Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nurmijärvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1375
Nutritsioni—!
Nya Pressen
1376
maan ekvaattoritasosta. Periodi on niinmuodoin
sama kuin kuun solmujen kiertoaika, = 18,7 v.
Taivaan navan rata on siis aallontapainen viiva,
joka 1,400 kertaa leikkaa sitä keskirataa, joka
meillä olisi ilman n :ia. Suurin poikkeus
keski-radasta on 9."21 (nutatsionikonstautti).
Auringon eri suuri deklinatsioni eri
vuodenaikoina aiheuttaa myöskin lyliytperiodisen
termin ilmiössä. Sen konstantti on l."2. H. Ii.
2. Kasvit., kasvavien kasvinosien itsemääräisiä
eli autonomisia taipumisliikkeitä, jotka riippuvat
kasvun erilaisuudesta kasvavan elimen eri
puolilla. Huomattavimmat ja yleisimmät ovat
varren kärjen n :t. Varsi ei juuri koskaan kasva
aivan suoraviivaisesti, vaan edestakaisin huojuen
(n u o k k u m i s 1 i i k e) tai kiertäviä liikkeitä
tehden (kiertävä n.). Täten esim.
kiertokas-vien (pavun, humalan y. m.) varrenpäät
ikäänkuin etsivät tukea. Toisenlaisia n:ja ovat esim.
varren tai kukan silmun lehtien käyristyminen
sisäosien peitteeksi ja taas tarpeen tullen auki.
useat heteiden käyristymiset y. m. I. F-s.
Nutritsioni (lat. niitrVre = ravita), ravitsemus,
ravitseminen.
Nutroosi, eräs kaseiini-natriumia oleva
ravit-semisaine, jota käytetään heikkouden- ja
Uupumistiloissa ruumiin ravitsemustilan
kohottamiseksi.
Nuuska ks. Tupakka.
Nuuskarasia 1. nuuskansäilytysastia.
Vanhempina aikoina näyttävät maan länsi- ja
eteläosissa olleen yleisiä
nuuskalei-lit (ks.
Leikkauskoris-t e e t, s. 759 ja kuva II, a),
maan itäosissa nuuskasarvet
(ks. Leikkauskoristeet,
s. 759 ja kuva II, s).
Myöhempinä aikoina ovat puiset,
metalliset ja semminkin
tuohiset rasiat olleet tavallisimpia.
N :ita on n. s. pientaide (Kleinkunst) mielellään
koristellut (kulta-, hopea-, norsunluutöitä ja
ennen kaikkea emalji- ja miniatyyrimaalauksia), ja
niitä ovat ruhtinaalliset henkilöt y. m. mielellään
käyttäneet lahjoina. Meilläkin on tavallista, että
jollekulle virkamiehelle osoitukseksi ylemmästä
suosiosta, annetaan ,,nuuskarasia", joka
kuitenkin todellisuudessa merkitsee määrätyn
rahalahjan antamista valtionvaroista.
V. T. S. <C- K. K. M.
Nuutajärvi (ruots. Notsjö). 1. Allodisäteri
Urjalan pitäjässä samannimisen järven rannalla
kirkolta lounaaseen, 16 km Urjalan
rautatieasemalta, käsittää nykyään siilien kuuluvat 7
verotaloa ja 1 ’I, ratsutilaa mukaanluettuina n. 9,000
ha. Lasitehdas (ks. alenip.). Tila 011 myös
kuuluisa erinomaisesta ayrshire-karjastaan ja
mustasta siemenkaurastaan. — Sotaherra Karl Beck
(k. n. 1616) sai 1607 läänityksensä, joihin
kuului m. m. N., vahvistetuiksi. Tila pysyi
sittemmin hänen suvullaan, joka 1633 aateloitiin
nimellä Bäck i Finland, v :een 1753. jolloin vänrikki
Hans Johan Bäck kuoli. Tilan peri silloin
viimemainitun sisarentytär Maria Malm,
sijaispas-tori Georg Agricolan leski, sekä hänen poikansa
pormestari Henrik Agricola (s. 1781) ja heiltä
edelleen majuri J. W. de Pont (puoliso o. s.
Agricola). V. 1797 siirtyi N. lasitehtaineen oston
kautta kapteeni Johan Furuhjelmille, jonka pe-
rilliset 1843 möivät sen arkiaatteri J. A.
Törn-grenille (v :een 1849). Sen jälkeen omistivat
tilan tuomari Adolf Törngren (v:een 1869),
sala-neuvos Torsten Costiander (v :een 1904) ja
hänen leskensä (v:een 1913). Nyk. omistajat (1914>
Costianderin perilliset, lähinnä arkkitehti
Harald Neovius ja hänen puolisonsa (o. s.
Costiander). — Kaksikerroksinen päärakennus on v:lta
1826. A. Es.
2. Lasitehdas (omistaja Costiander & Co.,
toimeenpaneva johtaja eversti W. Holmberg,
isännöitsijä U. Frosterus) edellämainitussa
kartanossa. Lasitehtaan perustivat kapteeni J. W. de
Pont ja sihteeri H. Furuhjelm 1793 annetun
lupakirjan perusteella. Lasitehdas vaihtoi sittemmin
omistajaa samalla kertaa kuin kartanokin, ollen
kuitenkin jonkun aikaa vuokralla.
Lasinvalmis-tus oli jokseenkin vähäinen, kunnes varatuomari
Adolf Törngren tuli sen omistajaksi. Hän
laajensi tehdasta huomattavasti, niin että siinä 1856
oli n. 250 työmiestä. Nyk. tehtaassa on kaksi
Siemens-kaasu-uunia, kummassakin 8
sulatusupo-kasta. Koneita käyttää sähkömoottori (55
he-vosv.). Valmistus käsittää puoleksi ikkunalasia,
puoleksi muita lasitavaroita (kristalleja,
talous-ja lääkelaseja, pulloja y. m.), arvoltaan
vuosittain n. 450.000 mk. Tuotteet myödään
pääasiallisesti Suomessa, vähän myös Venäjällä. —
Työväestön lukumäärä n. 130 henkeä. Asuvat
vapaasti tehtaan huoneistoissa. Sairasrahastossa
10.900 mk., eläke- ja avustusrahastossa 27,400
mk. Lainakirjasto. E. E. K.
Nuutinen, Lassi (k. n. 1763), maanviljelijä;
tullut tunnetuksi siitä, että 1743 laski omin päin
nyk. Enon pitäjässä olevan Sarvingin järven
kaivamalla viemärin Jakojärveen; näin tuli uutta
hyvää viljelysmaata n. 1.5 neliöpeninkulmaa, mikä
ala riitain jälkeen valtiopäiväin päätöksellä 1756
annettiin N :lle.
Nux liat.), pähkinä. N. vomica, n. s.
oksennus-pähkinä. eräs Strychnos nux vomica kasvin
siemenistä valmistettu lääke, jota käytetään
monenlaisissa ruuansulatusta ja ruuansulatuselimiä
koskevissa sairaudentiloissa. Kuuluen
karvasaines-ten joukkoon (sisältäen strykniiniä) N. vomica
on pienissä määrin käytettynä omansa
vaikuttamaan vahvistavasti ruuansulatuselimiin samalla
ollen hermostollekin virvoitusta ja joustavuutta
herättävää. il. O-B.
Nux vomica ks. N u x.
Nya Argus [ny-], Helsingissä kaksi kertaa
kuukaudessa ilmestyvä kirjallinen aikakauslehti;
ilmestyi ensin, v:sta 1908, nimellä Argus, v :sta
1911 nimellä N. A.
Nya Dagligt Allehanda [ny- dä-J,
Tukholmassa ilmestyvä, puolueväriltään vanhoillinen
sanomalehti: perustettu 1859; päätoimittajana
1859-85 K. A. Lindström. v:sta 1906 L.
Ljung-lund.
Nyangve ks. N j a n g v e.
Nyanssi (ransk. nuance), vivahdus, eritoten
sellainen värivivahdus, joka syntyy kun jokin
pää- tai keskiväri sekoitetaan jonkun muun
värin kuin mustan tai valkean kera värin silti
menettämättä luonnettaan.
Nya Pressen [ny-], Helsingissä ilmestynyt
ruotsinkielinen ja ruotsinmielinen jokapäiväinen
sanomalehti: perustettu 1883; lakkautettiin
kenraalikuvernööri Bobrikovin toimesta 1900; alkoi
Nuuskarasia.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
