynejä 1,884 ton., lankkuja ja lautoja 360 ton.,
metalliteollisuustavaroita 274 ton. sekä väkirehua
272 ton.); aseman vienti oli sam. v. 1.120 ton.
(josta suurimmat määrät olivat voita 173 ton.,
jauhoja ja ryynejä 172 ton.. maitoa 168 ton.
ja marjoja 118 ton.).

Nurmes sai kauppalanoikeudet 5 p. jouluk.
1876: erotettiin omaksi kunnaksi (erilleen N:n
maalaiskunnasta) 1 p. tammik. 1901. K i r k o 1-

Mikonniemi.

lisesti N. muodostaa N:n pitäjän kanssa
yhteisen N:n maaseurakunnan (ks. t.). Kirkko
kauppalassa.

2. N :n maalaiskunta, Kuopion 1.,
Pielisjärven khlak., Nurmeksen nimismiesp.;
pää-kylä („Nurmeskylä", ent. kirkonkylä) n. 1 km
kauppalasta pohjoiseen. Pinta-ala 1,720,a knr,
josta viljeltyä maata (1910) 8.611 ha (siinä
luvussa luonnonniityt 5,021 ha ja viljaakasvava
kaskimaa 3,«o ha). Manttaalimäärä 56,nw (1910).
Asukasluku v. 1913 (N:n kauppalan kanssa)
10.039. 829 hevosta, 4.556 nautaa (1911). —
Kansakouluja 12 (1914). Säästöpankki, lääkärit,
apteekki, sairaala, eläinlääkäri ks. N u r m e s 1.—
Teollisuuslaitoksia: osuusmeijeri (Suomen
suurimpia; 1913 voin valmistusarvo Smk. 459,452:61);
Kyrövaaran rulla- ja sähkötehdas;
Kuokkasten-kosken saha ja mylly (ent. rautatehdas) ;
Sara-mon mylly; Joutsenkosken mylly (Lipinlahdessa),
Roukkajan ja Kohisevan mylly (Ylikylässä),
Hovilan höyrymylly (Nurmeskylässä) ; Pohjoispään
ja Laamilan tiilitehtaat. — Vanhoja muistoja
(historiallisia y. m.): kellotapuli v. 1778:
..Affleckin kanava" (kirkkorannasta Hovilan alla
olevaan lampeen) ; vapaajoukon päällikön Olli
Tiaisen hauta (muistomerkkeineen) ; „Lapinkivi"
Koudansalmen rannalla, tunnettu v:n 1656
kahakasta rajantakaisten karjalaisten ja Antti Lapin
johtamain suomalaisten välillä. — Vanhoja
kartanoita: Affleckin ent. Hovila: Lahdentaus (ent.
i,Korpi-Jaakon" [ks. Stenius] pappila);
Kannas (ent. „Korpi" ja ,,Koski-Jaakon" [ks. [-Stenius]-] {+Ste-
nius]+} pappila: nyk. vaivaistalo); Särkivaara
(„Korpi-Jaakon" vanha sukutila).

3. N:n seurakunta (yht. kauppala- ja
maaseurakunta), keisarillinen. Savonlinnan hiippak.,
Ylä-Karjalan rovastik.; perustettu Pielisjärveen
kuuluvaksi kappeliksi 1651. erotettiin omaksi
khra-k :ksi keis. käskvkirj. 25 p:ltä huhtik. 1810
(en-simäinen vakinainen khra v:sta 1813). N:sta
on erillisiksi klirak :iksi erotettu Rautavaara
ja Valtimo (ks. n.). Kirkko (kauppalassa)
rak. tiilestä 1893-95. [O. Koistinen. ..Nurmeksen
kauppalan esihistoriaa" (..Karjalatar" 1911. N:o
116); sama, „Muistoja N:u seurak:sta"
(,.Karjalatar" 1910. N :ot 12 ja 13) ; sama,
„Kirkon-kylät" („Savotar" 1911, N :o 65); sama ..Vanhoja
muistoja" („Savotar" 1909, N:o 142); sama,
,,Nurmeksen vanhimmista kirkoista"
^.Karjalatar" 1909. N:o 142) ynnä lukuisia muita saman
tekijän kirjoitelmia „Karjalattaressa" vv. 1909-12
sekä teos: ..Piirteitä nurmekselaisen maamiehen
elämästä 19:nnellä vuosisadalla"; A. R.
Saaren-seppä, ,,Pohjois-Karjalan kauppaoloista v;een
1772"; sama. ..Pohjois-Karjalan maatalousoloista
ennen v. 1800".] L. H-nen.

Nurmi (ruots. Nurmi s),rautatieasema
(IV 1.) Simolan-Viipurin rata-osalla,
Vainikkalan ja Hovinmaan asemien välillä. 22 km
Simolasta. 18 km Viipuriin; etäisyys Helsingistä 295
km. — (Postiosoite: Nurmi Vi. 1.)

Nurmi. 1. Sulfiittiselluloosatehdas Viipurin
läänissä, Viipurista länteen Hounijoessa olevan
Kinterinkosken (put.-kork. 8,s m. keskivedellä
227 hevosv.) partaalla, n. ’/s km. N:n
rautatieasemasta, omistaja O.-y. Nurmi a.-b.
(hallituksen puheenjohtaja H. F. Franck, teknillinen
johtaja insinööri E. Hilden), osakepääoma 314.000
mk. — Tehdaslaitoksen perusti 1889 pietarilainen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0714.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free