- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1373-1374

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nurmijärvi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1373

Nurmijärvi—Nutatsioni

1374

kauppias E. Rudolfi, jolta se 1897 siirtyi X. a.-b :lle
ja tältä 1909 liyk. omistajalle. — Selluloosan
valmistus oli 1913 3,200 ton. (1909 2.600 ton.),
arvoltaan n. 500,000 mk.; melkein kaikki viedään
ulkomaille. — Työväestö 1913 63 henkeä.
Enimmät asuvat vapaasti tehtaan huoneistoissa. Heillä
on pieni sairaskassa. E. E. K.

Nurmijärvi (vanhempina aikoina myös
Nurmo). 1. K u n t a, Uudenmaan 1., Helsingin
kihlak., Nurmijärven nimismiesp.; kirkolle
Rajamäen rautatieasemalta 10 km ja Röykän
asemalta 14 km sekä Jokelan asemalta n. 15 km.
Pinta-ala 581.4 km2, josta viljeltyä maata (1910)
13,211 ha (siinä luvussa luonnonniityt 2.530 ha
ja puutarha-ala 34. jo ha). Manttaalimäärä
60,5057, talonsavuja 247, torpansavuja 245 ja
muita savuja 852 (1907). 12,583 as. (1913),
joista ruotsinkielisiä n. 180: 2.033 ruokakuntaa,
joi.>ta maanviljelystä pääelinkeinonaan
harjoittavia 1,144 (1901). 1,642 hevosta, 6,303 nautaa
(1911). — Kansakouluja 18 (1913), joista 1
ruotsinkielinen. — 2 säästöpankkia (toinen kirkolla,
toinen Hyvinkäällä). Kunnanlääkäri. Apteekki.
Nummelan keuhkotautiparantola (lähellä Röykän
asemaa). Kunnaneläinlääkäri (päätetty ottaa).—
Teollisuuslaitoksia: Hyvinkään hiivatehdas;
Hyvinkään sementtivalimo; saha ja mylly
kirkonkylässä, Kytöjärvellä ja Perttulassa;
Nummi-lahden ja Nukarin myllyt. Apteekkari Koposen
lääketehdas. — Vanhoja kartanoita: Kytäjä 1.
Kytöjärvi (Nääs), Nummilahti ja Raala. — 2.
Seurakunta, keisarillinen, Porvoon hiippak..
Tuusulan rovastik.: muodostettu Helsingin,
Sipoon, Janakkalan, Vihdin ja Espoon pitäjien
osista Helsingin pitäjään kuuluvaksi kappeliksi
1558, oli omana pitäjänä ainakin 1630-luvulla,
ehkä jo v:sta 1605 alkaen. Yliopiston teologian
professorin palkkapitäjänä 1842-91. N:stä on
Hyvinkään rukoushuonekunta määrätty
erotettavaksi omaksi khrakunnaksi (sen. päät. 9 p:ltä
helmik. 1909). Kirkko puusta, rak. 1793. — 3.
Pieni järvi Nurmijärven kirkolla. 52 m yi.
merenp.; laskee Vantaanjokeen. L. Unen.

Nurmijärvi, maanviljelysseutu Pinen
kaun-tissa, Minnesotan valtiossa, Yhdysvalloissa. Sen
varsinainen perustus laskettiin 1894. jolloin
suom. siirtolaisyhtiö Oldenburg-Jasberg Co. alkoi
myydä sieltä maita, jotka kuuluivat
rautatieyhtiölle. Hyvän maanlaatunsa ja suomalaisille
sopivien luonnonsuliteiden vuoksi se houkutteli
lukuisasti suomalaisia maanviljelijöiksi. Nykyisin
heitä asuu siellä jo useampia satoja; he ovat
taloudellisesti hyvinvoipia. Yhteispyrinnöistä
mainittakoon oma Suomi-synodiin
kuuluva seurakunta, sen
jäsenluku oli 1912 93. J. S :nen.

Nurmikka (Poa), yli 100 lajia
käsittävä heinäsuku, edustettu
sekä pohjoisen että eteläisen
pallonpuoliskon lauhkeissa ja
kylmissä vyöhykkeissä.
Kooltaan ja kasvutavaltaan
vaihtelevia heiniä, joiden
2-8-kukkai-set, tiheähköt tähkvlät ovat
röyhyssä. Meillä 10 lajia (sekä
pari satunnaista), yleisimmät
ovat asutuilla paikoilla, etenkin
pihanurmikkoina esiintyvä
matala kylä-n. (P. annua) sekä Kylänurmikka.

noin metrin korkuisiksi kasvavat a r o-n. (P.
tri-vialis), niittv-n. (P. pratensis), r a n t a-n.
(P. serotina) ja 1 e h t o-n. (P. nemoralis). N.-lajit
muodostavat meillä tärkeän osan
luonnonniitty-kasvullisuutta ja ovat hyvää rehua. I. V-s.

Nurmilauha ks. Æ r a.

Nurminata ks. F e s t u c a.

Nurmiperho (Colias), päiväperhonen, jonka
siivet ovat punankeltaisen-valkoiset ja pitkin
ulkolaitaa (ainakin etusiivissä) mustan juovan
reunustamat. Suomessa 4 lajia. U. S-s.

Nurmo (ennen myös Yli-Nurmo). 1.
K u n t a, Vaasan 1., Lapuan kililak.,
Lapuan-Nurmon nimismiesp.: kirkolle Nurmon
rautatieasemalta 1 km. Pinta-ala 261 knr, josta viljeltyä
maata (1910) 4.667 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 180 ha). Manttaalimäärä 17
talon-savuja 231. torpansavuja 101 ja muita savuja
221 (1907). 4.887 as. (1913); 622 ruokakuntaa,
joista maanviljelystä pääelinkeinonaan
harjoittavia 472 (1901). 439 hevosta. 1.506 nautaa (1911).
— Kansakouluja (1914) 3 ja sitäpaitsi 1 Lapuan
kunnan koulu, jonka piirialue seurakunnallisesti
kuuluu Nurmoon. — Säästöpankki. —
Teollisuuslaitoksia: Nurmon tulitikkutehdas; Veneskosken
puunjalostustehdas; Kouran saha; Hipin saha ja
mylly; Ykskorvan. Aution ja Hirvikosken
myllyt; Paukanevan turvepehkutehdas. -— 2.
Seurakunta, konsistorillinen, Turun
arkkihiip-pak.. Lapuan rovastik.; Lapuaan kuulunut.
Lapuan ja Ilmajoen osista muodostettu seurakunta,
per. saarnahuonekuntana 1765, muodostettiin
kappeliksi 1816 ja erotettiin omaksi
khrakunnaksi keis. käskykirj. 15 p:ltä helmik. 1879
(en-simäinen vakinainen khra v:sta 1884). Kirkko
puusta, rak. 1778. [J. R. Koskimies, ,.Lapuan
historia" (Suom. kirjallisuuden seuran
pitäjänkertomuksia VIII) ; H. Karjanmaa, ,,Hajanaisia
piirteitä Nurmon menneisyydestä" („Ilkka" 1911.
N:o 141: H. Karjanmaa, ..Kappale Nurmon
kirkon historiaa" (..Ilkka" 1911. N:o 85).] —
3. Rautatieasema (V 1.), Seinäjoen-Oulun
rataosalla, Seinäjoen ja Lapuan asemien välillä.
5 km:n päässä ensinmainitulta, 18 km
jälkimäiselle: 424 km Helsingistä. L. TI-n en.

Nurmonjoki ks. Lapuanjoki.

Nursia ks. Benedictus Nursialainen.

Nussbaum. Johan Nepomuk von
(1829-90), saks. lääkäri, kirurgian ja oftalmologian
professori Münchenissä, on edistänyt tiedettään
useilla keksimillään operatsionimenetelmillään.
Hänen tärkeimmät teoksensa koskevat
keinotekoisen sarveiskalvon aikaansaamista,
hermoresekt-sionia ynnä useitten sisäelinten kirurgista
hoitoa. ’ (M. OB.)

Nut. egyptiläinen taivaanjumalatar. Kuvissa
kuvataan taivasta usein maan yli kaareutuvaksi
naiseksi, jonka jalat ja sormenpäät nojautuvat
maahan, vrt. Egypti, uskonto. E. K-a.

Nutatsioni (lat. nfitiVtiö = huojuminen). 1.
Tiilitit. Auringon vetovoima sferoidiseen
maahan aiheuttaa, että ekvaattorin napa n. 26.000
vuodessa kiertää ekliptikan navan ympäri (ks.
Presessioni). Ekvaattorin navan
piirtämässä radassa huomasi Bradley 1727
lyhytjaksoisia poikkeuksia keskitilasta, ja tätä
maan-akselin muuttumisilmiötä nimitetään n :ksi. N:n
aiheuttaa etupäässä kuun eri suuri vetovoima
sferoidiseen maahan kuun ollessa eri etäisyydellä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0715.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free